Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hallitusneuvosto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
Hallusinatsioni—Halonen
48
ziansk komedi" (1901). Mutta hän on kuitenkin
aina riippunut kiinni kotimaassaan ja saanut
ehkä ihanimmat aiheensa sieltä. Hänen
maineensa on kasvamistaan kasvanut hänen
julkaistessaan „Briljantsmycket och andra berättelser"
(1897), „Våren" (1898), „Thanatos" (1900) ja
„Gustaf Spar f verts roman" (1903). Ne
valloittavat lukijansa, paitsi mestarillisella
taiteellisuudellaan ja kielen tuhlaavalla rikkaudella, hienon,
intimisen sielunelämän kuvauksella ja
sykä-hyttävän myötätuntonsa kautta. „Myötätunto,
sielut viisaus ja selvänäköisyys" saa hänet
valitsemaan kuvattavansa ennen kaikkea elämän
lapsipuolista, joista hän on luonut
kuolemattomia tyyppejä. „Skogslandet" (1904) on
runo-pukuinen, kansantaruihin perustuva teos, jota
ovat seuranneet „De fyra elementerna.
Berättelser" (1906), „En skälinroman" (s. v.), „Erotikon"
(1908) ja „Två legenddramer" (1908). E. H.
Hallusinatsioni ks. Valheaistimus (vrt.
myöskin Aistinhairahdus).
Hallux, isovarvas; h. v a 1 g u s, vaivaisenluu,
isonvarpaan sairaloinen kääntyminen ulospäin,
niin että se litistää naapurivarpaita painuen
usein itse niitten alle; seurauksena on
isonvarpaan ensimäisen nivelen pahkanmuotoinen
pullistuminen. Huonokuosiset ja ahtaat jalkineet
ovat usein syynä tämäntapaiseen
epämuodostumaan. (M. O-B.J
Halm, Friedrich ks. Miinc h-B e 11 i n
g-hausen.
Halma (kreik., = hyppäys), monin nappuloin
kahden tai neljän hengen pelattava lautapeli,
missä tarkoituksena on saada miehensä
mahdollisimman pian vastustajansa alueelle. Sitä varten
koetetaan järjestää nappulat niin, että ne pelin
sääntöjen mukaan pääsevät hyppimään
toistensa yli perille asti. L. P.
Halmahera [-e’-] 1. D z i 1 o 1 o, saari Aasiassa,
Molukkein ryhmässä; 17,218 km2, 120,000 as.
pienten lähisaarten kera. Ulkomuodoltaan
Cele-beksen näköinen, silpoutunut neljään
haarakkoe-seen. Tulivuoria, laajoja metsiä, tavattoman
runsas eläinkunta. Alkuasukkaat ovat alfuureja,
jotka rannikoilta ovat saaneet väistyä
malaiji-laisten tieltä tuntemattomiin sisäosiin.
Saagon-ja riisinviljelystä; karjanhoitoa; kuivatun lihan
vientiä. — Pääpaikka D z i 1 o 1 o länsirannalla.
H. kuuluu Alankomaille, Ternaten
kuvernööri-kuntaan. E. E. K.
Halme, kasvava kaskivilja ja itse kaski
(ks. t.) ; eri kasvilajien mukaan: r u i s-, oh r a-,
kaura-, herne-, n a u r i s- ja h e i n ä h a 1 m e.
Ruishalme on joko kesävierrehalme, joka
yhtenä kesänä hakataan ja karsitaan, toisena
poltetaan, kolmantena rovitaan, kynnetään,
poltetaan (roviot), kylvetään ja taas kynnetään, tai
tavallinen ruishalme, joka valmistetaan
muutoin samalla lailla kuin edellinen, mutta jo
polttokesäuä kynnetään ja kylvetään.
Muutamat puhetavat, joissa kaski sanan sijaan ei sovi
panna halme sanaa eikä päinvastoin (Sotkamo):
halmemaa, halmeen pano, halmeen
leikkaus, halme-elot, halmeoljet;
kasken hakkuu, kasken poltto,
kasken rovihtu) näyttävät osoittavan kasken
aikoinaan merkinneen poltettavaa puuta
(koivua), halmeen taas polttomaalla kasvavaa viljaa.
U. T. S.
Halme, Kaarle (s. 1864), näyttelijä,
kirjailija ja teatterinjohtaja. Palveltuaan aluksi
kameraalialalla H. siirtyi näyttelijäksi suomal.
teatteriin 1888, ruots. teatteriin 1901,
Maaseututeatterin johtajaksi 1903, perusti Tampereen
teatterin 1904, toimii nykyään 1907
suunnittelemansa Kansaunäyttämön johtajana Helsingissä.
H:n näyttelemistä osista mainittakoon Kullervo,
Daniel Hjort, Othello, kuningas Lear, Egmont,
Johannes Kastaja, Kaarle XII. Julkaissut
näytelmät „Purimossa" (1900), „Mallassaunalla"
(1901), „Mestari Garp" (1901), „Murtuneita"
(1903), „Herran ääni" (1906) ja „Maattomat"
(1909) sekä „Oppaan seuranäyttelijöille ja
seuranäytelmien toimeenpanijoille" (1905).
Halmstad [-äd], Ruotsissa, Hallandin läänin
pääkaupunki Nissa-joen suun kummallakin
puolen sekä Laholm-lahden ja
Helsingborg-Gööte-porin rautatien varrella; 18,009 as. (1908).
Rakennuksista mainittakoon äskettäin korjattu
linna ja vanha Pyh. Nikolauksen kirkko.
Harjoittaa rauta- ja panimoteollisuutta,
lohenkalastusta ja vilkasta kauppaa. Satamassa käy
vuosittain lähes 5,000 n. 709,000 tonnin vetoista
laivaa. — Kaupunginoikeudet v:lta 1307.
Halofyytit ks. Suolakkokasvit.
Hälogaland ks. H a a 1 o g a 1 a n d.
Halogeenit (kreik. halos = suola ja genna’ö =
synnytän), suolanmuodostajat,
haloi-d i t, alkuaineita, joiden vety-yhdistykset ovat
happoja, ja jotka metallien kanssa suorastaan
yhtyvät suoloiksi (haloidisuoloiksi).
Hreihin kuuluvat: kloori, bromi, jodi ja fluori.
Edv. Hj.
Haloidisuola ks. Halogeenit.
Haloidit ks. Halogeenit.
Haloksyliini, räjähdysaine, valmistettu
sekoittamalla salpietaria, sahajauhoja, hiiltä ja
punaista verisuolaa; h:n räjähdysvoima on yli
kaksi kertaa suurempi kuin tavallisen ruudin;
savua se svnnyttää tuntuvasti vähemmän.
V. E.
Halolanjärvi, yli 8 km pitkä järvi
Uudenkirkon kunnassa (V. 1.) ; sen rannoilla runsaasti
huviloita. K. S.
Halonen. 1. Pekka H., taidemaalari, synt.
23 p. syysk. 1865 Kuopion läänissä
Lapinlahdella, jossa isä, Olli H., oli maanviljelijä ja
harjoitti myös aika-ajoin ammattimaalausta.
Opiskeli taideyhdistyksen piirustuskoulussa
Helsingissä 1886-90 ja oli opintomatkoilla osaksi
stipendirahoilla osaksi omilla varoillaan Pariisissa
1891-92 (Julianin akatemiassa), 1894 (P.
Gau-guin’in atelieerissa) ja 1900 sekä Italiassa 1896-97
ja 1904. H:n maalauksista mainittakoon
kansankuvaukset „Neiet niemien nenissä", josta H. sai
1895 valtion palkinnon
henkilökuvamaalauk-sessa, uudenaikaisen koristeellinen ja
kaunisväri-neu iso taulu „Tienraivaajia Karjalassa" (1900,
Antellin kokoelmissa), 2 öljyvärimaalausta
Suomen paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyssä
1900, jossa H. sai hopeamitalin, 2 freskomaalausta
Juseliuksen hautakappeliin Porissa
(„Kivityö-miehiä", luonnos Unkarin kansallismuseossa
Budapestissä, ja „Kirkon edusta", 1902) ja iso
henkilörikas rantakuva (1907, Helsingissä Töölön
kansakoulussa), alttaritaulut Mikkelin
(„Kristus ristillä", 1898), Kotkan („Kuninkaiden
kumarrus", 1900), Joroisten („Kristus Getsema-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
