- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
105-106

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hankoniemenaukko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

105

Hankoniemenaukko—Hannibal

106

H:lla on seutukuntana jo ammoisista ajoista
ollut huomattava merkityksensä eteläisen
rannikkomme satama- ja ankkuripaikkana. Niinpä
se mainitaan jo 1270-luvulla tehdyssä
matkaoppaassa nimillä „Hangethe" ja „Cumiupe".
Niinikään Olaus Magnus 1555 mainitsee
historiassaan H:n sataman, vieläpä esittää siitä
kuvankin sekä kertoo läheisillä kallioilla jo silloin
tavatuista kalliokirjoituksista ja vaakunoista.
Thuneldiu maantieteessä 1700-luvulla kehutaan
H:n satamaa mainioksi. Ja kerrotaanpa vielä
muutamia vuosikymmeniä sitten H:n satamissa
toisinaan olleen yhtaikaa 100-200 purjealusta
ankkuroituina. Erinomaisen asemansa takia se
on myös ollut tärkeä sotaliikkeiden asema, josta
syystä siihen 1700-luvulla perustettiin H:n
linnoitus (ks. t.). Jo H:n rataa rakennettaessa
muodostui niemelle pienehkö kauppala, joka 10 p:nä
tammik. 1874 korotettiin kaupungiksi.
Kuitenkin perustuskirja H:n meri- ja tapulikaupungille
annettiin vasta 12 p. helmik. 1878. Kaupungin
rakentamista ovat edistäneet valtion avustukset
ja -lainat. Sen rivakkaan kasvamiseen ovat
vaikuttaneet vilkastuva meriliike,
teollisuusyritykset ja kylpylaitos. — H:n kaupunkiin asetettiin
ylimääräinen saarnaaja 1883. Seurakunta tuli
itsenäiseksi (Keis. k. w/2 1890). H:n
maaseurakunta muodostui 1909 ja sillä on
kaupungin-seurakunnan kanssa yhteinen talous, papisto
y. m. Komministerin virka asetettiin senaatin
päätöksellä 1904. K. S. & J. C-én.

Hankoniemenaukko. 1. Hankoniemen
länsiaukko, laaja Hiittisen ja Hankoniemen
välinen merenaukko. — 2. Hankoniemen
i t ä a u k k o, Hankoniemen ja Hankoniemen
majakan välinen merenaukko. K. 8.

Hankoniemi (ruots. Hangöudd), Suomen
lahden suussa, on Suomen mantereen eteläisin
niemi; seu uloin kärki päättyy 59° 48’30" pohj.
lev. — Kummallakin puolen H:tä tunkeutuu
syvälle kapeat, luonnonkauniit lahdet Gennarvik
ja Pohjanlahti. Varsinainen H. on neljättä
peuink. pitkä Salpausselän jatkon, koilliseen
kulkevan Lohjanselän muodostus; sen sora- ja
hiekkakerrokset täyttävät niemen; myös
lenlo-hiekkavalleja tavataan. Näiden muodostumain
alta paljastuu paikoitellen vuoriperustan
gneissi-graniitteja. — H:n esiinpistävä asema on tehnyt
sen ikivanhoista ajoista tunnetuksi liikepaikaksi;
uusimpana aikana on niemen kärkeen
muodostunut Hangon (ks. t.) kaupunki. Niemeä
ympäröivien vesien kari- ja luotorikkauden takia on
kulkuväylien ohjeiksi rakennettu 12 vakinaisetta
vartiotta olevaa loistoa (1906) sekä 2 majakkaa,
H:n ja Gustafsvärnin. Paitsi Hangon kaupunkia
on niemellä, sen „Draget" (ruots. draga = vetää ;
nähtävästi ennen vanhaan vedettiin veneet yli
kannaksen) nimisellä kapeimmalla kohdalla
Lap-vikin tärkeä lastauspaikka. — H:n strateginen
merkitys laivastojen (vars. rannikkolaivastojen)
liikkeille Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa oli
hyvin suuri. Sille varemmin rakennettu linnoitus
(ks. Hangon linnoitus) on nyk. raunioina,
vrt. myös E h r e n s k i ö 1 d, N. E. E. K.

Hankou |. H a n k a u, Kiinan tärkein
sisämaan kauppakaupunki, Hupén maakunnassa,
Jangtsekiangin vas. rannalla, 1,100 km merestä;
820,000 as. (1908). Tärkeän
höyrylaivaliikenteen risteyksessä. Kauppaan viedään teetä, jonka

kauppa on enimmäkseen venäläisten käsissä,
oop-piumia, raakasilkkiä, puuvillalankaa ja vuotia;
tuonnin muodostavat puuvillatavarat,
metallituotteet, paloöljy ja sokeri. — Vastapäätä H:ta
on Jangtsekiangin toisella puolen Vutseng sekä
päävirtaan laskevan Hankiaugin vastakkaisella
rannalla Hanjaug. Näissä kolmessa kaupungissa
sanotaan olleen ennen Taiping-kapinaa n. 5 milj.
as. V. 1861 avattiin H. eurooppalaisille.

E. E. K.

Hanley [hänli], kreivikunnallinen kaupunki
Englannissa, Birminghamin ja Manchesterin
välissä, 67,174 as. (1907). Sijaitsee
saviteollisuus-piirissä (n. s. „the potteries") ; suuri tähän alaan
kuuluva teollisuus (10,000 työntekijää). Jonkun
matkaa H:sta ovat Wedgwoodin perustamat
posliinitehtaat. E. E. K.

Hann, Julius (s. 1839), kuuluisa itäv.
meteorologi, harjoitti Wienissä matemaattisia ja
fysikaalisia opintoja; oltuaan v:sta 1865 alkaen
opettajana eri kouluissa hän tuli 1868 Wieniu
yliopiston yksityisdosentiksi, 1869 Wienin
meteorologisen keskuslaitoksen apulaiseksi, 1873
fysikaalisen maantieteen ylim. professoriksi, 1877
saman aineen vakinaiseksi professoriksi ja
meteorologisen keskuslaitoksen johtajaksi, 1900
kosmillisen fysiikan professoriksi. H., sääopin 1.
klimatologian perinpohjainen tuntija, on tällä
alalla toimittanut useita julkaisuja. Hän on
yksinkertaisesti ja selvästi esittänyt yleiset syyt
koko maapalloa käsittävään suureen
ilmakier-toon. Hän on selittänyt maa- ja merituulten,
Alppiseutujen föhn, Adria-alueen scirocco,
Argentiinan ja Uruguayn pampero nimisten tuulten
synnyn; laskenut, missä määrin ilmakehän
lämpötila ylöspäin alenee (0,57-0,58° C 100
metriltä) ; tutkinut merivirtoja; suunnitellut
sadekarttoja ja ensimäisen koko maapalloa
käsittävän isotermikartan (1884) ; ensiksi kiinnittänyt
huomion järvien vedenkorkeuden aikakautiseen
vaihteluun j. n. e. H. on toimittanut yhdessä
Jelinekin kanssa ja tämän kuoltua 1877 yksin
„Zeitschrift der österreichischen Gesellschaft für
Meteorologie" nimistä aikakauskirjaa sen
perustamisesta (1866) asti. Hän on kirjoittanut
Hoch-stetterin ja Pokornyn julkaiseman „Allgemeine
Erdkunde"n ensimäisen „Die Erde als Ganzes"
nimisen osan (5 pain. 1896) ; „Handbuch der
Klimatologie" (toinen painos 1897) ; „Die
Tein-peraturverhältnisse der österreichischen Alpen
iänder" (1885) ; „Die Verteilung des Luftdruckes
über Mittel- und Südeuropa" (1887) ; „Lehrbuch
der Meteorologie" (1901). U. S:n.

Hanna, kivihiilikaivanto Yhdysvalloissa
Wyomingin valtiossa, jossa aikanaan asui paljonkin
suomalaisia, mutta nyt ainoastaan muutama sata.

Hanna (hepr. Khannä = sulous). 1. Tavallinen
hepr. naisennimi, joka oli esim. Samuelin äidillä
(1 Sam. 1), Tobiaan puolisolla (Tob. 10 y. m.) ja
Luuk. 230-38 mainitulla naisprofeetalla. — 2.
Runebergin tunnettu idyllinen eepos.

Hannibal, useiden karthagolaisten
päällikköjen nimi. Kuuluisin näistä on

H. (247-183 e. Kr.), namilkar Barkaan (ks. t.)
vanhin poika. Aivan nuorena H. seurasi isäänsä
Espanjaan, mikäli kerrotaan, vannottuaan aina
pysyvänsä roomalaisten vihollisena. Hamilkarin
kuoltua 229 H. tuli ratsuväen päälliköksi sekä
Hasdrubalin (ks. t.) jälkeen 221 koko sotajoukon

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0067.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free