- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
121-122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Harafura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

121

Harafura

—Harald

122

kyään etupäässä merkitsemääu lievosharalla
(ks. t.) työskentelyä. I. A. S.

Harafura ks. A 1 f u u r i t.

Harafura-meri, myös A r a f u r a- ja A
1-f u r a-m eri, laaja merenselkä Austraalian,
Uuden Guinean ja Timorlautin välissä, yhdistää
Torresin salmen Timor-mereen. E. E. K.

Harajuuri ks. C o r a 11 i o r r h i z a.

Harakanvarvas ks. L y e o p o d i u m.

Harakiri 1. s e p p u k u, jap. itsemurhan
muoto. Se suoritetaan viiltämällä tikarilla vatsa

halki ja [-leikkaamalla-]
{+leikkaamal-
la+} poikki [-vatsaontelon takaseinässä kulkeva selkä-aorta-]
{+vatsaonte-
lon takasei-
nässä kul-
keva selkä-
aorta+} —
vatsa oli [-japanilaisen käsitystavan mukaan samassa arvossa-]
{+japanilai-
sen käsitys-
tavan mu-
kaan sa-
massa ar-
vossa+} kuin
meillä
sydän. H: n
teki
japanilainen, kun katsoi kunniansa loukatuksi
voimatta saada hyvitystä, pelastuakseen
vankeudesta tai muuten välttääkseen häpeää. Oli
sallittu ainoastaan aatelisille. II. suotiin myös
eriko isena armonosoituksena ylhäisille
rikoksentekijöille julkisen mestauksen asemesta, jolloin
se suoritettiin erityisillä juhlamenoilla. Nykyään
h. on kaikissa muodoissaan kielletty; joskus sitä
kuitenkin vielä käytetään, kuten tapahtui esim.
venäläis-japanilaisen sodan (1904-05) kestäessä
useissa tilaisuuksissa. E. E. K.

Harakka (Cleptes pica), varislintu, joka
heimon muista linnuista eroaa erittäin pitkän, nalk-

kimaisen pyrstönsä
ja kaarevan
nokan-saumansa puolesta.
Ruumiin etupuoli
sekä ylä- ja ala-perä
mustat, pyrstö ja
valkean kirjavat
siivet vihreän ja
sinertävän metalli-hohtoiset. Takarinta,
yläosa vatsaa ja
hartiat valkoiset.
Tavataan koko
Euroopassa, Pohjois-Afri-kassa ja Aasiassa,
Intiaa
lukuunottamatta. Suomessa yleinen, paitsi Lapin
pohjoisimmissa osissa. Asustaa enimmäkseen
ihmisasuntojen luona rakentaen suuren pesänsä
tavallisimmin puuhun, harvemmin pensaisiin tahi maahan.
Pesä on tehty oksista ja juurista, keskus
savesta muurattu ja koko pesä katettu karkeilla
risuilla, niin että vain kaksi aukkoa johtaa
sisään. Munia 5-6, vaalean sinivihreitä,
ruskeahkoin ja harmahtavin täplin. E. W. S.

Harakka ks. Helsinki ja Viapori.

Haralan harju ks. Kangasalan har jut.

Harald [hä-J, muinaisskandinaavilainen
miehen nimi, „Sotijalo"; ollut useiden Englannin,
Norjan ja Tanskan hallitsijoilla.

Harald [hä-J, Englannin kuninkaita. 1.
H. II a r e f o d, kuninkaana 1035-40, Knut
Suuren ja Alfivan poika, joutui sotaan velipuoltansa
Hardeknutia vastaan, mutta kuoli ennen
lopullista taistelua. — 2. H. Godwininpoika,
mahtavan jaarlin Godwinin poika, tuli 1052
isänsä kuoleman jälkeen jaarliksi ja oli sen
jälkeen maan mahtavin mies ja varsinainen
hallitsija, kuu kuningas Edvard Tunnustaja oikeastaan
vain kantoi kuninkaan nimeä. Tämän kuoltua
tammikuussa 1066 valittiin H. kuninkaaksi,
mutta sai kohta taistella kruunusta ensin Norjan
kuningasta Harald Aukaraa vastaan, jonka voitti
Stanfordbron luona, ja sitten Vilhelm
Valloittajaa vastaan Hastingsin luona, jossa 14 p. lokak.
menetti sekä kruununsa että henkensä.

K. O.

Harald [hä-J, Norjan kuninkaita. 1. H.
Kaunotukka (Härfagri) (850-933),
fylke-kuuinkaan Halfdan Mustan poika, tuli jo
10-vuo-tisena hallitsijaksi enonsa Guttormiu holhouksen
alaisena. H:n sanotaan tehneen lupauksen, ettei
leikkauttaisi tukkaansa, ennenkuin saattaisi koko
Norjan valtansa alle, ja siitä syystä pitkistä
hiuksistansa saaneen liikanimensä. Hän kukisti
sittemmin muut fylkekuninkaat, viimeiset
Hafrs-fjordin taistelussa (Stavanger-vuonossa) v. 872.
Karkoitéttujen kuninkaiden sijaan H. asetti
käs-kynhaltioitaan, jaarleja; talonpojat menettivät
nyt ,,odal"insa, s. o. vapaan
maanomistusoikeutensa, ja tulivat veroa maksamaan kuninkaalle.
Monet suurmiehet kuitenkin mieluummin lähtivät
pois maasta, ja niin sai m. m. Islanti ensimäiset
vakinaiset asukkaansa. H:lla oli monta vaimoa
ja suuri joukko poikia, jotka usein kävivät sotaa
keskenään. Vanhaksi tultuansa hän 930 jakoi
valtakunnan poikiensa kesken, mutta määräsi
Eerik Verikirveen ylikuninkaaksi. — 2. H. H a
r-maaturkki (Gräfell), kuninkaana 960-66,
Eerik Verikirveen poika, oleskeli Haakon Hyvän
aikana maanpaossa, mutta pääsi, tämän saatua
surmansa, veljiensä kanssa Norjan hallitsijaksi.
Heidän väkivaltainen hallituksensa herätti
kuitenkin yleistä tyytymättömyyttä, ja heitä
Tanskaan paennut Haakon jaarli houkutteli
kavaluudella H:n Tanskaan, missä hänet surmattiin. —
3. H. Ankara (Härörä<5i), kuninkaana 1046-66,
Olavi Pyhän velipuoli, pakeni Stiklarstadin
taistelun jälkeen Novgorodiin, jossa oli
suuriruhtinas Jaroslavin maanpuolustusmiehenä, meni
sitten Konstantinopoliin ja tuli keisarin
henkivar-tioväen päälliköksi, jona otti osaa useihin sotiin
ja keräsi suuria rikkauksia. Kun hän 1046 palasi
Norjaan, naituansa Jaroslavin tyttären Ellisivin,
otti Maunu Hyvä hänet kanssahallitsijakseen.
Maunun kuoltua syttyi pitkällinen sota Tanskaa
vastaan. H. oli voimallinen, mutta väkivaltainen
ja kavala hallitsija. V. 1066 hän lähti
sotaretkelle Englantiiu Harald Godwininpoikaa (ks. t.)
vastaan, mutta kaatui siellä. — 4. H. G i 11 e,
kuninkaana 1130-36, Irlannissa syntynyt, väitti
olevansa Maunu Barfodin poika ja todisti
raudan-kannolla väitteensä. Sigurd Jorsalankävijän
kuoleman jälkeen hän vaati itselleen Norjan
kruunun, voitti ja teki sokeaksi tämän pojan
Maunun, mutta joutui sitten tappiolle taistelles-

Harukiri.

Harakka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0075.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free