Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Harjaorsi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
129
H arjao r si — H arj u
130
Hännätön tanreki.
muodostunut n. s. vuorijonoissa ja
poimuvuo-rissa, missä se erosionin vaikutuksesta on terävä
ja usein jyrkkä sekä siten asemansa puolesta
helposti määrättävissä. Erosionin kauemman
aikaa vuorta kuluttaessa muodostuu n. s.
sivu-1. syrjäharj anteita, jotka sulka- tahi
viuhkamaisesti kulkevat pääharjanteesta
muodostaen välilleen poikittaislaaksoja. — 2. M
o-reeniharjanne, pienempi harju (ks. t.).
W. S-m.
Harjaorsi ks. Kattotuoli.
Harjarinta, riisitaudin aiheuttama rintakehän
epäsäännöllinen kasvaminen, jossa rintalasta
harjan tavoin kohoaa eteenpäin rintakehän
etupuo-listen syrjäosien jäädessä miltei kuopalleen;
tällainen rintakehän epämuodostuma on kovin
epäedullinen keuhkojen kehitykselle. (M. O-B.)
Harjassiilit (CentetidæJ ovat Madagaskarilla
ja muutamilla lähisaarilla eläviä hyönteissyöjiä,
joiden parhaita
tunnusmerkkejä on
pitkä kallo ja
ylä-leuvan kolmikärki-set poskihampaat.
Tunnetuin laji on
40 cm pituinen
hännätön
tanreki (Centctes
ecaudatus).
Erinäiset kallonraken-teen ominaisuudet viittaavat sukulaisuuteen
pussieläinten kanssa. Koiraau kulmahampaat
ovat sangen pitkät ja terävät, karvapeite on
kellanruskea, niskassa pitkät harjakset. Tanreki
on yöeläin, syö kastematoja ja hyönteisiä ja
kaivautuu kuivaksi vuodenajaksi,
kesäkuusta-joulukuuhun, maakuoppaan. Asukkaat pyydystävät
niitä tällöin ravinnokseen. — Läheisiä sukuja
ovat puolitanrekit (Hemicentetes),
siili-ta n rekit (Ericulus) ja riisitanrekit
(Oryzorictes), kaikki Madagaskarilla tavattavia
eläimiä. E. W. 8.
Harjateollisuus. Harjat valmistetaan
eläinten karvoista ja varsinkin sian harjaksista,
kasvikuiduista, metallilangasta y. m., jotka
käsin tai erikoiskoneissa kiinnitetään puiseen,
luiseen, metalliseen tahi jostakin muusta aineesta
valmistettuun runkoon. Halvemmissa harjoissa
harjakset ovat kiinnitetyt piellä tai hartsilla
runkoon porattuihin syvennyksiin, kun taas
parempien harjojen runkoihin tehdään läpikäyvät
reiät, joihin keskikohdaltaan kaksinkerroin
taivutetut harjaskimput pistetään ja kiinnitetään
rungon takapintaan silmukoiden läpi vedetyllä
vahvalla langalla. Nykyisin käytetään paljon
kaikenkokoisia liereitä harjoja (pienistä
lamppuharjoista aina karkeisiin metalliupuhdistus- ja
katujenlakaisuharjoihin saakka), jotka
valmistetaan joko siten, että harjakset puristetaan
keskustastaan kahden, kierukkamaisesti toistensa
ympäri punotun langan väliin, tahi niin, että
metallilangalla kierretyt harjaskimput
kierretään suurempien valssien kierrereikiin.
V. V-la.
Harjavakoaura, molemmin puolin siivillä
varustettu aura, jolla maa ajetaan harjoille ja
vaoille sitä vaativien kasvien (esim.
juurikasvien) viljelyksessä.
Harjavalta. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
5. III. Painettu »«/i»
Loimaan klilak., Kokemäki-Harjavallan
nimis-miesp.; kirkolle Peipohjan asemalta 21/, km;
88,4 km2, joista viljeltyä maata 2,757 ha (1901) ;
34 ’/s manttaalia, talonsavuja 68, torpansavuja
49 ja muita savuja 255; 1,823 as. (1907) ; 286
hevosta, 1,081 lehmää (1908). — Kansakouluja 3.
H:n osuusmeijeri (1903). — Saamanmäen
kivikautinen asuinpaikka. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Porin
ylä-rovastik.; rukoushuonekunta jo 1300-luvulla,
sitten kappeli, itsen, khrakunnaksi 1878 (K. K.
’I* 68) Kokemäestä. Kirkko puinen (rak. 1750,
uusittu 1870). [K. Killinen, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Loimijoen kihlakunnassa, Harjavalta’’
(Suomen muin.-muistovhd. aikak. II, 71-77).]
K. S.
Harjoittelija, jokainen, joka harjoittelee
käytäntöä varten; esim. työskentelee virastossa tai
muussa laitoksessa, oppiakseen tuntemaan sen
toiminnan kulun ja valmistuakseen käytäntöön
samalla alalla. Tällainen harjoittelu on
tavallinen useissa laitoksissa, kuten esim. postissa ja
rautatiellä. Niinikään on sillä suurj merkitys
maanviljelysopinnoissa ja yleensä
maanviljelyksen alalla.
Harjoitus (harjaannus,
harjaantuminen). Kaikki ruumiilliset ja sielulliset
toiminnat tapahtuvat usein uudistettuina yhä
sujuvammin ja helpommin. Ruumiillisesti ne elimet,
esim. lihakset ja nivelet, joita usein käytetään,
vahvistuvat. Mutta sen lisäksi ihminen h:n avulla
oppii yhä täydellisemmin sovittelemaan kaikkia
elimiään ja kykyjään tarkoituksenmukaiseen
yhteistoimintaan, niin että hän vähimmällä
voimainponnistuksella saa aikaan halutun
lopputuloksen. Hänen ei enää tarvitse tahallisesti
suunnata jokaisen eri jäsenen liikettä, vaan aiotun
teon mielikuva saa välittömästi ruumiin elimet
toimittamaan monimutkaisen ja
tarkoituksenmukaisesti järjestetyn liikuntojaksou, niink.
esim. harjaantuneessa pianonsoittajassa
nuotti-merkkien näkö aivan välittömästi vaikuttaa sen,
että soittamiseen kuuluvat ruumiinliikkeet
tapahtuvat oikeassa järjestyksessä ja täsmällisesti.
Sielullinen toimintakyky kehittyy vastaavalla
tavalla. Ajatustoiminnat, esim. laskutoimitukset,
jotka alkuansa vaativat suurta ponnistusta,
toimitetaan h:n tapahduttua yhä helpommin,
lopulta aivan „itsestään" ja melkein koneellisesti.
A. Gr.
Harjoitusaineet, yhteinen nimitys eräille
koulujen opetusohjelmaan lukuaineiden ohella
kuuluville oppiaineille. Niitä ovat voimistelu, laulu,
kaunokirjoitus, piirustus, käsityöt. O. M-e.
Harjoituskoulu, seminaarin yhteydessä
toimiva kansakoulu, jossa opettajiksi valmistuvilla
on tilaisuutta käytölliseen harjoitukseen.
Harjoituspatroona, puusta tai metallista tehty
kiväärinpatroona, jossa ei ole räjähdyspanosta,
mutta joka muuten ulkomuodoltaan on
tavallisten patroonain kaltainen. Käytetään lataamis-,
laukaisemis- sekä myös tähtäämisharjoituksiin.
Harju, oikeastaan mikä pitkänlainen ja kapea
selänne tahansa, myöskin kallioselänne.
Erikoisesti hilla tarkoitetaan mainitunmuotoisia
kasaumia, jotka ovat syntyneet jääkaudella
maa-jään sulavesivirtojen kuljettamasta ja
muokkaamasta sorasta ja hiekasta
(vieriukivihar-j u t, vrt. Jääkausi). P.E.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
