- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
103-104

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hankavitsa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

103

Hanko

104

Hangon kartta.

kyisin rakennettu varastohuone. Niinikään
entisiä sota-aikoja muistuttaa 2 linnoituksista
tuotua tykkiä, jotka seisovat kallioilla Kolalahden
kummallakin puolen. — Luonnonnähtävyyksiä
ovat rantakallioihin sorvautuneet hiidenkirnut.
— Kaupungin tulot 1907: 379,687 mk, joista
tak-soitettuja veroja 108,975 mk, ja menot: 368,786
mk, joista suurin menoerä, 129,309 mk, tuli
koulutoimen osalle. Kaupungin omistamien tonttien,
vuokramaiden y. m. arvo oli (1907) 1,518,586
mk; velkoja kuoletus- ja obligatsionilainoissa
yhteensä 698,458 mk. Kunnallisista laitoksista
mainittakoon 2 kansakoulutaloa, vaivaistalo (n. 21
hoidokasta) sekä kylpylaitos, jonka kaupunki
1909 on lunastanut yhtiöltä. Tavallisten
kunnallisten virastojen ohella on yleisiä: tullikamari ja
pakkahuone, sähkölennätinkonttori ja valtion
voilaboratori. Ulkomaisia valtioita edustavat
Espanjan, Ison-Britannian ja Irlannin, Norjan,
Portugalin, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja
Tanskan konsulit tahi varakonsulit. — Kouluja:
kansakoulut suomalainen ja ruotsalainen
yhteiskoulu sekä suom. ja ruots. käsityöläiskoulu.
Pankkeja: säästöpankki (per. 1880;
säästöön-panijain saamiset v:n 1908 lopussa: 617,379 mk
72 p.) sekä Kansallisosakepankin, Suomen
yhdyspankin ja Pohjoismaiden osakepankin
haarakonttorit. Yhdistyksistä huomattavimmat:
Rouvas-väenyhdistys, Kauppaseura, Liikeapulaisyhdistys,
Työväenyhdistys, Arbetets vänner,
Vapaaehtoinen palokunta.

H. välittää suurta ulkomaista liikettä ja on
maamme paras talvisatama. Ulkomaisessa
merenkulussa tapahtuneiden klareerausten määrään

! katsoen on Hangon piiri 4:s järjestyksessä (1908
675,629 rekisteritonnia). Satama rakennettiin
ensin rautatien yhteydessä 1872-75, laajennettiin
ensi kerran 1889-93, toisen kerran 1903-08, jolloin
laituri ulotettiin tasoitetulle kallioiselle
Korkeasaarelle saakka (laituria kaikkiaan 862 m),
rakennettiin suojamuuri merta vasten, aallonmurtaja
(90 m pitkä) ja voimakasiini (n. 4,000 m®
lattiapintaa). Vastapäätä olevalla Nuottasaarella on
valtion laivojen hiiliasema. Viimeinen
sataman-laajennus maksoi n. 3,5 milj. markkaa; kaikkiaan
valtio lienee uhrannut Hangon satamaan yli 5
milj. markkaa. H:n kautta kulkee säännöllinen
laivaliike Pietariin, Helsinkiin, Tammisaareen,
Turkuun, Maarianhaminaan, Tukholmaan,
Lyypekkiin, Kööpenhaminaan ja Hulliin. Kahdesti
viikossa lähtee ja saapuu siirtolaislaivoja.
Talvisin valtion jäänmurtajat (Tarmo ja Sampo) pitävät
väylää avoinna. — Maantie vie H:sta itäänpäin
Tenholaan ja H:n rata(ks. t.)yhdistää kaupungin
maamme rautatieverkkoon. Kun maan
voin-vientiliike keskittyy Hankoon, on täällä
yhteisestä tahi yksityisten yritteliäisyydestä
syntynyt erit. voinvieutiliikkeitä, joista mainittakoon:
Voinvientiosuusliike Valio (1905), Hangon o. y.
(1906), E. Ekholm, J. K. Tuomikoski, Hangö
Smörexportaffär (1900), Temperator o. y. (1900),
Uno Cairenius (1899) y. m. Teollisuuslaitoksia:
Granit o. y. (per. 1886), maamme suurin
kiven-veistämö; valtionrautateiden konepaja;
kalan-säilyketehtaita (M. Eklund, Gustaf Janse) ; H:n
sähkölaitos; H:n höyrysaha- ja puuseppä-o. y.;
Leanderin villakutomo.

H:n kaupunki on maamme nuorimpia. Mutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0066.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free