- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
65-66

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haminanlahti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

65

Haminanlahti—hammarland

66

keula, Lemi, Suomenniemi, Savitaipale, Luumäki,
Taipalsaari, Lappeenranta ynnä Lapveden pitäjä,
Virolahti, Säkkijärvi, Jääski, Kirvu, Rautjärvi,
Ruokolahti, Joutseno sekä suuri osa Kerimäen
ja Säämingin pitäjistä ja pienemmät osat
Puumalan, Sulkavan, Rantasalmen ja Mäntyharjun
pitäjistä. Konsistori lakkautettiin käskykirjeillä
1811 ja 1812. ’ K. S.

Haminanlahti ks. Hamina.

Haminan rata, yksityinen normaaliraiteineu,
26 km pitkä, Inkeroisten asemalla
valtionrautateihin (Kouvola-Kotkan linjalla) yhtyvä rata.
Rata, jonka omistaa osakeyhtiö (per. 1898),
jatkuu satamaan asti. Liikenne alkoi 1899.

K. S.

Haminan rauha lopetti vv:n 1808-09 sodan;
rauhansopimus allekirjoitettiin 17 p. syysk. 1809.
Ruotsi luovutti Venäjälle koko silloisen Ruotsin
Suomen (Kyminkartonon, Uudenmaan-Hämeen
sekä Turun ja Porin läänit ynnä Ahvenan
saariston, Kuopion, Vaasan ja Oulun läänit) ja
Muonion- ja Tornion-jokiin asti ulottuvan osan
Länsi-Pohjaa. Huomattava on rauhankirjan 6:s
kohta, jossa viittaamalla Porvoon valtiopäiväin
tapahtumiin sanotaan, että sittenkuin Venäjän
keisari • jo oli antanut mitä epäämättömimpiä
todistuksia siitä oikeamielisyydestä, jolla hän oli
päättänyt hallita vasta valloittamansa maan
asukkaita, kun hän jalomielisesti, itsestään ja
omasta tahdostaan oli vakuuttanut heille
täydellisen vapauden harjoittaa uskontoaan, heidän
omistus- ja erikoisoikeutensa, katsoo Ruotsin
kuningas tämän kautta olevansa vapaa muutoin
pyhästä velvollisuudestaan tehdä nämä ehdot
entisten alamaistensa hyväksi. Ruotsin
valtuutettuina olivat kenraalit v. Stedingk ja
Skjöldebrand, Venäjän valtuutettuina ulkoasiain
ministeri Rumjantsov ja entinen Venäjän lähettiläs
Tukholmassa D. Alopæus.

Haminan rovastikunta käsittää Haminan ja
Vehkalahden, Sippolan, Virolahden,
Miehikkälän, Kymin, Pyhtään, Säkkijärven, Suursaaren
ja Tytärsaaren seurakunnat. K. S.

Hamlet, tarinanomainen tanskalainen prinssi
(muin.-tansk. Amlæd, Amlode = „hölmö"),
saavuttanut kuuluisuutensa Shakespearen samannimisen
syvämielisen draaman kautta, joka on
Shakespearen runouden ehkä merkillisin tuote ja on
kenties enemmän kuin mikään muu ruuotuote
ollut esteetillis-kriitillisten tutkimusten ja
selitysten esineenä. Shakespearen näytelmän (kirj.
1602) pohjana on eräs aikaisempi Hamlet-draama,
jonka olemassaolosta on todistuksia jo ainakin
v:lta 1589 ja jonka tekijäksi on oletettu eräs
Shakespearen edeltäjiä Thomas Kyd (ks.
Englannin kieli ja kirjallisuus, II, 699) ;
tietysti Shakespeare on täysin vapaasti
uudestaan runoillut edeltäjänsä teoksen säilyttämällä
kuitenkin sen yleisen juonen. Tämä juoni oli
saatu ranskalaisen Belleforest’n „Traagillisista
kertomuksista" („Histoires tragiques" v:lta
1570) ; Belleforest’n kertomus taas vuorostaan
polveutuu tanskalaisen Saxo Grammaticuksen
„Tanskan historiasta" (1100-luvun loppu- ja
1200-luvun alkuvuosilta). Saxon kertomus Amlethista
on pääasiallisesti kokoonpantu tanskalaisista
kansantarinoista ja kansansaduista; tarinan
pääaihe näkyv olleen tunnettu muillekin
skandinaavisille kansoille. Saxon tarinan pääsisällyksenä on
3. III. Painettu »/u 10-

kertomus siitä, miten veli surmaa veljensä, miten
surmatun veljen poika, jonka henkeä setä väijyy,
pelastuaksensa tekeytyy mielipuoleksi, miten
poika yhä miettii isänsä surman kostamista ja
vihdoin suorittaakin koston; tarinan loppuun on
Saxo toisista lähteistä liittänyt aivan asiaan
kuulumattoman osan, joka ei myöskään esiinny
Shakespearen draamassa. Näiden rivien
kirjoittaja on koettanut osoittaa, että skandinaavinen
Amleth-tarina — melkoista yksinkertaisemmassa
ja alkuperäisemmässä muodossa kuin missä se
tavataan Saxolla — on levinnyt Suömeenkin
(aluksi Varsinais-Suomeen ja sieltä edeten
vaeltanut Inkerinmaalle asti) ja antanut aiheen sille
kostotarinalle, joka on pääosana suomalaisissa
Kullervo-runoissa; täten siis Shakespearen
Hamlet ja suomalaisten runojen Kullervo
johtaisivat juurensa samasta alkuperästä. —
Hamlet-aihetta ovat Shakespearen jälkeen käsitelleet
eräät muutkin kirjailijat (m. m. tanskalainen
Oehlenschläger 1846). (vrt. artikkelia
Shakespeare ja sen ohessa mainittua kirjallisuutta).
[Axel Olrik, „Sakses Oldhistorie"; fschischwitz,
„Shakespeares Hamlet im Verhältnis zur
Gesamtbildung der Zeit Elisabeths" (1867) ; sama,
„Shakespeares Hamlet, vorzugsweise nach histor.
Gesichtspunkten erläutert" (18ß«) ; Baumgart,
„Die Hamlet-Tragödie und ihre Kritik" (1875) ;
Loening, „Die Hamlet-Tragödie Shakespeares"
(1893) ; Zenker, „Boeve-Amlethus" (1905) ;
suomeksi ilmestyneitä Hamletia koskevia
kirjoituksia: Collin, „Shakespearen Hamlet" (Valvoja
1905, siv. 267) ; Setälä, „Kullervo-Hamlet"
(Valvoja 1910, lyhyt esitys tekijän samannimisestä
saksankiel. tutkimuksesta aikakausk.
Finnisch-ugr. forschungen III, VII, IX).] E. N. S.

Hammada [-ma’-] (H am å da), pohjoisessa
Saharassa olevien kivi- ja
louhikko-ylätasanko-jen nimitys. Laajin, H. e 1-H o m r a („punainen

H.") erottaa Tripoliksen Fessanista.

(W. S-m.)

Hammarby, Linnén v:sta 1758 omistama
maatila Danmarkin pitäjässä 10 km Upsalasta.
Joutui Linnén kuoleman jälkeen hänen leskelleen ja
sitten yksityisten haltuun. V:n 1788
valtiopäivien esityksestä H:n rakennukset
Linné-muistoi-neen, sen vanha puutarha, lähinnä taloa oleva
osa puistoa, L:n rakentama museorakennus ja
varastohuone lunastettiin valtiolle, ja samaan
aikaan Upsalan yliopisto osti tilan maat.
Valtion hallussa olevan tilan osan nykyinen nimi on
„Linnéanska stiftelsen på Hammarby". Linnén
aikuiseen asuun palautti H:n sen ensimäinen
„inspehtori" prof. Th. M. Fries. H:ssa
muistuttavat Linnétä vielä monet hänen sinne
hankkimansa kasvit, m. m. komea hevoskastanjapuu.
Päärakennuksessa säilytetään esinekokoelmaa
Linnén ajalta, vasemmassa sivustarakennuksessa
hänen muotokuviansa, osaksi kupari- ja
teräs-painoksina osaksi veistokuvina. (J. A. V7.)

Hammari (ruots. H a m m a r s), Porvoon
kaupungin ulkosatama, lastauspaikka. Se oli jo
1730 Gammelbackan tilanomistajalta vuokrattu
mainitulle kaupungille laivanveistämöpaikaksi.
Sittenkuin seudulle ovat kehittyneet
Kaunissaaren sahalaitokset, on H. tullut tiheään
asutuksi. E. S.

Hammarland. 1. Kunta, Turun ja Porin

I. sekä Ahvenanmaa, Ahvenanmaan khlak., Ec-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0045.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free