- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
85-86

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hampaattomat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

S5

Hampaattomat—Hamppu

8(5

päässä pienemmässä yläetuhampaassa, joka
saattaa kasvaa pieneksi, tapinmuotoiseksi, ja
viimeisessä poskihampaassa, joka niinikään voi
kutistua hyvin pieneksi. Tätä surkastumista voi
pitää merkkinä siitä, että nämä hampaat
tulevaisuudessa tulevat häviämään. Alkukehityksen
aikana luullaan ihmisellä olleen enemmän
hampaita kuin nykyään. Jonkunlaisena
todistuksena siitä jjidetään sitä seikkaa, että toisinaan
muutamille ihmisille kasvaa ylimääräisiä
etu-tai muitakin hampaita (atavismi).

Tekohampailla korvataan luonnolliset
hampaat. Ne ovat olleet tunnetut jo ammoisista
ajoista. Vanhat egyptiläisetkin näyttävät niitä
käyttäneen. Alussa käytettiin tekohampaiksi
eläinten ja ihmisten hampaita. Vasta 1776 keksi
ranskalainen apteekkari Duchateau posliinista
tehtyjen tekohampaiden valmistustavan. Siitä
alkaen tekohampaiden valmistus on yhä
kehittynyt ja siitä on vähitellen muodostunut
suurenmoinen tehdastuotanto. Tekohammas tehdään
sulattamalla erityisissä kaavoissa maasälvästä,
piikivestä ja kaoliinista ynnä eri väriaineista
tehtyä sekoitusta, johon tavallisesti upotetaan
osaksi kaksi pientä platinanastaa. Se kiinnitetään
suuhun monella eri tavalla. Jos luonnollisesta
hampaasta on jälellä vankka juuri, voidaan siihen
kiinnittää tekohammas nastan avulla
(nastaham-mas). Poskihampaita, joissa juuret ovat jälellä,
korvataan tavallisesti metallikruunujen avulla.
Ne tehdään yksinomaan metallista ja hampaan
muotoisiksi, joko ontoiksi, metallilevystä, tai
täysinäisiksi. Juureen ne kiinnitetään sementin
tai guttaperkan avulla. Jos suusta puuttuu
joitakuita juuria, voidaan käyttää n. s. „siltoja"
korvaamaan menetettyjä hampaita.
Tekohammas-silloissa on, kuten tavallisessa sillassa,
tukipylväitä, jotka kannattavat sitä ja pitävät sitä
paikoillaan. Sellaisina käytetään nastahampaita,
metallikruunuja tai jäljellä olevia luonnollisia
hampaita. Näihin tukipylväisiin ovat
väliham-paat kiinnitetyt ja vastaavat tavallisen sillan
kaaria. Niissä tapauksissa, joissa mainitunlaisia
tekohampaita syystä tai toisesta ei voida
käyttää, kiinnitetään tekohampaat suuhun n. s.
kita-levyn avulla. Levy tehdään joko metallista,
kautsusta tai selluloidista. Se sovitetaan tarkoin
kidan ja ikenien mukaiseksi ja pysyy paikoillaan
pintakiinteen, kourujen y. m. avulla.

M. Å. d E. G.

Hampaattomat (Edentata), imettäväislahko,
hyvin alkuperäisiä eläimiä, joiden hampaisto on
epätäydellinen, joko surkastunut tahi
surkastumassa. Etuhampaita ei ole koskaan kehittyneinä
ja takahampaissa, joita on usein suuri luku, ei
ole juuria eikä kiillettä. Hampaanvaihdostakaan
ei tavallisimmin ole, ensimäiset maitohampaat
surkastuvat jo sikiöasteella. Nahka on usein
paksu ja kova, joko karvain, suomujen tahi
luu-kiipien peittämä, jalat lyhyet, vahvoilla
koukistuneilla ja sivuiltaan litistyneillä kynsillä
varustetut. Nykyään on olemassa muutamia
harvoja sukuja ja lajeja, mutta tertiääri- ja
dilu-viaali-nikaan oli näitä enemmän. Silloin elivät
Etelä-Ameriikassa eläinjättiläiset Glyptodon,
Me-gatherium y. m. Vielä elävistä hampaattomista
ovat tärkeimmät: laiskiaiset (Bradypus),
muurahaiskarhu (Myrmecophaga),
vyötiäiset (Dasypus), muurahaiskävyt

(Manis) ja muurahaissiat (Orycteropus)
(ks. n.). e. w. s.

Hampden [hämpdan], John (1594-1643),
engl. valtiomies, tuli 1621 parlamenttiin, jossa
pian liittyi vastustuspuolueeseen; oli 1627
jon-kun aikaa vankeudessa syystä että kieltäytyi
maksamasta pakkolainan muodossa vaadittua
laitonta veroa; kun hän 1637 ei suostunut
maksamaan laitonta laivaveroa, joutui asia
verokamari-oikeuden käsiteltäväksi. Tuomarien enemmistö
ratkaisi kyllä asian hallituksen eduksi,, mutta
H:n rohkea esiintyminen herätti yleistä
huomiota ja hän oli tästälähtien Englannin
suosituin mies. „Lyhyessä parlamentissa" (1640) ja
sam. v. kokoontuneessa „pitkässä parlamentissa"
hän oli puritaanisen vastustuspuolueen johtajia
ottaen innokkaasti osaa itsevaltiuden kätyrien
(m. m. Straffordin) kukistamiseen; oli yksi
niistä viidestä alihuoneen jäsenestä, joita
kuningas turhaan koetti saada vangituksi 4 p.
tammik. 1642 alihuoneen istuntosalissa.
Sisällisen sodan puhjettua sam. v. H. valittiin
parlamentin turvallisuusvaliokuntaan; asetti oman
rykmentin, kunnostautui monessa tilaisuudessa,
mutta sai jo 1643 kuolinhaavan Chalgrove
Fiel-din ottelussa. H. oli „pitkän parlamentin"
mal-tillisimpia, valistuneimpia ja rehellisimpiä
johtajia. J. F.

Hampel, Jözsef (s. 1849), Unkarin
kansallismuseon muinaistieteellisen osaston johtaja ja
Budapestin yliopiston professori,
muinaistieteel-linen julkaisija. H. on laajoilla teoksillaan
erinomaisen ansiokkaasti tehnyt Unkarin
esihistoriallisen ainehiston tutuksi muitten maitten
tutkijoille. Koko maan muinaisuudelle oli omistettu
1876 ilmestynyt kuvasto „Antiquités
préhisto-riques de la Hongrie". Erikoisen atlaksen H.
julkaisi Unkarin merkillisestä kupari- ja
pronssikaudesta „A bronzkor emlékei Magyarhonban",
jonka 3:s osa ilmestyi 1896, ja joka yhteensä
sisältää 255 kuvataulua. Ensi osa on saksaksi
ja ranskaksikin ilmestynyt. Tämän ajanjakson
alkua käsittelee myös itsenäinen tutkielma „Neue
Studien über die Kupferzeit" (Zeitschr. f.
Ethnologie 1896). Myöhemmin H:n julkaisutoiminta
on kohdistunut kansainvaellusajan
antikviteet-teihin, joita käsittelee erinomaisen arvokas
kolmiosainen teos „Alterthümer des frühen
Mittelalters in Ungarn" (1905; myös unkariksi).
Eri aikakauskirjoissa H. on sitäpaitsi julkaissut
joukottain tutkimuksiaan. A. M. T.

Hamppu
(Canna-iis sativa) on
nokkosille lähisukuinen, 1-vuotinen
yrtti, luultav.
kotoisin Kaspian-meren
etelänpuolisista
seuduista ; varsi pystv,
suora, usein
miehen korkuinen,
lehdet vastakkaiset,
5-9-sormiset, kukat
vihertäviä,
1-neu-voisia, hedekukinnot tähkämäisiä,
emikukat
kaksittain ylemmissä
lehtihangoissa, he-



Hamppu, a hede-, 6 emikasvi,
c emi-, cl hedekukka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0055.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free