- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
53-54

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ham ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ham—Hamerling

54

Tabulata lahkoon kuuluva (ks. t.) korallisuku;
esiintyy ainoastaan siluurisysteemissä. P. E.

Ham, Nooan poika; 1 Moos. 533 ; 91S ja seur.
N. s. „kansain taulussa” (1 Moos. 10) H.
esiintyy pohjois-afrikkalaisten, etelä-arabialaisten ja
mesopotamialaisten kansojen kuin myös
kanaanilaisten kantaisänä. Muutamissa psalmeissa
(7851; 10523, 27; 1062;,) H. esiintyy Egyptin nimenä.

Ar. E.

Hama, Raamatun H a m a t, kreikkalaisten
E p i p h a n i a, kaupunki Syyriassa
Orontes-viiran kummallakin puolen. Keinotekoisen
kastelun avulla on ympäristö kukoistavaa puutarhaa.
Kutomateollisuutta. — V:n T:n aikana H. oli
jonkun aikaa vähäisen itsenäisen valtakunnan
pääkaupunki, kunnes Sargon kukistaesoaan
Samarian valtasi myös H:n. Keskiajalla se oli
uudelleen pikkuvaltion pääpaikka. E. E. K.

Hamäda ks. H a m m a d a.

Hamadän, kaupunki Persiassa, Elvendin
juurella, muinaisen Ekbatanau raunioilla; n. 30,000
as. Tärkeässä kulkuteiden risteyksessä, rata
Teheraniin. Valmistaa mattoja, sahviaania,
harjoittaa viininviljelystä. — H:ssa ovat Aviceunan
ja, kuten väitetään, Estherin ja Mardokai’n
haudat, joille juutalaiset pyhiinvaeltavat.

(E. E. K.)

Hamadryadi, kreik. kansanuskossa
puunhalti-jatar, jotensakin sama kuin Dryadi (ks. t.).

Hamadryas ks. Paviaanit.

Hamann, Johann Georg (1730-88), saks.
kirjailija, „der Magus des Nordens" („Pohiau
tietäjä"), synt. Königsbergissä, opiskeli siellä
filosofiaa, jumaluusoppia, kielitiedettä ja
lakitiedettä, eli kauan eri paikoissa Saksassa,
Itämeren maakunnissa, Englannissa y. m.
epävakaista kuljeksijau elämää, osaksi kotiopettajana
ollen, osaksi muissa toimissa, oli ajoittain
virkamiehenä kotikaupungissaan, etenkin
tullilaitoksessa, kuoli Ministerissä. H:n teokset sisältävät
enimmäkseen katkonaisia, usein hämäriä
mietelmiä eivätkä voittaneet suuren yleisön huomiota,
mutta muutamiin ajan nerokkaimmista
henkilöistä H. sangen tuntuvasti vaikutti, esim.
Her-deriin, Jacobiin ja Goetheenkin. Yhtenä
perus-aatteena hänen teoksissaan on „valistusliengen"
vastustaminen. Järki ei ole korkein tuomari
sumissa maailmankatsomuskysymyksissä, vaan
mielikuvitus ja tunne ovat sen rinnalla
asetettavat oikeuteensa. M. m. H. on tutkinut kielen ja
runouden kehitystä ja osoittanut, mitenkä siiuä
järki ja mielikuvitus vaikuttavat
erottamattomasti yhdistettyinä toisiinsa. Kirjassaan
„Kreuzzüge eines Philologen" (1762) hän kehittelee sitä
ajatusta, että runous on „ihmissuvun äidinkieli",
alkuperäisin ajatuksieu ilmaisukeino. Kirjoitti
„Sokratische Denkwürdigkeiten" (1759) y. rn.
H:r. kootut teokset julkaisi Fr. Roth (8 os.,
1821-43). [Gildemeister, „J. G. H:s Leben u.
Schriften" (6 os., 1857-73).] A. Gr.

Hamar. 1. Kaupunki Norjassa,
Mjøsen-jär-ven itärannalla; 6,046 as. (1900).
Kristiaania-Trondhjem-radan varrella. H. perustettiin 1848.
— Lähettyvillä oli keskiajalla samanniminen,
vähäarvoinen kauppakaupunki sekä 1152
perustettu piispanistuin; piispankartanon ja
tuomio-kiikon rauniojätteitä. — 2. Hiippakunta
Norjassa, 51,947 km2, 242,212 as. (E. E. K.)

Hamarjako ks. H a m m a r s k i p t.

Hamarskipt ks. H a m m a r s k i p t.

Haniàsa (arab., = „urhoollisuus"), muutamien
arab. runokokoelmien nimitys. Kuuluisin on
Abu Ta m m åm in (ks. t.) 9:nnellä vuosis.
toimittama kokoelma, joka sisältää
runouäyt-teitä 521 runoilijalta ja 56 runoilijattarelta ja
on siten arabialaisten vanhan runouden
tuntemisen tärkeimpiä lähteitä. [„Hamasæ carmiua",
arab. ja lat. julkaisi Freytag (1828-47),
F. Rückert, „Hamàsa übersetzt" (1846).]

K. T-L.

Hamberg, Axel (s. 1863), ruots. geologi ja
maantieteilijä, v:sta 1907 maantieteen professori
Tukholman korkeakoulussa. Oli mukana A. E.
Nordenskiöldin Grönlannin retkellä 1883 ja on
sen-jälkeen ottanut osaa muittenkin arktisten
seutujen tutkimiseen. Tärkeimmän työnsä H. 011
suorittanut Ruotsin Lapin tunturivuoristojen
tutkimisessa. Täällä hän on enimmän huomiota
pannut jäätikköihin, mutta myös muissa suhteissa
tehnyt monipuolisia geologisia, maantieteellisiä
ja ilmatieteellisiä havainnolta. Tulokset näistä
julkaistaan laajassa teoksessa
„Naturwissenschaftliche Untersuchungen des Sarekgebietes in
Schwedisch-Lappland" (ei vielä kokonaan
ilmestynyt). — H. 011 julkaissut tutkimuksia myös
mineralogian, hydrografian ja fysiikan aloilta.

P. E.

Hamburg f-iurjh] ks. Hampuri.

Hamburg-Bremenin arkkihiippakunta.
Edistääkseen Skandinaaviau lähetystyötä Ludvik
Hurskas 831 perusti Hampuriin
arkkipiispan-viran, jonka eusim. haltijaksi tuli Ansgarius
(ks. t.) 831-865. Paavi Gregorius IV nimitti
Hampurin arkkipiispan Pohjois- ja Itä-Eurorpan
legaatiksi. Kun viikingit 845 hävittivät
Hampurin, yhdisti Ludvik Saksalainen 848
Hampurin hiippakuntaan Bremenin, jonka toimenpiteen
paavi Nikolaus 864 vahvisti; hiippakuntaa
nimitettiin senjälkeen Hamburg-Bremenin
hiippakunnaksi. Bremenin yhdistämisestä Hampuriin
seurasi pitkällisiä riitoja Kölnin piispojen
kanssa, joitten alueeseen B. aikaisemmin oli
kuulunut; B. pysyi kuitenkin Hampuriin
yhdistettynä. Sen sijaan Pohjoismaat erosivat H.-B:n
hiippakunnasta, kun paavi Paschalis II 1104
perusti Lundiin arkkipiispanistuimen. K. ö.

Hamdi Bei, O sm an (1842-1910), turk.
valtiomies, maalari ja arkeologi, sai kasvatuksensa
Euroopassa, opiskeli maalaustaidetta Gérömen
johdolla Pariisissa, oli 1868-70 kuvernöörinä
Bagdadissa ja nimitettiin 1882 perustamansa
taidekoulun ja Konstantinopolin keisarillisten
museoiden johtajaksi, jossa toimessaan hän
tarmollaan, hienolla taideaistillaan ja
mieskohtaisilla uhrauksilla on suuresti hyödyttänyt
itämaa-laista muinaistutkimusta. H. julkaisi Reinachin
kanssa „La nécropole royale de Sidon" (1892-96).

K. T-t.

Hame ks. Puk u.

Hamerik, A s g e r, ks. Hammerich, Asger.

Hamerling f-ä-irjkJ, R o b e r t (1830-89), saks.
runoilija, varsinkin etevä eepoksen alalla.
Loistavia ovat hänen eepoksensa „Ahasver in Rom"
(1865) ja „Der König von Sion" (1869). Myöskin
draamaa H. on viljellyt, mutta ei yhtä
onnistuneesti. Hänen murhenäytelmänsä „Danton und
Robespierre" on pikemmin dialoginmuotoinen
eepos. H. oli myös etevä lyyrikko. [Rosegger.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free