Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hallitusneuvosto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45
Hallitusneuvosta—Hällström
46
kuningatar Kristiinan alaikäisyyden kestäessä
noudatettavaksi, vaikka se tosin ei ollut tärkein
perustuslaki. Sekä vapaudenajan valtiosäännöt
(vv:lta 1719 ja 1720) että Kustaa III:n toimesta
syntynyt v:n 1772 perustuslaki ja niinikään
Ruotsin 1809 hyväksytty uusi valtiosääntö saivat
sitten Hallitusmuodon nimen. Sekä Suomessa että
Ruotsissa sisältyvät valtio-oikeudelliset
pääsäännökset kahteen perustuslakiin, joista toinen,
Hallitusmuoto, tärkeimpänä valtiosääutölakina,
määrää hallitsijan, kansan ja kansaneduskunnan
oikeudet, toimivallan ja keskinäiset suhteet,
toinen, Valtiopäiväjärjestys, määrää
kansaneduskunnan järjestysmuodon ja toiminnan. — Koska
Suomessa yhä vielä voimassa oleva v:n 1772
hallitusmuoto, julkisessa oikeudessamme
tapahtuneista muutoksista huolimatta, on jätetty
sanamuodoltaan koskematta, sisältää se joukon
säännöksiä, jotka ovat käyneet kokonaan
merkityksettömiksi, toisia, joitten sisältöön myöhempi
lainsäädäntö on vaikuttanut muutoksia tai
lisäyksiä. R. E.
Hallitusneuvosta, hallituksen ylimmän
ohjaajan, valtionpäämiehen, apuna ja neuvonantajana
toimiva ja hallintoa johtava virkakunta. — ks.
Hallitus, Hallituskonselji,
Hallitus k un ta, Ministerist ö, Neuvosto,
Valtioneuvosto. R. E.
Hallituspuolue, se valtiollinen puolue, joka
tukee vallassaolevaa hallitusta, erittäinkin
mi-nisteristöä, olkoonpa sitten että hallitus tuntee
olennaisesti riippuvansa puolueesta ja sen
tahdosta, taikka että päinvastoin puolue
ehdottomasti mukautuu hallituksen johtoon. N. s.
parlamentaarisesti hallituissa maissa
hallituspuolueena esiintyy se, jolla eduskunnassa (taikka
sen alihuoneessa) on enemmistö ja jonka
keskuudesta senvuoksi ministeristö on muodoste’tu
taikka ministerivaihdoksen tapahtuessa on
muodostettava. R. E.
Hallman, Karl Israel (1732-1800), ruots.
näytelmänkir joittaja, joka Kustaa III:n
loisto-aikana suurella menestyksellä sepitti
pilanäytel-miä pääasiallisesti „Humlegårdsteatteria" varten.
Yl< isesti tunnetuiksi tulivat hänen parodiansa,
joista mainittakoon: „Casper ocli Dorotea",
„Skeppar Rolf", „Petis oeh Telée" ja
„Donner-pamp". Alkuperäisiä draamallisia burleskeja
ovat: „Finkel eller det underjordiska
bränvins-bränneriet", „Finkeis parentationsakt",
„Bousa-ronerne, eller det skal någon ordsak ha". Hän
liikkui myös pilanäytelmien ulkopuolella m. m.
raikkaassa kansannäytelmässä „Tillfället gör
tjufven" (yhdessä K. M. Armfeltin kanssa). —
„Samlade skrifter" toimittanut P. Hanselli (1853).
Te. Eichhern: „Nya svenska studier" (1881).]
(E. E.)
Hallonblad f-ädj, Herman (1825-94),
lahjoittaja, oli 1852-61 pormestarina Käkisalmessa;
saatuaan vaimonsa Elisabet S ii toisen
mukana suuren omaisuuden H. jo eläessään teki
suuria lahjoituksia varsinkin kansanvalistuksen
edistämiseksi syntymäseudullaan Sortavalassa;
perusti m. m. Kymölän tilalle kansakoulun ja
lastentarhan, mitkä laitokset sittemmin H:n
ehdotuksesta muutettiin
kansakoulunopettajasemi-naariksi. Testamentissaan hän määräsi m. m.
Suomen taideyhdistykselle 200,000 mk, minkä
summan korot oli käytettävä kotimaisten taide-
teosten ostamiseksi, polyteknilliselle laitokselle
50,000 mk ja Yliopistolle n. 220,000 mk
stipendirahastoiksi; yliopistossa on kaksi 6,000 mk:n
suuruista Halloubladiu stipendiä, jotka annetaan
kolmeksi vuodeksi erällään nuorille tiedemiehille.
Hallonbladin stipendit ks. Hallonblad,
Herman.
• Hallstatt [-§-], kauppala Y’lä-Itävallassa,
Salz-kammergutissa; 741 as. (1900). Suuria
suolakaivoksia: 1902 8,s milj. kg suolaa. —
Lähettyvillä 1846 löydetty runsaita esihistoriallisia
hautoja. ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.
Hallstattin aika [-s-] ks.
Esihistorialliset ajanjaksot.
Hallsten [-en], Alexander Gustaf
Julius (1819-79), koulumies. Oltuaan opettajana
Vaasan triviaalikoulussa ja Hämeenlinnassa
(v:sta 1852 rehtorina) hän tuli 1856 Vaasan
koulun rehtoriksi, jona oli v:een 1874, senkin jälkeen
pysyen koulussa opettajana. H. oli
etevälahjai-nen, aineisiinsa, varsinkin historiaan,
maantieteeseen ja uskontoon perehtynyt opettaja.
Oppikirjoja H. julkaisi useita, jotka ovat ilmestyneet
monessa painoksessa; huomattavimmat ovat
historiaa ja maantiedettä käsittelevät. —
Kunnallisissa asioissa H:ia paljon käytettiin: hän oli
jäsenenä uuden Vaasan perustamiskomiteassa
1858-60, hätä-apukomiteoissa 1862 ja 1867 j. n. e.
Valittiin 1872 ja 1877 edustajaksi pappissäätyyn.
(E. E. K.J
Hällström, Ivar Kristian (1826-1903),
ruots. säveltäjä, yritti kansanlaulun pohjalla
luoda omintakeista kansallista säveltyyliä,
etenkin soololaulun ja oopperan alalla. Helsingissä
on esitetty hänen oopperansa „Den bergtagna".
V. 1853 hän tuli prinssi Oskarin (Oskar II:n)
kirjastonhoitajaksi, ja 1861-72 hän johti
Lindbladin perustamaa musiikkiopistoa Tukholmassa.
7. K.
Hallström, Pär (s. 1866), ruots. kirjailija,
tuli siviili-insinööriksi 18S6, oleskeli kemistinä
Ameriikassa 1888-90, toimi amanuenssina
sähkö-leunätinhallituksessa 1891-97, asuu Frösuudassa
Tukholman lähellä. H. liittyi alun pitäen
90-luvun uusromantikoihin ja kuuluu tämän
suunnan etevimpiin edustajiin. Tuskin kukaan muu
on koonnut aiheensa niin laajalta alalta ja
käyttänyt niin vaihtelevia muotoja kuin hän. Miltei
kaikki kansat ja ajat ovat innostaneet hänen
taipuisaa taiteilijatemperamenttiansa, ja mitä
moninaisimmat tuotteet heijastavat kaikille
yhteistä terävää älyä, väsymätöntä mielikuvitusta,
kriitillistä huumoria ja erinomaisen syvää ja
lämmintä tunuelmarikkautta. Hänen
ensimäi-nen tuotteensa 011 „Lyrik och fantasier" (1S91),
joka herätti vähemmän huomiota kuin se olisi
ansainnut: sitä seurasi „Vilsna fåglar" (1894)
ja „Purpur" (1895), joista edellinen herätti
realistien, jälkimäinen romantikkojen ihastusta, ja
„En gammal historia" (sam. v.), aihe 20-luvulta;
tämä hienopiirteinen teos löysi tiensä kaikkien
suosioon ja nosti tekijänsä aikansa ensimäisten
joukkoon. H. on kuten Snoilsky ja Heidenstam
pitkillä matkoilla kotiutunut etelään ja 011 sen
haltioitunut ihailija, mikä tulee näkyviin m. m.
hänen teoksessaan „Ttalienska bref" (1901) ja
hänen italialaisille aiheille rakennetuissa
draamoissaan „Bianca Capello" (1900) ja „En vene-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
