Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hampuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
89
Hampuri
90
katolilaista ja 19,602 juutalaista [1905]).
Keskimääräinen väenlisäys vv. 1900-05 oli lähes 26 °/oo
v:ssa. — Maa luottaa ruista, vehnää, perunoita,
kauraa ja heiniä. Puutarhan- ja karjanhoito on
huomattava. H:n pääelinkeinot, teollisuus ja
kauppa, ovat erittäin tärkeät. Ne keskittyvät
H:n kaupunkiin (ks. t.). Tehdaslaitoksia
valtiossa 1904 oli yli 3,500; näissä työskenteli
lähes 49,000 henkeä*.
H. on n. s. kaupunkivaltio, missä
samat viranomaiset hoitavat sekä valtion että
kaupungin hallitusta. Hallitusmuoto on
tasavaltainen. Senaatti ja eduskunta, n. s.
porvaristo (saks. Bürgerschaft), ovat valtiomahdin
edustajia. Ensinmainitulla on toimeenpaneva
valta. Senaatin muodostavat 18 porvariston
elinkaudeksi valitsemaa senaattoria, joista 9 tulee
kuulua lakimies- ja 7 kauppiassäätyyn; nämät
valitsevat joukostaan pormestarit ja virastojen
esimiehet. 160-miehinen porvaristo määrää
ku-lunkiarvion ja laatii yhdessä senaatin kanssa
lait. Edustajat valitaan kuudeksi vuodeksi,
puolet heistä yleisillä välittömillä vaaleilla ;
suurimmat kiinteistöornistajat valitsevat 40, ja
lopuksi entiset ja nykyiset tuomioistuinten ja
hallintovirastojen jäsenet (n. s. notabelit) valitsevat
40 edustajaa. Kolmen vuoden jälkeen eduskunta
uudistetaan valitsemalla 80 edustajaa
eroamis-vuorossa olevien sijaan. Vaalikelpoinen on kukin
30 v. täyttänyt äänivaltainen. Porvaristo
valitsee vuosittain 20-jäsenisen valiokunnan
valvomaan valtiomuodon ja lakien noudattamista.
Hallintoa hoitavat virastot, joiden jäsenet
kuuluvat senaattiin ja porvaristoon. Ylimaaoikeus,
joka on kaikille kolmelle hansakaupungille
yhteinen, on korkein tuomioistuin. Alempia
oikeuksia ovat maaoikeus ja 3 amtioikeutta.
Kirkko on valtiosta erotettu; kuitenkin kaikki
seurakunnat ovat senaatin valvonnan alaiset. —
Valtion kulunkiarvio v:lle 1909 osoitti tuloja
lähes 134 milj. ja menoja 171 ’/.i milj. saks. mk.
Valtionvelka sam. v. nousi 633 J/s milj. saks.
mk:aan. H. on sotilaskonventsionissa Preussin
kanssa ; miehistö vannoo senaatille
uskollisuudenvalan. Valtion värit: punainen ja valkoinen. —
Saksan valtakunnan liittoneuvostossa H:lla on
1 ääni; se lähettää 3 edusmiestä Saksan
valtiopäiville.
2. Edellisen pääkaupunki, suuruutensa
puolesta Saksan toinen kaupunki, Euroopan
mantereen ensimäinen meri- ja kauppakaupunki;
802,793 as. (1905). H. muodostaa Altonan ja
Wandsbekin kaupunkien kanssa, joihin se on
kasvauut kiinni, yli 1 milj. henkeä käsittävän
yhtenäisen asutuksen; sijaitsee 53° 33’ pohj. lev.
ja 10° it. pit. Alster- ja Bille-jokien suiden ja
Elben alajuoksun oikealla rannalla, 125 km sen
suulta. — Varsinaisen kaupungin pääosan
muodostaa n. s. Sisempi kaupunki, joka
etelässä rajoittuu Norderelbeen ja
vapaasatama-alueeseen, lännessä St. P a u 1 i’n ja idässä
St. Georgin etukaupunkeihin. Läheisyydessä
on vielä 16 muuta etukaupunkia. Muinoin ahdas
ja epäsäännöllisesti rakennettu kaupunki on v:n
1842 tulipalon jälkeen suurimmaksi osaksi
rakennettu uudenaikaiseksi, komeaksi ja
mukavaksi. Vain harvoja keskiaikaisia kirkkoja on
säilynyt; samoin 17:nnen ja 18:nnen vuosis.
aikaisia kauppataloja. Pohjoisesta tuleva Alster-
joki, joka jakaa H:n Vanhaan (idässä) ja Uuteen
kaupunkiin (lännessä), on padotuksen avulla jaettu
kahteen järvialtaaseen: suurempi Uiko- ja
pienempi Sisä-Alster. Nämä erottaa toisistaan
muhkea silta (Lombardsbrücke) sulkulaitoksineen.
Liike Alsterilla on vilkas. Sisä-Alsteria
reunustavat leveät kadut (esim. vilkasliikkeinen
Jung-fernstieg) suurenmoisine yksityis-, hotelli- ja
kaupparakeunuksineen, pohjoisempana olevaa
Ulko-Alsteria taasen kauniit huvilat ja
puutarhat. Alsterista alkaen kapeat kanavat (Fleet)
kulkevat Sisemmän kaupungin läpi. Täällä on
useita, vaikkakin pieniä toreja. Kirkoista
mainittakoon Jakobin (16:nnelta vuosis.), Katariinan
(17:uneltä vuosis.), Pietarin sekä Nikolauksen
kirkko (viimemainitussa suuret urut ja 147 m
korkea torni). Muista rakennuksista
mainittavin on vv. 1886-97 renesaussityyliin rakennettu
raatihuone (112 m korkea torni ja ihanat
raatihuoneen kellarit). Edustalla on suuri keisari
Wilhelm I:n muistopatsas. Leveän Neuer
Wall-kadun varrella on kaupungintalo.
Gänsemarkt-torilla on Lessiugin muistopatsas. Sisemmän
kaupungin vanhojen varustuksien paikalla on
uyk. kauniita istutuksia ja suurenmoisia
rakennuksia. Lounaassa, korkealla kukkulalla lähellä
satamaa, sijaitsee merenkululle tärkeän
„Deutsche Seewarte"n rakennus, josta on laaja
näköala yli kaupungin ja sataman. Kersten
Miles-sillan yli kuljettua, jolla on neljän
hampurilaisen jnerisankarin muotokuvat, tullaan
Bis-marckiu jättiläiskuvapatsaalle (Ledererin 1906
veistämä). — H:n lukuisista silloista (yli 100)
mainittakoon vielä suuri, goottilaisilla
porttikäytävillä varustettu Uusi Elben-silta.
„Hol-steintor"iu luona sijaitsevat oikeustalot ja
,,Damtor"in luona komea postitalo. Tätä
vastapäätä on rikas kasvitieteellinen puutarha.
Alsterien välisiä puistikkoja kaunistavat
Schillerin ja n. s. Sotilasmuistopatsaat. Itäpuolella
kohoavat museoiden ja teatterien rakennukset
sekä mahtava rautatien keskusasema, Saksan
suurin. Sieltä vie 75 m leveä, suuri puistokatu
(Grosse Allée), jonka vieressä on laaja
voimistelu-kenttä ja -halli, St. Georgiin. Tämän
etukau-pungin eteläosan täyttävät suuret
teollisuuslaitokset ja Bille-joen kanavat. St. Pauli’ssa,
merimiesten entisessä kaupunginosassa, on lukuisia
huvittelupaikkoja, laaja kenttä
(Heiligengeist-feld, 20 ha) ja eläintieteellinen tarha.
Etukau-pungeissa on monta puistoa ja tehdaslaitosta
sekä useita tärkeitä siltoja jokihaarojen ja
kanavien yli. Katuliikettä helpottavat lukuisat
sälikö-raitiotielinjat.
H:n suurenmoiset s a t a m a 1 a i t o k s e t
(rakennetut vv. 1883-1903, kustannukset yli 250
milj. mk), ovat korkeimpiakin myrskyvuoksia
vastaan suojatut, 6-8 m syvät, 12,s km1 laajat
(10 km2 vapaasatamaa), joista vettä 4 km2.
Merialusten laiturit 26 km ja jokialusten 32 km
pitkät; makasiinien pinta-ala on 40 ha, joista
yksin vapaasatamassa 30 ha. Satamassa on
n. 650 nostoranaa, näiden joukossa 150 tonnia
nostava jättiläisrana. — Satama-alueen saarilla
on lukuisia tehtaita, ja sekä kuivia että uivia
telakoita. Koko alue on rautatien yhteydessä.
Vapaasatama-alueen rautatieverkon pituus on
163 km.
Asukkaista 738,526 henkeä on protestant-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
