- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
63-64

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hamina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

63

Hamina-aika—Haminan konsistori

64

omist. osakeyhtiö), Vehkjärven saha (per. 1902,
omist. osakeyhtiö), Metsäkylän saha (omist. V.
Yrjänen). Muista liikeyhtiöistä mainittava
Haminan rautatien osakeyhtiö (per. 1898), Haminan
telefoniosakeyhtiö (per. 1889), Virolahden
höyry-laivaosakeyhtiö (omistaa „Virolahti" nimisen
höyrylaivan). — Säännöllinen suora
laivayhteys lännempänä oleviin
rannikkokaupun-keihin aina Vaasaan asti, itäänpäin Viipuriin;
paikallislaivaliike Kotkaan ja Virolahdelle. H
a-minän rata (ks. t.) yhtyy valtion
rautatieverkkoon Inkeroisissa. Välitön tavaranvaihto
ulkomaiden kanssa on olosuhteisiin katsoen
melkoinen; tullikamarin kanto 1908 oli Smk.
303,259: 86. Melkein yksinomaisena
vientitavarana on puu (sekä paikkakunnalla että
myöskin ylämaassa valmistetut sahantuotteet,
vuosittain n. 20,000 stand.). Tulevien ja
menevien laivojen yhteenlaskettu touniluku 1908 oli
116,680 rek.-t. (suoranainen kauppamerenkulku
79,809 ja yhdistetty 36,871 rek.-t.). Kaupungin
tuulaaki- ja liikennetulot on v:lle 1910 arvattu
55,000 Smk:ksi. H:sta kotoisin olevien alusten
kantavuus yhteensä 641 rek.-tonnia.

Kaupuugin historia alkaa varsinaisesti
v:sta 1653, jolloin Pietari Brahen toimesta
Vehkalahden kauppapaikka (kauppala) sai
maakau-punginoikeudet ja nimekseen Veckelax Nystad;
v. 1660 jälkeen tulee käytäntöön nimitys
Veckelax (sinetissä civitas Veckelaxensis). Uuden
kaupungin hyvinvointiin pääsemistä ehkäisivät
monet syyt, etupäässä ahtaat kaupalliset ja
taloudelliset olosuhteet, joutuipa se esim. v:u 1712
sodan jalkoihin, jolloin ruotsalaiset peräytyessääu
sytyttivät sen tuleen. Huomattavamman
merkityksen kaupunki sai Viipurin ja karjalaisen osan
nyk. Viipurin lääniä 1721 jouduttua Venäjän
valtaan. Vehkalahdesta ruotsalaiset tahtoivat luoda
varustetun rajakaupungin ja Viipurin korvaajan
kaupallisessa suhteessa. Se sai 1723
tapulikau-punginoikeudet sekä Lappeenrannan ja
Savonlinnan markkinapaikoikseen; nimeksi sille,
kuninkaan kunniaksi, annettiin Friedrickshamn,
mistä myöhemmin muodostui Fredrikshamn,
suom. Hamina. Kaupunkia ruvettiin varustamaan
vallituksilla, jollaisia laadittiin varsinkin vv.
1722-24 ja 1740-42; jo aikaisemmin, 1711, oli
varustamista yrittänyt Nieroth, vaikkakin
huonolla menestyksellä. H. oli tarkoitettu alueen,
Kyminkartanon ja Savo-ilinnan läänin
hallintopaikaksi, mutta maaherra ei koskaan asunut
siellä, vaan Lappeenrannassa, jonka asema oli
keskisempi. V. 1742 H. joutui, ruotsalaisen
sotajoukon polttamana ja hylkäämänä, venäläisten
käsiin ja luovutettiinkin Turun rauhassa 1743
Venäjälle. Suuri osa entisiä asukkaita asettui
Degerbvhyn (Lovisaan). Rajakaupunkina oli
H:lla tämänkin jälkeen tärkeä sija Ruotsin ja
Venäjän välisissä tapauksissa. Venäläiset
jatkoivat ja täydensivät sen varustuksia ja pitivät
siellä sota joukkojaan. H:aan liittyy muisto
Kustaa TIT:n ja Katariina TI:n kohtauksesta
(1783), taisteluista 1788-90, jolloin esim.
Viipurinesikaupunki poltettiin (1788) ; täällä
vahvistettiin myöskin rauhansopimuksella
Suomen erottaminen Ruotsista 1809. V. 1743
perustettiin tänne luterilainen konsistori pitämään
huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetuu
alueen kirkollisista oloista (lakkautettiin 1812).

Vanhan Suomen mukana liitettiin H:kiu jälleen
muun Suomen yhteyteen. — Venäjän vallan aika
on H:n taloudellisessa historiassa erittäin
huomattava siitä, että 1743 kaupungille lahjoitettiin
laitumeksi ja maistraatin henkilökunnan
palkkaamisen avustukseksi 21 tilaa Salmenkylässä
(4 tilaa), Sivatissa (12) ja Pampyölissä (5).

Kaupungin kirkolliset olot ovat olleet
monien vaiheiden alaisia. Aikaisimmin
kaupunkilaiset kuuluivat suorastaan Vehkalahden (maa-)
seurakuntaan. V. 1661 saivat kuitenkin
ruotsinkieliset asukkaat itselleen erityisen saarnaajan,
joka samalla oli koulunopettajana. V. 1726 he
muodostivat varsinaisen seurakunnan, jolla oli
oma kappalaisensa, mutta maaseurakunnan
kanssa yhteinen kirkkoherra; vv. 1740-43 oli
ruots. seurakunta maaseurakunnasta täydelleen
erotettuna, mutta yhdistettiin taas siihen
viimemainittuna vuonna. Suomenkieliset asukkaat
kuuluivat maaseurakuntaan, pyrkien siitä ensi
kerran eroon v. 1739, mutta onnistumatta. Nykyään
kaupungin suomen- ja ruotsinkieliset asukkaat
muodostavat yhden seurakunnan, jolla on oma
kappalainen, mutta maaseurakunnan kanssa
yhteinen kirkkoherra. Saksankieliset asukkaat
koettivat saada omakielisiä jumalanpalveluksia
jo 1759, mutta yritys onnistui vasta 1772; saksal.
seurakunta (kirkonkirjoja vv. 1782-97)
sulautui ruotsalaiseen. Jo piakkoin Turun rauhan
jälkeen oli kaupunkiin syntynyt kreikk.-katolinen
seurakunta, jollainen nykyäänkin on olemassa. —
Vanhin, alkuaan paikkakunnan kaikille
asukkaille yhteinen kirkko on harmaakivinen
maaseurakunnan kirkko, joka todennäköisesti on
sama kuin v. 1396 mainittu „Veckelax kvrka"
vaikkakin uudestirakennettuna ja lisäiltynä.
V. 1732 vihittiin ruots. seurakunnalle oma
Ulrika Eleonoran kirkko, mutta se paloi
sota-vuonna 1742. V. 1750 oli valmiina samalle
paikalle ja samaan muotoon rakennettu Elisabetin
kirkko, johon varat oli osittain hankittu
yleisellä keräyksellä myöskin Venäjän kaupungeissa.
Sekin paloi (v. 1821) ja sen raunioilla kohoaa
nykyään kreikk.-katolinen kirkko.
Kaupunkiseurakunnan nykyinen kirkko on rakennettu,
osittain sisustettukin C. L. Engelin piirustusten
mukaan, ja valmistui se v. 1843. K. F. K.

Hamina-aika, kulunut aika näennäisestä
puolipäivästä, minä kuu ja aurinko yht’aikaa
ovat jonkun paikan meridiaanissa, siihen ajan
kohtaan, milloin samalla paikalla on korkea
vuorovesi (vuoksi). Paikan hamina-ajan avulla
määrätään sen vuoroveden vaiheet. F. W. L.

Haminalahti, maatila samannimisessä kylässä
Kuopion maaseurakuntaa, 16 km kaupungista ja
5 km Pitkälahden asemalta. On ollut Tawast- ja
v. Wright-suvuilla. Päärakennus
kaksinkertainen: seutu luonuonihana. H. on taiteilija
v. Wright-veljesten kotitalo. K. S.

Haminan kadettikoulu ks. K a cl e 11 i k o u 1 u.

Haminan konsistori, asetettu v:n 1743
rauhan jälkeen. Sen puheenjohtajaksi, jota
nimi-lettiin tuomiorovastiksi, tuli Vehkalahden
kirkkoherra, ja sen ensimäinen istunto pidettiin
22 p. huhtik. 1744. Hiippakunta oli jaettu
kahteen rovastikuntaan: pohjoiseen
(Lappeenrannan) ja eteläiseen (Haminan) ja siihen kuuluivat
seuraavat pitäjät: Kymi ynnä Haapsaari,
Pyhtää, Hamina ynnä Vehkalahti ja Sippola, Vai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0044.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free