- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
77-78

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hammasruoste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

77

hammasruoste— Hammurabi

78

lijaliikettil varten näköalavuorille, m. m.
Sveitsissä useita insinööri Abtin järjestelmän mukaan.
Sittemmin on niitä rakennettu teollisuutta
varten, jopa läpimenevää matkustaja- ja
tavara-liikettäkin varten, siten että pitemmästä radasta
on jyrkimmin nousevat osat tehty
hammas-radoiksi liikkeessä mitään keskeytymistä sen
kautta syntymättä. Sellaisia ratoja on esim.
Beirut-Damaskoksen rata (32 km hammasrataa)
ja Arica-La Paz rata Chilessä (36 km
hammas-rataa). [Vrt. Vuori rata.] J. C-én.

Hammasruoste ks. Hammaskivi.

Hammassato ks. Hampaat.

Hammastaa ks. P u u 1 i i t o s.

Hammastahdas ks. Hampaat.

Hammastanko, hampailla varustettu suora
tanko, joka toimii hammaspyörän yhteydessä.

Enimmäkseen
käytetään evolventtihammas-muotoa, jolloin
hampaan kylki on aivan
suora. H:a käytetään
kanavien sulkuporttien
liikelaitteessa,
muutamissa työkoneissa, vuoriradoissa y. m. E. S-a.

Hammastauti ks. Hampaan taudit.

Hammastettu ansas ks. P u u 1 i i t o s.

Hammastunturi, vuoriharju Ivalojoen
pohjoispuolella. Sen korkein kohta Hammasuro on
n. 535 m. korkea. E. S.

Hammastus ks. P u u 1 i i t o s.

Hammastäyte ks. Hampaantaudit.

Hammasvalaat ks. Valaat.

Hammasviat, eläinlääket., joihin luetaan
paitsi varsinaisia hampaiden vikoja myöskin
niitä ympäröiväin osain taudit, esiintyvät
verrattain usein etenkin hevosilla. Ne haittaavat
eläimen syöntiä. Pureskeleminen käy
varovaisesti ja hitaasti pysähtyen välistä kokonaan
äkisti. Eläin pitää päätään kallellaan,
liikuttelee kieltään ja pudottaa puoleksi pureskellun
palan suustaan. Muutamissa hammastaudeissa
löyhkää eläimen suusta paha haju. — Koirilla
viittaa syljenvuoto hammasvikoihin.
Hammas-taudit saattavat aiheuttaa ruuansulatushäiriöitä,
maha- ja suolikatarria, laihduttaa lopulta
eläimen ja tehdä sen voimattomaksi ja heikoksi. —
vrt. Hampaantaudit. (Kp.)

Hammasäänne ks. D e n t a a 1 i.

Hammerfest, kaupunki Norjan Ruijassa,

Hammerfest.

maapallon pohjoisin, sijaitsee 70° 39’ 15" pohj.
lev. Kvaløn saaren länsirannalla; 2,365 as.(1900),
joista 124 suomalaista ja 18 lappalaista. Hyvin
rakennettu; harjoittaa vilkasta kalastusta ja
kauppaa. — Kaupunki v:sta 1787, sitä ennen
kauppapaikka, perust. kuninkaallista
monopolikauppaa varten. V. 1809 englantilaiset
ryöstivät sen; tulipalo hävitti siitä suuren osan 1890.

w. s-m.

Hammerich. 1. Peter Frederik Adolf
H. (1809-77), tansk. kirkkohistorioitsija. H.,
jonka teologinen kanta on suuressa määrin ollut
Grundtvigin vaikutuksen alainen, toimi 1839-58
pappina ja nimitettiin 1859 kirkkohistorian
professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon. Hänen
monista julkaisuistaan, joista tärkein on „Den
kristne kirkes historie" (3 os. 1868-71),
mainittakoon vielä „Danmark i Valdemarernes tid"
(1847-48), „Danmark under de nordiske rigers
forening" (1849-54), „Danmark under
adelsvæl-den" (1854-59), „Den hellige Birgitte" (1863) ja
„En skolastiker og en bihelteolog fra Norden"
(1865). Hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi
„Livserindringer" (1882). -Iskm-,

2. A s g e r H. (H a m e r i k) (s. 1843), tansk.
säveltäjä, edellisen poika, Gaden oppilas. Vv.
1871-98 hän johti musiikkioppilaitosta
Baltimo-ressa. Hänen sävellyksistään ovat mainittavat:
5 sinfoniaa, 4 oopperaa, 2 suurta kuorotrilogiaa,
requiem orkesterin säestämälle 6-ääniselle
kuorolle y. m. I. K.

3. Ängul H. (s. 1848), edellisen veli, tansk.
musiikkihistorioitsija, dosentti Kööpenhaminan
yliopistossa. Vv. 1898 hän perusti sinne vanhain
soittimien kokoelman. I. K.

Hammer-Purgstall, Joseph (1774-1S56),
itäv. vapaaherra, orientalisti, julkaisi suuren
joukon arab., turk. ja pers. filologiaa koskevia
teoksia, m. m. „Literaturgeschichte der Araber"
(7 nid. 1850-56), joilta yleensä puuttuu
luotettavuus. K. T-t.

Hammerschmidt /-smitj, Andreas
(1612-75), saks. kirkkosäveltäjä. Hänen työnsä oli
osaksi tietoista uranuurtamista; niinpä hänen
„dialogeissaan" on ituja niihin muotoihin, joihin
sitten Händel ja Bach kehittivät suuret
kuoroteoksensa. H. oli urkurina Zittaussa 1639-75.

I. K.

Hammershøj. 1. Vilhelm H. (s. 1864),

tansk. taidemaalari. Opiskeli Kööpenhaminan
taideakatemiassa 1879-84 ja Krøyerin johdolla.
Kuului 1891 „Vapaan näyttelyn" perustajiin.
H. on luonut itselleen oman alansa maalaamalla
pieniä, mitä yksinkertaisimpia huoneensisustoja,
joissa täytekuvana on tavallisesti joku
yksinäinen nainen ja joissa ilmakkaasti ja hienon
runollisesti on soinnutettu yhteen pääasiallisesti
vain mustaa ja valkeata tai vaalean ruskeata
väriä. Tunnelmaltaan nämä maalaukset
muistuttavat delftiläistä Jan Vermeeriä tai
Whi-stleriä ja Carrièrea. H. on myös maalannut
maisemia, henkilö- ja muotokuvia. Hänellä on
ollut suuri merkitys Tanskan taiteeseen. —
2. Svend H. (s. 1873), edell:n veli,
taidemaalari. Taideakatemian ja Zahrtmannin oppilas.
Osoittanut koristeellista aistia sekä
maisemamaalauksissaan että työskennellessään
taideteollisella alalla. E. R-r.

Hammurabi, oikeammin Hammurapi (u.

Hammastanko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free