Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hampaan taudit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
81
Hampaan taudit
82
hitellen tai mätänee ja bakteerit ja muut
myrkylliset aineet (toksiinit) tunkeutuvat pitkin
ydinkanavaa hampaan ympäristöön, jolloin
ilmenee uusi tauti: hammaskalvontulehdus
(periodontitisj. Tämä tauti on usein syynä
siihen, että hammas on poistettava ja sitä paitsi
se aiheuttaa monenkaltaisia muita lisätauteja,
niinkuin leukojen turvotuksen ja märkimisen.
Jos syntynyt märkä lasketaankin pois, mutta
syynä ollut viallinen hammas jätetään
paikoilleen, ei tämä märkiminen kuitenkaan lopu; aika
ajoin turpoavat leuat uudestaan ja asettuvat
vasta kun märkä on päässyt purkautumaan.
Siten syntyvät n. s. fistelit eli märkivät
tiehyet, jotka aukeavat milloin suuhun, milloin
leukojen kasvopuolelle, milloin taas laskeutuvat
kauemmaksi hampaasta: kaulaan, rintaan, leuan
onteloihin, nenään tai kurkkuun; onpa
sellaisiakin tapauksia, jolloin ne aukeavat silmiin,
vieläpä aivoihinkin. Märkä ja sen synnyttämät
myrkyt voivat sitä paitsi tunkeutua verisuoniin
synnyttäen verenmyrkytystä ja vahingoittaa
hermoja aikaansaaden silloin tuskia ja
monenlaisia hermotauteja.
Hammasmätä on nykyään suuresti
levenemässä kaikissa sivistyneissä kansoissa. Suomen
hammaslääkäriseuran toistakymmentä vuotta
sitten koulunuorison hampaissa toimeenpanema
tutkimus osoitti, että tässä n. 92%:lla oli
hammasmätää. Helsingin koulu-hammasklinikassa on
äskettäin tehty samanlaisia tutkimuksia ja
päästy vielä surullisempiiu tuloksiin, nim. 97
%:iin, siis näin lyhyellä ajalla hyvin suuri lisäys.
Mutta onpa sellaisiakin paikkakuntia
Euroopassa, missä hammasmädän leveneminen on
päässyt 100 %:iin asti, toisin sanoen, missä siis
joka ihmisellä on muutamia tai useampia
hammasmädän saastuttamia hampaita. N. 100 vuotta
sitten tehtiin jo Englannissa tällaisia
tutkimuksia. Kun niitä vertaa myöhemmin tehtyihin,
huomaa että hammasmätä pelottavassa määrässä
on lisääntymässä. Kumminkin on kansoja, joissa
hammasmätä ei ole päässyt levenemään, etenkin
alkuperäisellä kannalla olevia kansoja. Niinpä
on Mummeryn laskujen mukaan eskimoissa
löydetty vain 1 Vs %, intiaaneissa 3-10 %, malaijeissa
3-20 %, kiinalaisissa 40 °/0, mutta Euroopan
kansoissa se kohoaa 80-98 jopa 100 %:iin. Meidän
lappalaisissamme, yliopistomme hallussa olevista
kallokokoelmista päättäen, ei myöskään ole
hammasmätää juuri ollenkaan; myöhempinä aikoina
lappalaisissakin tämä tauti lienee alkanut saada
jalansijaa.
Luononkansoissa pysyvät hampaat terveinä
siitä syystä, että niillä tehdään ankarampaa
työtä, ruokaa näet siellä ei valmisteta niin
sulavaan muotoon kuin sivistyskansojen keittiöissä.
Jos hampailla ei tehdä niin paljon työtä kuin
luonto niiltä vaatii, niin ne rappeutuvat.
Kaikkien elimien täytyy nim. tehdä määrätty työnsä
pysyäkseusä terveinä. — On myöskin huomattu,
että juomaveden kalkinpitoisuus on hyvin tärkeä
hampaitten kehitykselle. Eösen laajat
tutkimukset ovat osoittaneet, että jota kovempaa
juomavettä käytetään, sitä pienempi määrä
turmeltuneita hampaita. Hammasmädän lisäännyttyä
niin suuressa määrin on siitä alkanut syntyä
todellinen vaara kansojen yleiselle terveydelle,
etenkin kun otetaan huomioon muut taudit, jotka
hammasmädästä voivat aiheutua. Kaikissa
sivistysmaissa on sen vuoksi ruvettu pitämään
kokouksia, vieläpä kansainvälisiäkin, joissa on
neuvoteltu, miten tätä ruton tavoin lisääntyvää
tautia voitaisiin vastustaa. Tätä tautia vastustavat
toimenpiteet voidaan jakaa yhteiskunnan,
perheen ja yksityisten henkilöiden kesken
seuraavasti:
I. Yhteiskunnan tulee pitää huolta-
1) terveydenhoidon (hampaiden hoidou)
opettamisesta kansalle;
2) terveydenhoidon (suun hoidon)
valvomisesta
a) kouluissa, etenkin kansakouluissa
(koulu-hammaslääkärit)
b) sotilaskunnassa (maalla ja merellä),
c) teollisuuslaitoksissa,
d) sairashuoneissa y. m. laitoksissa, joissa
lääkärien ja hammaslääkärien
yhteistoiminta on tarpeellinen.
3) juoma - ja keittoveden kelvollisuudesta.
II. Perheen tulee:
1) hankkia juoma- ja keittovetensä kaivoista,
joissa vesi on kovaa;
2) valmistaa ruoka niin, ettei maasuoloja
liuoteta pois;
3) opettaa lapsia syömään kovaa leipää, jotta
luonnon vaatima työ hampaisiin nähden tulee
suoritetuksi.
III. Yksityisen henkilön tulee:
1) puhdistaa säännöllisesti joka päivä
hampaansa ;
2) tarkastuttaa ne vuosittain
hammaslääkärillä ;
3) purra ruokansa huolellisesti (joka puru on
purtava noin 80-100 kertaa).
Hampaiden tautien hoito on tietenkin
jätettävä hammaslääkärien tehtäväksi. Kun
hammasmätä pitkät ajat, kuukausia, jopa vuosiakin,
ennenkuin se tuottaa tuskia, on pilkkuna tai
kolona nähtävänä (useimmiten hampaiden
purenta-pinnalla tai hampaiden välissä), niin se on
hoidettava heti, ennenkuin se pääsee ytimeen asti
tunkeutumaan. Kuta aikaisemmin tällainen kolo
täytetään (plombeerataan), sitä vähemmällä
tuskalla potilas pääsee ja sitä kestävämmäksi täyte
tulee. Hammastäytteenä käytetään metalleja,
niinkuin kultaa, tinaa ja amalgameja
(elohopea-sekoituksia) ; sitä paitsi eri sementtilajeja,
kumia, lasia ja posliinia. Purentapinnalla ovat
metallipaikat vahvimmat, näkyvillä paikoilla
posliinitäytteet kauneimmat. Kun kolot ovat
hyvin suuret ja reunat heikot, sopii paraiten
käyttää sementtiä ja kumia. Jos ydin on
tulehtunut, on tavallinen hoitotapa ytimen
(„hermon") kuolettaminen, jonka jälkeen kuollut osa
poistetaan ja ydinkanavat täytetään tavallisesti
sementillä, jonka päälle pysyväinen paikka
sittemmin pannaan. Vasta sittenkuin tauti on
levinnyt hampaan ympärystöön, on syytä ajatella
hampaan poistamista tai muita kirurgisia
keinoja, kuten esim. juuren kärjen poistaminen
(resectio radicisj. Eläinten hammasvioista ks.
hammasviat. m. ä. d e. g.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
