- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
41-42

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hallintotutkinto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

41

Hallintotutkinto—Hallioikeusasiat

42

hallintopitäjät vähitellen jakautuivat useihin
kirkollisiin pitäjiin ja uskonpuhdistuksen jälkeen
kirkkopitäjäin itsehallinto rupesi kasvamaan,
heikkeni hallintopitäjäin merkitys. O. K:nen.

Hallintotutkinto, suoritettava yliopiston
lainopillisessa tiedekunnassa, on tarkoitettu
hallintovirkamiesten valmistamista varten. Ylempi
hallintotutkinto tuottaa kelpoisuuden
hallintovirkoihin yleensä, alempi
hallintotutkinto muihin hallintovirkoihin, paitsi
vakinaisiin virkoihin senaatin talousosastossa,
lää-ninsihteerin, lääninkamreerin,
varalääninsihtee-rin, varalääninkamreerin ja kruununvoudin
virkoihin sekä niihin hallintovirkoihin, joihin ennen
on vaadittu yleinen oikeustutkinto (K. A. IJ/8
1894). Samallaisen kelpoisuuden
hallintovirkoihin kuin ylempi hallintotutkinto (mutta sen
ohella myöskin oikeusvirkoihin) tuottaa
lakitie-detten kandidaattitutkinto. Mainitut säännökset
eivät kuitenkaan koske eräitä hallintovirkoja,
joihin joko ei vaadita mitään määrättyä
tutkintoa (esim. kuvernöörin ja eräiden
keskusvirastojen päällikön toimiin) taikka vaaditaan
erikseen säädettyjä, yliopiston muissa tiedekunnissa,
teknillisessä korkeakoulussa tai muussa
erikois-opistossa suoritettavia (opettajan-, maanviljelys-,
metsänhoito-, insinöörin- y. m.) tutkintoja.

K. J. S.

Hallintoviranomainen on julkinen
viranomainen, jonka päätehtävänä on
hallintotoimintaa (ks. Hallinto). Niistä voidaan kuitenkin
erottaa hallitusvirauomaisten nimellä
ne, jotka ovat välittömästi hallitsijan apuna,
Suomessa ministerivaltiosihteeri ynnä
valtiosih-teerinvirasto, kenraalikuvernööri kanslioiueen
sekä senaatti ynnä prokuraattori.
Hallintoviranomainen saattaa, niinkuin muukin viranomainen,
olla järjestetty joko niin, että päätökset ovat
useampien jäsenten yhdessä tehtävät
(useampi-jäseninen eli kolleginen virasto), taikka siten,
että päällikkö yksin ratkaisee asiat
(yksijäse-ninen eli toimistovirasto). Yleisiä
hallintoviranomaisia Suomessa ovat senaatin talousosasto ja
kuvernöörin johtama lääninhallitus kussakin
läänissä, sekä maalla kruununvouti kussakin
kihlakunnassa ja kruununnimismies kussakin
nimismiespiirissä apunaan yksi tahi useampia
poliisikonstaapeleja, kaupungissa taas
maistraatti. Sen ohessa on senaatin talousosaston ja
9en eri toimituskuntain alaisina
erikoishallinto-viranomaisia, nimittäin jotakin erityistä
hallinto-haaraa varten johtava keskusvirasto (ylihallitus,
hallitus), jonka alaisena usein vielä on
paikallisia viranomaisia ja laitoksia. Nämä
viranomaiset ryhmittyvät siten yleensä seuraavasti: I.
Oikeustoimituskunta: paitsi tuomioistuimia ynnä
muita oikeusviranomaisia, vankeinhoitohallitus,
jonka johdettavina ovat vankilat ja alaikäisten
lainrikkojani kasvatuslaitokset. II.
Siviilitoimi-tuskunta: paitsi 1) lääninhallituksia ja niiden
alaisia yleisiä hallintoviranomaisia, jotka ynnä
henkikirjoittaja kussakin kihlakunnassa
muodostavat lääninvirkakunnan, 2) Suomen
Passi-virasto Pietarissa, 3) painoasiainylihallitus, 4)
lääkintöhallitus, jonka alaisia ovat piirilääkärit,
eläinlääkärit, kaupunginlääkärit ja
kunnanlääkärit sekä sairaalat, 5) yleisten rakennusten
ylihallitus alaisine lääninrakennuskonttoreineen,
6) tilastollinen päätoimisto ja 7) vaivaishoidon

tarkastaja ynnä sen alaiset vaivaishoidonneuvojat
kukin piirissään. III. Valtiovaraintoimituskuuta:
1) Suomen pankki, 2) valtiokonttori, 3)
tullihallitus ja sen alaiset tullikamarit, tullitoimitukset,
rajavartiot ja rannikkohöyrylaivat, 4)
leima-konttori ja 5) rahapaja. IV.
Kamaritoimitus-kunta: 1) yleinen revisionioikeus, joka on
hallinto-oikeudellinen tuomioistuin
tilimuistutus-asioita varten, ja siihen yhdistetty
revisionikout-tori, 2) metsänhoitohallitus, jonka alaisia ovat
ylimetsänhoitajat kukin tarkastuspiirissään ja
niiden alaiset metsänhoitajat sekä myöskin
metsäkassöörit hoitoalueissa ja
metsänvartija-koulut, 3) virkatalointarkastajat. V.
Kirkollis-asiaintoimituskunta: 1) tuomiokapitulit, jotka
ovat kirkollisia viranomaisia, ja 2) yliopisto,
jolla on oma hallituksensa, 3) koulutoimen
ylihallitus, jonka alaisia ovat alkeisoppilaitokset,
seminaarit, kansakoulut ja
kansakouluntarkastajat sekä aistivialliskoulut ja 4) arkeologinen
toimisto. VI. Maanviljelystoimituskunta: 1)
maan-viljelyshallitus ynnä sen johdettavat agronomit,
maanviljelysinsinöörit, meijerikonsulentit sekä
tarkastuslaitokset ja maanviljelys- ja
karjanhoito-oppilaitokset, 2) maanmittauksen
ylihallitus, jonka alaisena on lääninmaanmittarin
johtama maanmittauskonttori kussakin läänissä
sekä maanmittaustöiden tarkastajat, vanhemmat
ja nuoremmat komissionimaanmittarit,
maan-mittausauskultantit, 3) vakauskomissioni ja
vakaa jat, 4) kalastusten tarkastaja. VII.
Kulku-laitostoimituskunta: 1) tie- ja vesirakennusten
ylihallitus, jonka alaisia ovat piiri-insinöörit,
kanavat ja rautatierakennukset, 2) rautatiehallitus
ynnä sen alaiset valtionrautatiet, 3) postihallitus
alaisine postitoimistoineen. VIII. Kauppa- ja
teollisuustoimituskunta: 1) luotsi- ja
majakka-laitoksen ylihallitus, jonka käskynalaisia ovat
luotsipiirinpäälliköt, päällysmiehet, majakat ja
luotsilaitoksen höyrylaivat, 2) teollisuushallitus,
jonka alaisia ovat geologinen toimisto,
ammattientarkastajat kukin piirissään sekä
teollisuus-koulut, 3) teknillinen korkeakoulu, 4) polttimoin
ja panimoin tarkastajat, 5)
merenkuluntarkastaja ynnä merenkulkukoulut, 6)
vakuulustarkas-taja. — Itsehallintoyhdyskuntain viranomaisista
ks. Itsehallinto, Kunta. K. J. S.

Hallintovirasto ks.
Hallintoviranomainen.

Hallioikeus, lakit., virasto, jolle kuului
tehdasten ja teollisuuslaitosten silmälläpito ja
tuomio-oikeus erinäisissä niitä koskevissa asioissa.
H., jonka alle kaikki tehtaat ja muut
teollisuuslaitokset kuuluivat, oli oikeastaan oleva
jokaisessa kaupungissa, missä mainittuja laitoksia
oli; missä kuitenkin oli vain jokunen
teollisuuslaitos, voi hallioikeuteen kuuluvat asiat käsitellä
maistraatti. Suomessa hallioikeudet lakkautti
Keis Julistus 12 p:ltä jouluk. 1859, joka sääsi,
että ne toimitukset ja asiat, jotka 2 p. huht’k.
1770 annetun Hallijärjestyksen ja muiden
asetusten mukaan olivat ennen kuuluneet
sanottuihin oikeuksiin, vastedes olivat kaupunkien
asianomaisten maistraattien käsiteltävät. Uudempi
elinkeinolainsäädäntö kumosi sitten myöskin
pääkohdissaan Hallijärjestyksen, ja sen kautta
n. s. hallioikeusasiat menettivät
suurimmaksi osaksi merkityksensä. O. K:ven.

Hallioikeusasiat, lakit., ks. Hallioikeus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:08:54 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0033.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free