- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
55-56

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ham ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

55

H am erton —Hamilton

56

„Persönliche Erinnerungen an R. H." (1S90) ;
Rabenlechner, ,,H., Sein Leben und seine Werke"
(1896).] J. H-l.

Hamerton [hämatan], Philip Gilbert
(1834-94), engl. taidekirjailija, etsaaja ja
maisemamaalari. Perusti radeeraustaidetta
käsittelevän aikakauslehden „The portfolio" ja
julkaisi m. m. „Etching and etchers" (1876),
„Paint-ing in France" (1869) ja „The graphic arts"
(1882). " E. R-r.

Hamilaiset ks. H a a m i 1 a i s e t.

Hamilkar, useiden karthagolaisten
päällikköjen nimi. Tunnetuin on H. Bark as („salama")
(k. 229 e. Kr.), Hannibalin ja Hasdrubalin
(ks. n.) isä. H. lähetettiin toisen puunilaissodan
aikana v. 247 e. Kr. Sisiliaan puolustamaan vielä
Karthagon hallussa olevia saaren osia.
Asettumalla lujiin asemiin ensin Eirkten vuorelle (nyk.
Monte Pellegrino Palermon luona), sitten
Eryx-vuorelle (nyk. S. Giuliano lähellä Trapania)
H. vähäisillä sotavoimilla taisteli roomalaisia
vastaan, kärsimättä mitään suurempaa tappiota,
rauhantekoon saakka 241. Karthagoon
palattuaan H. suurella tarmolla kukisti
palkkasoturien keskuudesta yli koko Pohjois-Afrikan
levinneen vaarallisen kapinan. Hankkiakseen
isänmaalleen uusia apu- ja tulolähteitä vastaisten
sotien varalle H. 237 siirtyi Pyreneitten
niemimaalle ja valloitti sen suureksi osaksi. Etevästi
II. järjesteli uuden voittomaan oloja ja koetti
hallinnollisin toimenpitein kiinnittää sen
levottomia heimoja Karthagon valtaan. H. kaatui 229
taistelussa Vettonien heimoa vastaan. [O.
Meitzer, „Geschichte der Karthager" (1877, 1896) ;
K. Neumann u. G. Faltin, „Das Zeitalter der
punischen Kriege" (1883).] K. J. 17.

Hamilton [hamilton}. 1. Kaupunki
Skotlannissa Avon-joen varrella, lähellä sen laskua
Cly-deen: 32,775 as. (1901). Kivihiili-,
rautamalmi-ja kivikaivoksia. Lähettyvillä H. Palace, H:n
herttuoiden komea linna. — 2. Kaupunki
Kanadassa, Ontarion maakunnassa, Ontario-järven
länsipäässä; 52,634 as. (1901). Mainio satama.
Suuri rauta- ja kutomateollisuus. — 3. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Ohion valtiossa,
Ohio-Erie-kana-van ja Miamin varrella. Harjoittaa teollisuutta;
23,914 as. (1900). —- 4. Bermudas-saarten
pääkaupunki; 2,246 as. (1901). — 5. Kaupunki
Viktoriassa Austraaliassa; suuria säilyketehtaita;
4,026 as. (1901). — 6. Kaupunki
Uudessa-Etelä-Walesissa ; 6,127 as. (1901). E. E. K.

Hamilton /hamilton/, Alexander
(1757-1804), pohjois-amer. valtiomies, skotl. H.-suvun
haaraa, tuli jo ylioppilaana tunnetuksi julkisessa
kokouksessa 1774 pitämästään puheesta, missä
hän puolusti siirtokuntain oikeuksia Englannin
harjoittamaa omavaltaisuutta vastaan.
Vapautussodassa hän taisteli urhoollisesti ja tuli
Washingtonin ajutantiksi, josta toimesta hän
kuitenkin luopui erään riidan johdosta. Sodan jälkeen
H. oli asianajajana, lakiasäätävän sekä
perustus-lakiasäätävän kokouksen jäsenenä ja toimi
tehokkaasti Yhdysvaltojen olojen järjestämiseksi,
myös kirjallisesti. Hän oli federalisti-puolueen
johtaja, joka puolue harrasti lujan
keskushallituksen aikaansaamista. V. 1789 perustetussa
hallituksessa H. tuli johtamaan raha-asioita,
jotka hän pysyväisesti järjesti m. m.
perustamalla kansallispankin. Demokraattipuolue häntä

ankarasti vastusti, ja hän erosi toimestaan 1795,
pysyen kuitenkin Washingtonin
neuvonantajana ja nauttien edelleen suurta arvoa. Mutta
hänen urausa katkesi, kun valtiollinen
seikkailija, varapresidentti A. Burr, jonka tuumia hän
oli estänyt, vaati häntä kaksintaisteluun, missä
H. kuolettavasti haavoittui. [H:n „Complete
works" (1885-86), F. Scott Oliver,
„Alexander H."]

Hamilton, ruots. aatelissuku, skotlantilaisen
suvun sivuhaara. Sen jäsenistä mainittakoon:

1. Adolf Ludvig H. (1747-1802), kreivi,
muistelmainkirjoittaja, oli jonkun ajan sotilaaua
ja hovipalveluksessa, jonka jälkeen asettui
maatilalleen. Oltuaan ensin Kustaa III:n
kannattajana H. muuttui hänen jyrkäksi vastustajakseen,
jota hän osoitti varsinkin 1789 vuoden
valtiopäivillä, kuu Yhdistys- ja Vakuutuskirja
esitettiin säätyjen hyväksyttäväksi. H. piti monta
vuotta päiväkirjaa ja muistelmainsa
perustuksella hän vanhoilla päivillään kirjoitti teoksen,
josta ensimäinen osa on painosta ilmestynyt
(,.Anekdoter tili Svenska historien under Gustaf
III:s regering", 1901, sarjassa „Sv. memoarer
och bref", IV). Hänen muistelmansa sisältävät
monta mieltäkiiunittävää piirrettä hovin ja
ylempien säätyjen elämästä, mutta niiden arvoa
vähentää suuresti tekijän puolueellisuus ja viha
Kustaa III:ta vastaan.

2. Henning Ludvig Hugo H.
(1814-86), kreivi, valtiomies, edell:u pojanpoika, oli
upseerina ja hoviviroissa, v:sta 1852
Itägöötan-maan maaherrana, tuli 1858 ministeristöön ja
seur. v. kirkollisasiain ministeriksi, 1861
lähettilääksi Kööpenhaminaan, josta toimesta erosi
1864, kun hän ei hyväksynyt Ruotsin
puolueettomuutta tanskalais-saksalaisen sodan aikana.
H. vastusti jyrkästi edustuslaitoksen
muuttamista, oli v:sta 1867 ensimäisen kamarin
jäsenenä, missä hänellä, kuten jo ennen
säätyvaltio-päivillä, oli suuri vaikutusvalta, edustaen
ylimyksellistä ja vanhoillista kantaa. V:sta 1872
yliopistojen kanslerina, 1874-81 ruots. akatemian
pysyväisenä sihteerinä. — Monien julki-ten
toimiensa ohessa H. esiintyi ahkerana
sotatieteel-lisenä kirjailijana. — V. 1881 H., jouduttuaan
ilmi väärennyksestä, luopui kaikista
viroistaan ja arvoistaan sekä siirtyi pois maasta.

O. R.

3. Hugo Erik Gustaf H., kreivi
(s. 1849), valtiomies, tuli 1884 patenttitoimiston
johtajaksi, 1895 patentti- ja
rekisteröimislaitok-sen päälliköksi, 1900 Gäfleborginläänin
maaherraksi, 1907 siviiliministeriksi.

Hamilton [hämiltan], vanha kuuluisa skotl.
aatelissuku, joka on haaraautunut useihin
maihin, mainitaan jo 1200-luvulla. Siihen kuuluivat
m. m.:

1. Patrick H. (1504-28), Skotlannin
ensi-mäisiä protestantteja, opiskeli m. m.
Witten-bergissä, omisti puhdistetun opin, jota hän
kotimaassaan innokkaasti saarnasi, kunnes hänet
poltettiin kerettiläisenä.

2. James H. (k. 1575), Arranin kreivi,
nimitettiin Jaakko V:n kuoltua 1542 hallituksen
johtajaksi ja Maria Stuartin holhoojaksi. V. 1554
hän luopui vallasta, piti Maria Stuartin
hallituksen aikana sukuiueen hänen puoltansa,
taisteli vielä kuningattaren kukistuksen jälkeen vai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0040.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free