- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
113-114

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hanság ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

113

Hansåg—Hansen

114

mistä lännessä Visbyhyn ja Tallinnaan saakka
idässä. Ne jakaantuivat kolmeen (myöh. neljään)
osastoon: 1) vendiläiset, Lyypekki, Wismar,
Rostock, Stralsund, Greifswald ja saksilaiset
Hampuri, Bremen, Braunschweig; 2)
westfaali-laiset, Köln johtajana, Münster, Soest, Dortmund,
joiden liittoon myöskin Danzig Preussissa kuului;
3) gotlantilais-liiviläiset, Visby, Riika, Tallinna,
Tartto y. m. Sitä paitsi H:lla oli erityiset,
oikeuksilla varustetut konttorinsa Lontoossa,
Alankomaiden Brüggessä, Norjan Bergenissä ja
Novgorodissa. Alankomaiden kaupungit, jotka
yhteen aikaan nekin H:aan kuuluivat, erosivat
siitä aikaisin. Tärkeä H:lle oli sillinpyynti
Skånen rannikolla, missä sillä Skanörissä ja
Falster-bossa oli markkinapaikkansa.

Liiton loistoaika oli 14:s ja osaksi 15:s
vuosisata. V. 1367 tekivät useat kaupungit Kölnin
liiton Valdemar Atterdagia ja Tanskaa vastaan
oikeuksiensa turvaamiseksi ja pakottivat sodalla
Valdemarin 1370 Stralsundin rauhantekoon, jossa
hänen täytyi suostua kaupunkien vaatimuksiin.
Sotaan 1389-95 Albrekt Mecklenburgilaisen ja
Margareetan välillä hansakaupungit samoin
ottivat ratkaisevalla tavalla osaa, ja heidän
takuullaan tapahtui 1395 Falsterbou rauha, jossa
Albrekt luopui Ruotsin kruunusta. Erittäin tärkeä
tehtävä oli liitolla merirosvouksen
tukahuttami-sessa Itämerellä y. m. Varsinkin Pohjoismaiden
kauppa oli tähän aikaan melkein yksistään H:n
käsissä ja Ruotsin valtakunnassa tämä
holhuun-alaisuus kesti aina uudenajan alkuun.
Vapaussodan aikana 1523 Kustaa Vaasan täytyi vielä
suostua alentavaan sopimukseen, joka antoi
Lyypekille ja sen liittolaisille yksinoikeuden
kauppaan Ruotsissa. Mutta „kreivisota" 1534-37,
jossa Jürgen Wullenweverin ylpeä tuuma jälleen
korottaa Kristian II H: n avulla Tanskan
valtaistuimelle, suistui, teki lopun sen kauppavallasta
Pohjoismaissa. Siinä ei Lyypekin osanotto
seitsenvuotiseenkaan Pohjan sotaan (1563-70)
aikaansaanut mitään muutosta. Venäjällä antoi
jo Novgorodin itsenäisyyden kukistus 1478
kovan iskun H:n kaupalle ja heidän konttorinsa
suljettiin 1494. 1600-luvun alussa kuului
hansa-liittoon enää vain 14 kaupunkia, ja 30-vuotisen
sodan jälkeen se tosiasiallisesti lakkasi.

Hansaliiton asioita käsiteltiin
hansapäi-villä, joita tavallisesti pidettiin Lyypekissä ja
jotka tarvittaessa päättivät ne
pakkotoimenpiteet, joihin oli ryhdyttävä päätösten
toimeenpanemiseksi, jos joku kaupunki ei tahtonut
päätökseen alistua. Semmoinen vastahakoinen jäsen
menetti ajaksi edustusoikeutensa tai erotettiin
ainiaaksi liitosta. Päätösten toimeenpaneminen
uskottiin joskus erityisille kaupungeille,
useimmin Lyypekille. Tuloja saatiin tullimaksuista ja
erinomaisissa tapauksissa kerrakseen
määrätyistä veroista, jonka ohessa sotaa varten
kaupunkien oli asetettava laivoja ja sotaväkeä.
Hansan historia on viime vuosikymmenillä ollut
uutteran historiallisen tutkimuksen esineenä, niin
Saksassa kuin muuallakin. vrt. Gotenhof,
Kreivisota.

[Sartorius, „Geschichte des hanseatischen
Bundes"; Schäfer, „Die Hansestädte und König
Waldemar von Dänemark"; Daenell, „Geschichte der
deutschen H. in der zweiten Hälfte des 14.
Jahrhunderts"; Girgensohn, „Die skandinavische Po-

litik der H. 1375-95"; Ruuth, „Tutkimuksia
Suomen ja Hansan välisistä suhteista ennen v. 1435" ;
Handelmann, „Die letzten Zeiten hansischer
Übermacht im skand. Norden"; Winckler, „Die
deutsche H. in Russland"; Linduer, „Die deutsche
Hanse"; asiakirjakokoelmia ovat „Hanserezesse"
(3 sarjaa, 21 osaa, 1870- ), „Hansisches
Urkun-denbuch (9 osaa, 1876- ) ja „Hansische
Ge-schichtsquellen" (7 osaa, 1875- ) ; v:sta 1871
ilmestyy erityinen II:n historiaa käsittelevä
aikakauskirja „Hansische Geschichtsblätter".]

K. G.

Eansåg [-säg], 400 km2 laaja suomaa
Länsi-Unkarissa Fertö-järvestä kaakkoon. Sen läpi
juoksee Répce-Räbca (Rabnitz). Fertö-järvestä
sen erottaa ruhtinas Eszterhäzyn 1777-79
rakennuttama, 7,8 km pitkä ajovalli. H. on nykyään
kuivumassa, osaksi metsää kasvava; tuottaa
heinää, kaislaa ja puuta. E. E. K.

Hansakaupunki ks. Hansa.

Hansaliitto ks. Hansa.

Hansen, Andreas Martin (s. 1857), uorj.
geologi ja arkeologi, edustaa moniin
esihistoriallisiin kysymyksiin nähden aivan uutta kantaa,
etenkin pronssikauteen, jonka hän katsoo paljoa
myöhemmäksi, kuin muut tutkijat, ja jonka
luonnekin hänestä on toisenlainen. Norjan
var-haisimman väestön hän katsoo olevan
ei-arja-laista rotua. Hansenin julkaisuista ovat
tärkeimmät „Menneskeslægtens ælde" (1894-98),
„Land-näm i Norge" (1904) ja „Oldtidens Nordmænd,
ophav og bosætning" (1907). A. 31. T.

Hansen, Carl Christian Constantin
(1804-80), tansk. taidemaalari. Opiskeli ensin
arkkitehtuuria ja v:sta 1825 maalaustaidetta,
saaden siinä vaikutusta m. m. Eckersbergiltä ja
H. E. Freundiltä. Oleskeli 1835-43 Italiassa,
jossa hän etenkin kehitti plastillista
muoto-aistiaan. V:sta 1844 alkaen n. 10 vuoden ajalla
H. maalasi (koristemaalari Hilkerin avulla)
Kööpenhaminan yliopiston eteiseen
kreikkalais-mytologisia freskoja, jotka ovat hänen elämänsä
pääteos ja joita antiikin hengen ymmärtämiseen
ja tyylin ankaraan puhtauteen nähden on pidetty
laatuaan ainoina Tanskan maalauksessa. Paitsi
muita koristeellisia tehtäviä H. on maalannut
arkkitehtuuri tauluja, laatu- ja muotokuvia sekä
yleensä osoittanut laajassa
taiteilijatoiminnas-saan mitä suurinta monipuolisuutta. [Hannover,
„Maleren C. H." (1901).] E. R-r.

Hansen, Frida (s. 1855), norj.
taidekutoja-tar. Rouva H., omaa suk. Petersen, on
huomattavalla tavalla edistänyt Norjan kutomataidetta,
parantanut sen tekniikkaa ja tehnyt sen alalla
uusia keksintöjä. Hän on itse sommitellut ja
kutonut isoja kuvakudoksia, joita on ostettu
useiden eri maiden museoihin y. m. Hänen
ate-lieerissaan on myös tehty kudoksia G. Munthen
mallien mukaan. E. R-r.

Hansen, Hans N i k o 1 a j (s. 1853), tansk.
taidemaalari. Paitsi muotokuvia ja maisemia
H. on maalannut romanttisia ja historiallisia
aiheita. Hänen mielikuvitusrikas,
tunnelmallinen ja suurta henkistä kulttuuria ilmaiseva
taiteensa on varsinkin herättänyt huomiota hänen
tekemiensä kirjankuvituksien ja radeerauksien
kautta. H. nimitettiin 1909 tanskalaisen
„Fore-ning for grafisk kunst" seuran esimieheksi.

E. R-r.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0071.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free