Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Halotti Beszéd ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
51
Halske—
Halysites
52
upseereja sekä erinäisten
armeliaisuuslaitosten johtokuntia esittävät muotokuvaryhmänsä
Haarlemin museossa (8 kpl., vanhin v:lta 1616,
viim. v:lta 1664). Hänen perhe- ja
yksityismuotokuvistaan mainittakoon „Naurava
pariskunta”, jonka ennen luultiin esittävän taiteilijaa
ja hänen toista puolisoaan (Amsterdamin
Rijksmuseumissa), Willem van Heythuysen (Wienissä,
Brysselissä ja Pariisissa) ja Descartes
(Louvressa) sekä laatukuvista alempaan
kansanluokkaan kuuluvien soittoniekkojen, iloisten
juomaveikkojen, narrien, ilotyttöjen ja
kalankaupustelijain tyypit (kuuluisin on „Hille Bobbe l.
Haarlemin noita-akka”, Berliinissä). H:lla on
ollut Haarlemin koulun opetusmestarina suuri
vaikutus Hollannin maalareihin ja varsinkin sai
laatukuvamaalaus hänen kauttaan ensimäisen
kehityksensä. [Knackfuss, „Frans H.” (4:s
painos 1903) ; Davies, „Frans H.” (1902) ja
E. W. Moes, „Frans H., sa vie et son œuvre”
(1909).] — Hänen monista pojistansa oli
lahjakkain Frans H. nuor. (s. jälkeen v:n
1617, k. 1669), joka jäljenteli hänen
maalauksiaan ja teki hänen tyyliinsä laatu- ja
stilleben-kuvia.
2. Dirk H. (s. ennen 1600, k. 1656), Frans
H. vanhemman nuorempi veli ja oppilas. Käytti
veljensä tekniikkaa, aluksi sujuvasti ja
sielukkaasti, lopulta pintapuolisesti, maalatessaan
pienehköjä, humoristisia seuraelämäkuvia, joiden
kautta tuli kokonaisen laatumaalariryhmän
esikuvaksi. E. R-r.
Halske, Johann Georg (1814-90), saks.
mekaanikko, teollisuudenharjoittaja, kuuluisan
sähköliikkeen „Siemens & Halske”n toinen
perustaja ja omistaja aina v:een 1867.
Halssi (ruots. hals). 1. Nuora tai köysi, joka
laitatuulessa pitää paikoillaan aluksen
alimmaisten raakapurjeiden sekä taaki- ja
kahvelipurjeiden keulanpuoliset aliset kulmat. — 2. Se
kulma purjeessa, johon halssi on kiinnitetty —
3. Alisen raakapurjeen tuulenpuolinen alinen
kulma. F. W. L.
Halstari (ruots. halster, oik. = pidin, < halda
= hålla = pitää), parilat.
Halsua (ruots. Halso). 1. Kunta, Vaasan
l., Pietarsaaren khlak.,
Veteli-Perho-Halsua-Kaustisen nimismiesp.; kirkolle Kokkolasta 92
km : 294,8 km², joista viljeltyä maata 1,931 ha
(1901) ; 5,9521 manttaalia, talonsavuja 106,
torpansavuja 55 ja muita savuja 20 ; 1,505 as.
(1907), joista melkein kaikki suomenkielisiä;
175 hevosta, 900 lehmää (1908). —
Sivistyslaitoksia: kansakouluja 1. Teollisuuslaitoksia: H:n
Alajoen- ja Ylikylän sahat, H:n Alajoen
jauhomylly. — 2. Seurakunta, kappeli Turun
arkkihiippak., Kokkolan rovastik., Kokkolan
rukoushuonekunta 1826, Vetelin kappeli 1866,
määrätty itsen. konsistor. khrakunnaksi (Sen. p.
6/111906). Kirkko puinen 1826 (korj. 1898).
[E. E. Takala, „Muinaismuistoja Pietarsaaren
kihlakunnan suom. osasta, Halsua” (Suomen
muinaismuostoyhd. aik. XVII, siv. 254-5.] K. S.
Halsuanjoki l. Halsonjoki, Perhonjoen
lisäjokia.
Halteerit, kaksisiipisten hyönteisten pienet,
nuijapäisiksi „väristimiksi” surkastuneet
takasiivet. joiden runsaat hermot viittaavat siihen,
että ne toimivat jonkinlaisina aistimina, ja
joilla arvellaan olevan merkitystä m. m.
tasapainon ylläpitämisessä hyönteisen lentäessä.
U. S-s.
Haltica ks. Maakirput.
Halticidæ ks. Maakirput.
Haltija. Esineen haltija on se henkilö, jolla
on esineen hallinta, ks. Hallinta.
Haltijakiinne ks. Majoituskirja.
Haltijapaperi, velkakirja, jonka sisällys on
asetettu nimeltään mainitsemattomalle
velkakirjan haltijalle maksettavaksi ja jossa
mainitun velan siirto siis tapahtuu paljaalla
velkakirjan luovuttamisella. Haltijapaperiin
perustuvan velan näin siirtyessä henkilöltä toiselle saa
kukin saamisoikeuden sellaisena, kuin se
velkakirjassa määritellään, vapaana niistä väitteis+ä,
joita velallinen ehkä olisi voinut edellistä
velkojaa vastaan tehdä. ks. Velkakirja.
K. H-a.
Haltijat ks. Muinaissuomalaisten
pakanallinen uskonto.
Haltioissaolo ks. Loveenlankeaminen.
Haltiotunturi ks. Halde.
Halu on välittömästi ja ehdottomasti
tajunnassa esiintyvä tahdonilmaus eli sielullinen
pyrkimys, jonka tarkoitusperä on selvä tajunnalle.
H. eroaa toiselta puolen kaikkein
alkeellisimmasta pyrkimyksestä, hämärästä „vietistä”
(ks. t.) siinä, että pyrkimyksen määrä on
tajunnalle selvä, s. o. haluun liittyy mielikuva
siitä asiasta eli tarkoituksesta, jota halutaan
saavuttaa. Toiselta puolen se taas eroo
kehittyneemmästä „valitsevasta tahdosta” siinä, että
se ei perustu mihinkään edelläkäyneeseen
harkintaan, vaaliin eikä päätökseen, vaan herää
aivan ehdottomasti eli itsestään. (vrt. Tahto.)
A. Gr.
Halurgia (kreik. halos = suola), alkuaan oppi
keittosuolan valmistamisesta; myöskin oppi
suoloista ylimalkaan.
Halva, eräs turkkilainen makeislaji.
Halvaus, äkkiä ilmestyvä hermoston
toimettomuus, joka ilmenee joko liikkumattomuutena tai
tunnottomuutena koko ruumiissa tai jossakin
sen osassa, tajuttomuutena y. m., vieden usein
nopeasti kuolemaankin. (vrt. Aivohalvaus.)
Riippuen siitä, kuinka ankara halvaus on ja
kuinka laajalta tätä liikkumattomuutta tai
tunnottomutta on olemassa, kulkee halvaus eri
nimellä: paralysis, täydellinen, paresis,
lievempi h. l. liikkumattomuus ; hemiplegia,
toispuolinen halvaus; paraplegia
kaksipuolinen h. j. n. e. M. O-B.
Halvausvesi (aqua aromatica), eräs useista
kasveista (Fol. salviæ 4, Fol. rosmarini, Fol.
menthæ pip., Flor, lavandulæ aa 2, Fruct.
fœniculi, Cort. cinnamoni cass. aa 1) miedon
väkiviinan avulla tislaamalla saatu valmiste, jota kansa
käyttää hieromanesteenä erilaisissa
taudinkohtauksissa, niinkuin päänsäryssä, ruhjevammoissa
j. n. e. (M. O-B.)
Halvorsen, Jens Braage(s. 1845), norj.
kirjallisuushistorioitsija ja kirjastomies. Hänen
päätyönsä on „Norsk forfatter-lexikon”, joka
käsittää vv. 1814-80, ja johon myöhemmät
kirjallisuushistorioitsijat usein vetoavat.
Halys [-ā-J, Vähässä-Aasiassa olevan Kisil
Irmak-joen (ks. t.) nimitys vanhalla ajalla.
Halysites (ketjukoralli), fossiilinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
