- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
79-80

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hammasruoste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

79

Hamnholmen—Hampaan taudit

80

2100 o. Kr.), Babylonia kuningas, bab.
maailmanvallan perustaja, oli länsiseemiläistä syntyperää
olevan l:sen bab. dynastian 6:s edustaja ja
hallitsi 43 v. (ehkä 2i30-2088 e. Kr.). Ollen
mahtava soturi H. hävitti elamilaisten ylivallan,
yhdisti Babylonian pikkuvaltiot yhteisvaltioksi,
jonka valtiolliseksi ja uskonnolliseksi
keskustaksi hän kohotti Babylonin, ja ulotutti
valtaansa Persian-lahdesta Välimerelle saakka.
Laajan valtakuntansa hoitoa ja kaikinpuolista
vaurastumista ja järjestystä H. harrasti suurella
huolella, joka ilmenee lukuisissa häneltä ja hänen
aikalaisiltaan säilyneissä kirjoituksissa. —
Häviämättömän maineen H. on saavuttanut hänen
nimellään tunnetuilla laeilla, jotka ovat
ihmiskunnan sivistyshistorian kaikkein vanhimpia ja
tärkeimpiä lähteitä. H:n lakien alkutekstin löysi
ransk. tutkija J. de Morgan 1902 vanhan Susan
kaupungin raunioista Persiasta. Sen sirot
van-hanaikuiset nuolenpääkirjoitusmerkit ovat
palstoihin jaettuina hakatut 2,25 m korkuiseen
mustaan dioriittipatsaaseen, jonka yläosassa oleva
korkokuva esittää H:n saamassa hallitsijan
vertauskuvat istuimellaan istuvalta
auringonjumalalta Samasilta. Tämän patsaan oli nähtävästi
joku elamilainen ruhtinas sotasaaliina vienyt
Babylonista Susaan, josta se löydettiin. Teksti
alkaa esipuheella, jossa H. luettelee
arvonimityk-sensä, palvelemansa jumalat ja suorittamansa
tärkeimmät työt. Esipuheen vastakohtana on
jälkilause, jossa H. suosittaa lakinsa kaikkien
noudatettaviksi, lupaa siunausta niille, jotka sen
tekevät, ja kirouksilla uhkaa niitä, jotka hänen
lakejansa laiminlyövät, muuttavat tai hävittävät.
Itse lakiteksti näkyy käsittäneen 282 pykälää,
joista kuitenkin parikymmentä patsaan
turmeltumisen vuoksi puuttuu. Osa puuttuvaa
alkutekstiä on voitu täydentää Assurbanipalin
kirjastosta ja muualta löydetyillä katkelmilla.
Lakien sisällys on lyhyesti esitettynä seuraava:
§§ 1-5 koskevat prosessioikeutta, §§ 6-25
omaisuuden suojaamista, §§ 26-41 virkamiesten
iääni-tystä ja velvollisuuksia, §§ 42-c. 99
maanviljelystä ja karjanhoitoa, §§ 100-126 kauppaa ja
velka-asioita, §§ 127-177 avioliittoa, naisen sekä
aviolasten ja äpärien oikeuksia, §§ 178-184
temppelinaisia ja sivuvaimoja. §§ 185-193 lapseksi
ottamista, §§ 194-233 rikosoikeutta, §§ 234-240
merioikeutta, §§ 241-277 vuokraa ja palkkaa ja
§§ 278-282 orjia.

H:n lakimääräykset eivät ole H:n keksimiä
tai edes vasta hänen aikanansa syntyneitä.
Asiakirjain avulla voidaan todistaa, että samoja
määräyksiä samanlaisiin sanoihin puettuina
noudatettiin jo H:n edellisellä ajalla. H. siis
oikeastaan vain kokosi ja sovitti yhteen edellisinä
aikoina pitkällisen kehityksen tuloksena
muodostuneet oikeustavat. Tämä seikka ei vähennä
sitä kunniaa, jota H. ansaitsee maailman
vanhimman lakikokoelman luojana. Se vain
osoittaa, kuinka syvältä kaukaisista vuosituhansista
babylonialaisen sivistyksen juuret ovat
haettavat, ja selittää, miten tuon sivistyksen
varsinainen kukoistus saattoi sattua jo H:n ajalle. Kun
H:n lakeja pääasiassa noudatettiin niin kauan
kuin Babylonian valtakunta oli olemassa ja sen
perästäkin persialaisvallan aikana, on niiden
vaikutus arvattava hyvin suureksi ja laajalle
ulottuvaksi. Kun lisäksi sellaiset vanhat lait

kuin israelilaisten lainsäädäntö ja Rooman 12
taulun lait, tavallaan syyrialais-roomalainen
lakikin, osoittavat mieltäkiinnittäviä
yhtäläisyyksiä ja kosketuksia H:n lakien kanssa,
esiintyy kysymys, ovatko H:n lait vaikuttaneet
noitten lakien määräyksiin. Tähän kysymykseen ei
vielä voida vastata. Mitä erittäin israelilaisten
lainsäädöksiin tulee, aiheutuvat niissä
huomattavat ilmeiset kosketukset H:n lakien kanssa
ehkä vain siitä, että kummallakin taholla on
perustana yhteinen muinaisseemiläinen
oikeuden-tajunta. [Scheil, „Délégation en Perse.
Mémoi-res", IV (1902), H. Winckler, „Die Gesetze H:s"
(1902, 4:s pain. 1906; laajempi teos 1904), C. II.
W. Johns, „The oldest code of laws in the world"
(1903), „Babylonian and Assyrian laws" (1904),
D. H. Müller, „Die Gesetze H:s und ihr
Verhältnis zur mosaischen Gesetzgebung sowie zu den
zwölf Tafeln" (1903), Kohler-Peiser-Ungnad, „H:s
Gesetz" (1904-09), R. F. Harper, „The code of
H." (1904), Ungnad, „Keilschrifttexte der
Gesetze H:s" (1909), käännös Gressmannin
julkaisussa „Altorientalische Texte und Bilder" (1909),
A. Hjelt, „H:s lagar och Israels thora" (1903), F.
Ulmer, „H., sein Land und seine Zeit" (1907).]

K. T-t.

Hamnholmen, saari Hanko-Jungfrusundin
väylän varrella; samanniminen valkea pyöreä
johtoloisto saaren pohjoisrannalla. K. 8.

Hamnskärinaukko [sarin-], saarten
ympäröimä merenaukko Jurmon saaren eteläpuolella
Turun saaristossa. K. 8.

Hamnö [-o], Kökariin kuuluva saari. Sille
perustettiin (ennen v. 1472) fransiskaaniluostari,
Suomen kolmas; tämä oli m. m. majatalona
Suomen ja Ruotsin väliä matkustaville. — Tiedot
H:n luostarista ovat hyvin niukat. E. E. K.

Hamon [arnö’], Jean Louis (1821-74),
ransk. taidemaalari, Delarochen ja Gleyren
oppilas. Työskenteli jonkun aikaa Sèvres’in
posliinitehtaassa valmistaen maljakkomaalauksia.
Etupäässä H. on tullut tunnetuksi
antiikintapai-sista, pompeijilaisten seinämaalausten mukaan
n. s. uuskreikkalaiseen tyyliin (style r.éo-grec)
maalaamistaan laatukuvista. Pääteos: idylli
„Sisareni ei ole täällä" (1853, Louvressa).

E. R r.

Hampaan taudit. Hampaiden tauteihin
lasketaan kuuluviksi ne taudit, jotka ovat
hampaitten eri kudoksien kanssa yhteydessä, sekä näistä
suorastaan jatkuvat, hampaan ympäristössä
olevat taudit. Tärkein kaikista taudeista on
hammasmätä (caries dentium). Se syntyy
tavallisesti hampaitten luonnollisissa syvennyksis>ä tai
hampaiden väleissä, joihin pysähtyy ruuan
jätteitä, jotka siellä rupeavat käymään synnyttäen
happoja, mitkä liuottavat hampaan kovista osista
kalkkipitoisuuden ja siten muodostavat
vähitellen hampaisiin koloja. Näihin koloihin
kerääntyy monenlaisia bakteereja, sellaisiakin, jotka
voivat synnyttää erilaisia tauteja, ja nämä
bakteerit pääsevät koloissa hyvin lisääntymään ja
kehittymään odottaen tilaisuutta päästäkseen
ruumiin muihin osiin tuhoa tuottamaan. Kun
nämä kolot ovat syventyneet niin paljon, että ne
ulottuvat hampaan ytimeen saakka, alkaa
hammasta särkeä, jossa näin on kehittynyt h a
m-masytimen tulehdus (pulpiiis). Jos tätä
ydintautia ei ajoissa hoideta, kuoleutuu ydin vä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0052.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free