- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
107-108

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hankoniemenaukko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

107

Hannikainen

lOS

Hannibal.

ylipäälliköksi. Hän päätti nyt ryhtyä
ratkaisevaan taisteluun Karthagon kilpailijan ja
verivihollisen Rooman kanssa.
Laajennettuaan
Karthagon valtaa pohjoiseen
päin H. marssi
roomalaisten liittokaupunkia
Saguntumia (nyk.
Mur-viedro t. virallisesti
Sa-gunto) vastaan ja
valloitti sen 8-kuukautisen
piirityksen jäljestä. Kun
roomalaiset julistivat
sodan (vrt. Fabius 2),
päätti H. maitse kulkea
Italiaan toivoen saavansa
kaikki Rooman
liittolaiset sekä kelttiläiset
heimot puolelleen. Keväällä
218 H. lähti liikkeelle
Uudesta Karthagosta mukanaan 90,000
jalka-niiestä, 12,000 ratsumiestä ja 60 elefanttia,
kulki Pyreneitten yli, samosi edelleen Gallian
kautta ja marssi suunnattomilla vaivoilla yli
Alppien (luult. Pikku St. Bernhardin yli t.
Mont Cenis’n yli Col du Clapier solan kautta)
tullen 5 kuukauden marssin jälkeen Italiaan
nyk. Torinon läheisyyteen. H. voitti ensiksi
konsuli P. Cornelius Scipion johtamat
roomalaiset Ticinus- (nyk. Ticino-)joen läheisyydessä
sekä sitten Scipion ja hänen virkaveljensä
Tib. Sempronius Longuksen Trebian luona.
Marssittuaan Etruriaan H. ratkaisevasti voitti
konsuli C. Flaminiuksen (ks. t.)
Trasumenus-järven luona 217. Sitä vastoin H. ei päässyt
ratkaisevaan taisteluun diktaattori Q. Fabius
Maximuksen kanssa. V. 216 H. Cannæn (ks. t.)
verisessä taistelussa täydellisesti tuhosi
konsulien L. Æmilius Paulluksen ja C. Tereutius
Varron komentaman sotajoukon. Kuitenkaan
H. ei hyökännyt Roomaan, vaan koetti ensin
irroittaa kaikki liittolaiset Italiassa
puolelleen. Vasta 211 H. teki äkillisen
partioretken aina Rooman edustalle (E. ad portas’.).
Kun H:ia riittämättömästi avustettiin kotoa,
kääntyi sotaonni vähitellen H:lle vastaiseksi:
roomalaiset valloittivat Syracusan 212 ja Capuan
211 ja voittivat H:n veljen Hasdrubalin (ks. t.)
207 Metaurus-joen luona. Sittenkuin nuori
P. Cornelius Scipio voittojensa jälkeen
Espanjassa oli purjehtinut Afrikkaan, kutsuttiin H.
takaisin Italiasta. Zaman taistelussa 202
ratkaistiin toinen puunilaissota roomalaisten
hyväksi. Rauhanteon jälkeen 201 II. asetettiin
Karthagon hallituksen etunenään, jolloin hän
viisailla toimenpiteillään järjesti valtion sisäisiä
oloja, paransi raha-asioita, edisti kansan valtaa
y. m. Mutta kun H:n toiminta herätti
roomalaisissa suurta pelkoa, täytyi II:n 195 paeta
Karthagosta Syyrian kuninkaan Antiokhos III:n
(ks. t.) turviin. Antiokhoksen tappioiden jäljestä
Thermopylain ja Magnesian luona 190 H. lähti
Bithynian kuninkaan Prusiaan luo. Kun
roomalaiset tältäkin vaativat H:n luovuttamista, niin
IT. surmasi itsensä myrkyllä 183 luultavasti
Libyssassa (nyk. Dil-Eskelessi). H. on syystä
luettu muinaisuuden etevimpiin sotapäällikköihin
ja valtiomiehiin ; hänellä oli erinomaiset
ruumiin-ja sielunvoimat, hän oli tavattoman rohkea ja

P. Hannikainen.

urhoollinen, myös aina neuvokas ja kekseliäs.
Hän oli melkoisen sivistynyt henkilö ja suosi
myös tieteitä ja sen harjoittajia. [Polybios;
T. Livius; K. Lehmann, „Die Angriffe der drei
Barkiden auf Italien" (1903) ; Hennebert,
„Histoire d’Annibal", 3 os. (1870-92) ; Montanari,
„Annibale" (1901) ; W. Osiander, „Der
Hannibal-weg" (1900) ; H. Delbrück, „Geschichte der
Kriegskunst" I, II (1900-01).] K. J. E.

Hannikainen. 1. Pietari H. (1813-99),
suom. kirjailija; yliopp. 1833, v:sta 1857 Viipurin
sekä 1866-79 Uudenmaan
läänin maanmittarina.
Ens. kirjalliset kokeensa

— Schillerin ja Goethen
runoelmien suomennoksia

— H. julkaisi „Saima"
lehdessä. V. 1845 aikoi
Viipurissa hänen
toimittamansa „Kanava", mutta
tämä ensimäinen myöskin
valtiollisia ja
uskonnollisia kysymyksiä
käsittelevä suomenkielinen lehti
joutui pian omavaltaisen
kuvernööri K. v. Kothenin
vihoihin ja lakkautettiin
lopulla v. 1847. Sitten H.
toimitti maanviljelysleh-

teä „Lukemisia maamiehille" (1849-50) sekä
lehtiä „Aamurusko" (1856-58, alkuaan lastenlehti) ja
„Otava" (1861-62) ; oli 1864 Suomettareii
päätoimittajana. — Näissä hän julkaisi useimmat
kaunokirjalliset tuotteensa, joista mainittakoon:
ilveily „Silmänkääntäjä", jonka
seuranäytelmä-esitys Kuopiossa (1847) oli suomalaisen
draamallisen taiteen ensi alku, Holbergin mukailu
„Antonius Putronius" sekä suom. teatterin
esittämät, mutta julkaisemattomat näytelmät
„Lapsuuden ystävät" ja „Neitsyt Siiri"; lisäksi useita
novelleja (esim. „Serkukset, jutelma Ulla tädiltä"
1848, vihkonen „Talvikukkasia" 1865) ynnä
kansantajuisia esityksiä eri aloilta, kuten kuvaukset
„Savonmaa" ja „Karjala" teoksessa „Kuvaelmia
Suomen maakunnista" (1864), „Pitäjänkirjasto"
(1869), neuvokirja „Asianajaja" y. m. H. on
suomentanut m. m. näytelmät „Turandot"
(„Seli-ma"), „Parasit" („Liukaskielinen"), „Pietari
Patelin", „Gringoire", „Preciosa" ynnä
Ram-baud’n „Venäjän historian".

2. Peter Wolde m ar H. (s. 1853), suom.
metsänhoitomies, yliopp. 1875, metsäkonduktööri
Evon metsäopistosta 1878. Toimittanut pääasiassa
virkatalojen metsänhoitoon kuuluvia tehtäviä,
nimitetty 1892 virkatalojen metsänhoitajaksi,
määrätty 1902 metsähallituksen v. t.
ylitirehtöö-riksi ja seur. v. nimitetty samaan virkaan
vakinaisesti. H:n ylitirehtöörinä olon aikana ja
suurimmaksi osaksi hänen toimestaan on kruunun
metsätalouden alalla aikaansaatu perinpohjaisia
parannuksia (metsähallituksen uudestaan
järjestäminen, Oulun läänin hoitoalueiden jako,
työn-johtajajärjestelmä, kymmenvuotiset revisionit
hoitoalueissa, kruunun sahalaitokset, n. s.
rauta-tiehakkuut, uudet metsänvartijakoulut,
korkeamman metsäopetuksen siirto yliopistoon y. m.),
joista näkyväisimpänä seurauksena on, että tulot
kruunun metsätaloudesta ovat nousseet
moninkertaisiksi (nettotulot 1902 2,en milj. mk, 1907

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0068.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free