- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
91-92

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hampuri - Hampurin-valkoinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

91

Hampurin-valkoinen —Hamsun

92

teja, 37,782 katolilaisia, 19.289 juutalaisia ja
loput 1. 7,196 muunuskolaisia. Väenlisäys v.sta
1900 on yli 97,000 henkeä.

Pääelinkeino, teollisuus, elättää 43 %
asukkaista. Tämän perustana on suurenmoinen
laivarakennus (myös sotalaivoja).
Kuuluisimmat ovat Blohm ja Vossin tehtaat ja telakat.
Tärkeät ovat myös kone-, rauta-, metalli- ja
puuteollisuus, säilykkeiden ja laivaleivosten
valmistaminen y. m. Teollisuuden tehtävä on myös
sinne tuotujen raaka-ainesten jalostaminen
(riisin-kuorimislaitokset, sokerin-, rasvan-ja
viinanpuh-distuslaitokset, suklaa- ja kumitehtaat,
myllylaitokset, kahvinpaahtamot,
villanpuhdistuslaitok-set, juutinkutomot, nahka-, tupakka- ja
norsun-luutehtaat, malminjalostamislaitokset y. m.) ja
vientitavaroiden (oluen, hiivan, viinan,
huonekalujen, soitto- ja tieteellisten koneiden sekä
kemiallisten ainesten y. m.) valmistus. —
Kaupungin suurenmoista maailmankauppaa tukevat
sen erinomainen asema, järkiperäinen kanava-,
rautatie-, kauppa- ja tullipolitiikka, pankit ja
vakuutuslaitokset sekä mahtava kauppalaivasto,
johon 1905 kuului 1,139 yhteensä n. l,s«7 milj.
tonnin vetoista merialusta. Merikaupunkina H.
on kolmantena Lontoon ja New Yorkin jäljessä;
suurin kauppavaihto Englannin ja
Yhdysvaltojen kanssa. Koko tuonnin arvo oli 1907 5,839,s
milj. ja viennin 5,182,« milj. saks. mk. V. 1907
tuli satamaan ja siitä lähti yht. lähes 16,500
vht. yli 12 milj. tonnin vetoista alusta (1870
vain 5,100 alusta, yht. l,s milj. tonnia). Suurin
laivanvarustajaliike Hamburg-Amerika Linie on
samalla maailman suurin höyrylaivayhtiö.
V. 1906 H:sta lähti 126 säännöllistä
höyrylaiva-linjaa, joilla kulki 1,057 alusta, yht. 7 milj.
tonnia. Jokiliikenteestä ks. Elbe. —
Siirtolais-satamanakin H. on tärkeä; H:n kautta kulki
1906 173,483 matkustajaa (suurin osa
siirtolaisia, joista saksalaisia vain 12%). — H:ssa on
monta pankkia ja 11 merivakuutusyhtiötä;
viimemainituilla oli vakuutuksia arvoltaan 6,9
miljaardia saks. mk. Köyhäinhoitoa ja julkista
hyväntekeväisyyttä n. s. Elberfeldin-järjestelmän
mukaan valvoo erityinen virasto ja kaupunki
ylläpitää lukuisia vaivaistaloja ja sairaaloita.
Terveydenhoitoa varten H:ssa on lääkintökollegi,
terveysopillinen laitos, laitos laiva- ja troopillista
terveysoppia varten sekä suuri satama- ja
laiva-lääkärikunta.

H:n lukuisista sivistyslaitoksista
mainittakoon sen kansakoulut, joissa myös
opetetaan englannin kieltä, 10 korkeampaa valtion
koulua, useita seminaareja ja ammattikouluja,
suuri merikoulu ja monta kauppa-akatemiaa.
Yliopiston asemasta valtio kustantaa
tieteellisiä luentokursseja. H:ssa on myös monta
tieteellistä seuraa, suuria kirjastoja (kaupungin
kirjastossa 360,000 nidettä, 7,000 käsikirjoitusta),
tähtitorni, fysikaalinen ja kemiallinen valtion
laboratori, tieteellisiä ja taide- sekä
teollisuus-kokoelmia ja museoita, lukuisia teattereja y. m.
Sanomalehdistö, vars. kauppasanomalehdistö on
suuri; tärkeimmät ovat „Hamburger
Nachrichten" ja „Hamburgischer Korrespondent". —
Hallituksesta ja virastoista sekä raha-asioista
ks. ylemp. H. 1. W. S-m.

Suomen merimieslähetysseuran tärkeimpiä
lähetysasemia. Toiminta aloitettu 1901. Huo-

neisto (kirkko ja lukusali) oli aluksi yhteinen
Ruotsin ev. isänmaanseuran kanssa; v:sta 1907
se on sijainnut uudessa kirkkotalossa Ditmar
Koelstrasse 36. — V. 1909 pidettiin 320
jumalanpalvelusta ; kuulijoiden luku oli 7,305.
Lukusalissa kävi 16,600 merimiestä. Merimiesten
rahoja on lähetetty Suomeen 245,261 mk. H:n
suom. merimiespappi matkustelee myös
Pohjanmeren ja Itämeren saksalaisissa satamissa.
Sivu-asemat Lyypekissä, Kielissä, Flensburgissa,
Geestemündessä, Glückstadtissa ja Harburgissa.

t. W-rt.

Historia. H: ia sanotaan Kaarle Suuren
perustamaksi alussa 800-lukua ; se tuli 831
hiippa-ja 834 arkkihiippakunnaksi, mutta 847
arkkipiispan istuin muutettiin Bremeniin. H:n
ensi-mäinen piispa ja arkkipiispa oli Pohjoismaitten
apostoli Ansgarius, ja nämät maat kuuluivat
aluksi H:n, sitten Bremenin, vihdoin Lundin
arkkipiispan alle. — H. tuli n. 1110 Holsteinin
kreivien valtaan ja sai Fredrik Barbarossalta
etuoikeuksia. H:n Lyypekin kanssa tekemällä
sopimuksella 1241 ja 1255 laskettiin perustus
Hansa-liitolle, jonka aikana H. pääsi suureen
kukoistukseen. Maksimilian I julisti sen
valtakunnan-kaupungiksi 1510. Tanskan kuninkaat vaativat
Holsteinin herttuoina H:n ylivallan, mutta
tunnustivat sen itsenäisyyden 1768. — H:ssa
solmittuun rauhaan päättyi 1762 Ruotsin sota Preussia
vastaan (n. s. Pommerin sota). — H:n kauppa
yhä edistyi, varsinkin 1700-luvulla ja laajeni
ameriikkalaisen vapaussodan aikana
maailmankaupaksi, mutta kärsi suuresti vallankumous- ja
Napoleonin sotien aikana, olipa H. jonkun ajan,
1810-14, Ranskaan yhdistettynäkin. V:sta 1815
H. kuului vapaana kaupunkina Saksan
liittokuntaan, v:sta 1866 Pohjois-Saksan liittokuntaan,
tehden seur. v. sotilassopimuksen Preussin
kanssa, v:sta 1871 se on liittovaltio Saksan
valtakunnassa. V. 1888 H. liittyi Saksan
tulliyhdis-tykseen, mutta säilytti vapaasatama-alueen.
V. 1842 H:n hävitti tulipalo ja 1892 siellä
raivosi kolera. g. r.

Hampurin-valkoinen, huono laji lyijy
valkoista.

H. a. m. s., lyh. = hora ante meridiem solita
(lat.), tavanmukaisella tunnilla edellä
puolenpäivän.

Hamsteri fCricetus frumentarius), 25-30 cm
pituinen, keski-eurooppalainen jyrsijä. Päältä
harmahtavan rus- ^

kea, alaruumis,
jalat ja otsa mustat,
kaula
punanrus-kea, käpälät
valkoiset. H. on
vahingollinen eläin,
joka maanalaisiin
säilöihinsä kerää
suuret määrät
viljaa, jonka se sitten
syö talviunesta
herättyään. Onpa tavattu aina 50 kg viljaa yhden
eläimen pesästä. Lihaa syödään ja nahkaa
käytetään turkiksina. e. TT. S.

Hamsun, Knut (s. 1860), norj. kirjailija,
talonpoikaissyntyinen autodidakti, joka
nuoruudessaan on koettanut onneaan kaikenlaisissa
ammateissa sekä Norjassa että Ameriikassa, kun-

Hamsteri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0060.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free