- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
49-50

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Halotti Beszéd ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

49

Halotti Beszéd—Hals

50

P. Halonen, Tienraivaajia Karjalassa.

nessa", 1902) ja Karstulan („Jeesus saarnaa
veneessä", 1905) kirkoissa sekä lukuisat maisemat
(Ateneumissa, Turun taidemuseossa,
Kööpenhaminassa, Budapestissa y. m.). — Naturalistisen
ulkoilmamaalauksensa H., joka on
omintakeisim-pia ja edustavaisimpia taiteilijoitamme, on aikaa
myöten yhä enemmän kehittänyt yksinkertaisesti
tyylittelevään, koristeelliseen suuntaan. Monet
hänen raikkaista, koloristisen hienovärisistä
maisemistansa, varsinkin kevät- ja talvikuvat,
kuuluvat taiteemme paraimpiin. H. kutsuttiin 1908
Pariisin „Salon d’automne"n sosietääriksi.

2. E e m i 1 H. (s. 1875), kuvanveistäjä, edell:u
serkku. Oli alkuaan puusepänopissa, sai
taiteellisia herätteitä m. m. kuvanveistäjä E.
Wik-strömiltä, jonka apulaisena H. oli 1895
Sääksmäellä. Opiskeli 1896-98 Helsingissä
taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Sai 1899 toisen
palkinnon Lönnrotin kuvapatsaasta julistetussa
kilpailussa. Suomen paviljonkiin Pariisin
maailmannäyttelyssä 1900 H. veisti männystä 6
kansanelämää esittävää korkokuvaa. Jatkoi
valtio-avulla opintojaan Pariisissa 1899-1901, käyden
myöskin Italiassa. H:n teoksista mainittakoon
lisäksi: alaston naiskuvapatsas „Impi"
(marmoriveistos, Antellin kokoelmissa, saanut
Suomen valtion palkinnon 1902), Suomen
ylioppilaskunnan tilaama Th. Reinin rintakuva (1904),
haapapuinen seisovan tytön kuvapatsas (1908,
Ateneumissa) sekä puusta ja kivestä veistettyjä
koristeellisia kuvapatsaita Viipurissa ja
Helsingissä. E. R-r.

3. H e i k k i H. (s. 1882), viulunsoittaja,
konserttimestari, H. l:n veli, Marteau’n ja Auerin
oppilas; soittaa filharmonisen seuran
orkesterissa. On herättänyt huomiota soittonsa
puhtaudella ja taiteellisella kypsyydellä. 7. K.

Halotti Beszéd [bäscd], „Ruumissaarna" (ynnä
siihen liittyvä lyhyt rukous), vanhin yhtenäinen,
13:nnen vuosis. ensi neljännekseltä oleva
unkarinkielinen kielenmuistomerkki, joka luultavasti
on vielä vanhemman laadinnan jäljennös. H. B.,
jossa on 277 sanaa, on nähtävästi
latinankielisestä alkukirjoituksesta käännetty. Sen kieli on
varsinkin äänne- ja muotoasunsa puolesta nykyis-

kieltä koko joukon vanhemmalla kannalla.
Alkuperäinen käsikirjoitus tavataan Unkarin
kansallismuseossa säilytetyn n. s. Pray-kodeksin
154:nnellä lehdellä (kodeksin muu sisällys —
messukirja, kalenteri, lauluja y. m. — on
latinankielinen). Sen laatija, samoinkuin
jäljentäjä-kin, tuntematon. — H. B:iä huomautti 1770
oppineelle maailmalle ensimäisenä György Pray
(hänestä kodeksin nimi) ; kokonaisuudessaan «en
julkaisi ensiksi, 1770, Sajnovics (ks. t.)
tunue-tuss? „Demonstratio" teoksessaan. Suomalainen
kielentutkija Oskar Blomstedt (ks. t.) julknisi
(1869) H. B:stä laajahkon tutkimuksen.

y. w.

Haloxylon ammodendron, s a k s a u 1,
Clieno-podiocece-heimoon kuuluva 6 m:iin korkea
kituvan näköinen puu, joka kasvaa Ural-joen
idänpuoleisissa, Turkestanin ja Persian erämaissa ja
aroilla. Oksat näennäisesti lehdettömiä,
nive-likkäitä.

(J. A. W.J

Hals. 1. Frans H. vanh. (n. 1580-1666),
holl. taidemaalari, haarlemilaista patriisisukua,
Kaarle van Manderin oppilas. Työskenteli
Haar-lemissa, jossa sai osakseen suurta kunnioitusta,
vaikka viettikin nuoruudessaan vallatonta
elämää ja eli vanhoilla päivillään sellaisessa
puutteessa, ettei voinut tulla toimeen ilman
kaupungin köyhäinapua. H. on Rembrandtin rinnalla
Hollannin suurin taiteilija. Hänen
maalauksissaan kuvastuu ensi kerran uudenaikaisen
kan-sallish’ollantilaisen luonnonkäsityksen tuoreus ja
Hollannin voitokkaasta vapaustaistelusta
syntynyt itsetietoisuus ja rohkeus. H. on maalannut
luonnolliseen kokoon muotokuvallisesti
käsiteltyjä laatukuvia ja ennen kaikkea muotokuvia,
joissa hän terävällä luonteenkuvauksella ja
verrattomalla huumorilla on esittänyt aikansa
tervettä ja voimakasta sukupolvea. Aito
germaani-lais-porvarillista elämäniloa uhkuvissa
tauluissaan hän on sattuvammin kuin kukaan
kuvannut naurua sen kaikissa eri vivahduksissa. Ollen
täysin vapaa akateemisuudesta H. on
suorasukainen naturalisti ja tavallansa impressionisti, sillä
niin välittömästi hän saa esiin ilmeen, liikkeen
ja asennon hetkellisen vaikutelman. Käytettyään
aluksi kirkkaita, loistavia paikallisvärejä H.
ikää myöten rajoittuu yhä enemmän
käyttämään yhtä ainoata harmaanvoittoista
kokonais-väriä. Pyrkien

kohdistamaan
huomionsa
ainoastaan pää-

asiallisimpaan
H. kehittyy [-tarkkapiirteises-tä-]
{+tarkkapiirteises-
tä+} tekotavasta
mestarilliseen [-yksinkertaisuuteen-]
{+yksinkertaisuu-
teen+} ja
hämmästyttävään vapauteen. Kuuluisimpia merkkiteoksia H:n
kehityksessä ovat

hänen isot
P. Yrjänän ja
Adrianin
ampumaseurojen

Frans Hals, Hille Bobbe 1. Haarlerain
noita-akka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0037.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free