Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hanhikivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
97
Hanhikivi—Hanka-antilooppi
98
sukuihin. Levinneinä ympäri maapalloa
päiväntasaajalta aina napaseutuihin saakka ovat h.
varsinkin pohjoisnapaseudulle ominaisia lintuja.
Meillä Suomessa tavattavista h:ista on etusijassa
mainittava harmaa hanhi (A. cinereus),
kesyn hanhen kantaisä. Se pesii pitkin
merenrannikoltamme, lukuisimpana Pohjanlahden
pohjoisosassa. Pohjois-Suomessa ja Lapin
metsä-seuduissa pesii iso hanhi (A. segetum) ja
Lapin tuntureilla pieni kiljuhanhi (A.
ery Ihr opus). Muuttoretkillään kaukaisilta poh-
[-joisnapaseu-duilta tavataan Laatokan-]
{+joisnapaseu-
duilta tava-
taan Laato-
kan+} ja
Suomenlahden
rantamilla [-säännöllisesti sepelhanhi-]
{+säännölli-
sesti
sepel-
hanhi+} (A.
[Branta]
bernicla),
muuten
harvemmin
sisämaassa
ja keväällä.
Paitsi näitä
on maastamme satunnaisesti tavattu neljä Pohjan
perien hanhilajia: lyhytnokkainen hanhi
(A. brachyrliynclius), iso kiljuhanhi (A.
<iIbifronsJ. valkea poski hanhi (A.
leucop-sisj ja punaka u lainen hanhi (A.
/Branta] ruficollis). — Luonteeltaan kaikki h.
ovat arkoja, viisaita ja varovaisia. Suurissa
lau-m o i s s a eläen ne antavat erityisen leiman
seudulle, jonka ne ovat pesimispaikakseen valinneet.
Hanhet ovat melkein yksinomaan kasvinsyöjiä,
muutama harva laji, kuten esim. sepelhanhi
käyttää vesieläimiä, varsinkin nilviäisiä,
ravinnokseen. Kaikki meikäläiset lajit pesivät maahan,
muutamat ulkomaiset puihinkin. E. W. S.
Hanliikivi. 1. Pyhäjoen suusta n. 7 km
pohjoisessa oleva saari. — 2. Samalla saarella oleva
kivi, joka Pälikinäsaaren rauhanteon aikana oli
rajakivenä Venäjän ja Ruotsin valtakuntain
välillä. Kivessä kerrotaan ennen olleen ristin
ja kruunun, mutta ne eivät ole enää nähtävissä.
K. S.
Hanhipaasi, loistomajakka Laatokassa,
Sortavalasta kaakkoon päin, Valamon eteläpuolella;
perustettu 1879. K. S.
Hanjang, kaupunki Kiinassa Hupén
maakunnassa, Jangtsekiangin vas. rannalla Haukiangin
suussa, joka sen erottaa Hankousta. N. 100,000
as. Rauta- ja aseteollisuutta.
Metodistilähetyk-sen asema. E. E. K.
Hank, eugl. lankamitta. Yksi h. pumpuli- tai
kampalankaa = 768 m, muuta villalankaa = 512
m, pellava- ja hamppulankaa = 2,743 m
(Irlannissa 3,292 m), kierrettyä silkkilankaa 3,043 m.
Langan hienoutta merkitään luvulla, joka
ilmoittaa, montako h:ia sisältyy kauppanaulaau
(avoir-dupois). (U. S:n.J
Hanka, veneen partaasta kohoava vahva
puikko, johon airo soudettaessa tuetaan.
Alkuperäinen hanka on hankapuusta ulkoneva
oksantyvi. Tavallisempi on panennainen hanka
(hankapeukalo, tappi). Hankapuut,
III. Painettu S/I2I0.
mitkä tavallisimmin tehtiin kuusesta veneen
pituisiksi, jätettiin hankain kohdalta, joita isoissa,
10 syltä pitkissä
veneissä saattoi olla 15
paria, paksummiksi,
jotta olisi varaa tehdä
hankapeukalon ja
airoa sitovan
hanka-vitsan reiät
(jälkimäistä reikää ei ole vieressä olevassa kuvassa).
Rautaisiin hankoihin airo kiinnitetään
.paikoittain rautalenkillä. vrt. Vene. U. T. S.
Hanka, Våclav [välslav] (1791-1861), tsek.
runoilija ja tiedemies, julkaissut kansanlaulun
tapaan kirjoitettuja runoja ja ensimäisenä
tsekkiläisten keskuudessa harrastanut
kansanrunouden kokoamista. Hän käänsi myöskin
valikoiman serbialaisia kansanlauluja tsekiksi
ja sirotteli siihen tahallaan joukon serbialaisia
ja venäläisiä sanoja lähentääkseen siten omaa
kieltänsä toisiin slaavilaisiin kieliin.
Muinais-tsekkiläisestä runoudesta hän toimitti laajan
kokoelman (5 nid. 1817-24). Tätä samoinkuin
yleensä vanhoja kirjallisuuden muistomerkkejä
julkaistessaan hän muutteli ja täydenteli
käsikirjoituksia häikäilemättä. Tähän hän sai hyvän
tilaisuuden, kun hän 1S18 oli tullut Böömin
kansallismuseon kirjastonhoitajaksi. H. on varmaan
etevin kirjallishistoriallinen petturi. V. 1817
hän väitti Krälové Dvurin eli Königinhofin
kaupungin- kirkontornista löytäneensä 12
perga-menttilehteä, joille oli kirjoitettu eepillisiä
runoelmia muinaistsekkiläislen sankarillisista
taisteluista, ja tämä oli olevinaan vain ehkä sadas
osa äärettömästä kansaneepoksesta, sillä tuo
katkelma käsitti muka vain hiukan „kolmatta
kirjaa", sen 25:nnestä luvusta 28:nteen asti. Tämä
luultu eepos herätti koko sivistyneessä
maailmassa tavatonta huomiota, se käännettiin
kaikille sivistyskielille (ruotsiksikin sen ynnä
Grönbergin käsikirjoituksen käänsi Karl Collan 1865)
ja Goethe oppi tsekinkieltä voidakseen tutkia sitä
alkukielellä. Vielä vanhemmalta ajalta
(9-10:n-ueltä vuosisadalta) oli olevinaan toinen Haukan
muka 1818 löytämä muinaistsekkiläinen
sankari-runoelma „Libusan tuomio" eli „Grünbergin
(Zelenå Hora’n) käsikirjoitus". Näiden
väärennettyjen kansallisten muinaismuistojen
herättämä innostus oli suurenmoinen ja kun
perusteellinen tutkimus, jonka varsinkin Masaryk,
Göll ja Gebauer viime vuosikymmeninä ovat
suorittaneet, osoitti näiden muistomerkkien
olevan petosta, syntyi kansallisen pyhyyden
loukkaajia vastaan suunnaton suuttumus ja raivo,
joka nyt vasta on tyyntynyt. H:n väärennykset
ovat viime aikoihin asti suuressa määrässä
vaikeuttaneet tsekkiläisen muinaisuuden ja kielen
tutkimista. J. J. M.
Hanka-antilooppi (Antilocapra 1.
Dicranoceras americanusj,
Pohj.-Ameriikassa elävä antilooppieläin,
joka näistä kuitenkin eroaa siinä,
että on onttosarvinen, mutta joka
erotukseksi tavallisista
onttosarvi-sista vuosittain luo sarvituppensa,
jotka sitäpaitsi ovat hankahaaraiset.
Selkä ruosteen-isabellavärinen,
kupeitten alaosa, hännän juuren
ympärys sekä muutamat pään ja kaulan
Sepelhanhi.
Hanka.
[-Hanka-anti-loopin-]
{+Hanka-anti-
loopin+} pää.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
