Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Harleikki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
H arleikki—Harmonia
134
Etelä-Venäjällä, Donetsin ja sen lisäjokien
varrella; 54,495 km2, 3,050,000 as. (1907), kasakoita
ja vähävenäläisiä. Maa kuuluu
mustanmullan-alueeseen; 85,3% (1901) peltoa ja niittyä,
metsää 12,9 %, joutomaata ainoastaan 2,8
Pääelinkeinon, maanviljelyksen, rinnalla on tärkeä
karjanhoito, varsinkin lampaan- ja hevoshoito.
Teollisuus nopeasti kehittymässä; merkittävä on
valkojuurikkaanviljelykseen perustuva laaja
sokeriteollisuus. Kauppa vilkas mutta
alkuperäisellä kannalla: markkinoita ja „messuja" n. 600
vuodessa. — 2. Edellisen pääkaupunki,
rautatie-risteyksessä; 198,237 as. (1901). V. 1804
perustettu yliopisto (1,250 ylioppilasta), kauppa-,
eläinlääkäri- y. m. kouluja. Monenlaista,
maaseudun tuotteita jalostavaa teollisuutta. Sangen
vilkas kauppa. Vuodessa pidetään 4 suurta
„messua", joista tärkeimmän, Krestsenskajan
aikana tavaravaihto n. 160 milj. mk. Venäjän
villakaupan pääpaikka. — H. perustettiin 1653.
E. E. K.
Harleikki ks. Arlecchino.
Harlem ks. H a a r 1 e m.
Harless, Gottlieb Christoph Adolf
von (1806-79), saks. teologi ja kirkkopolitikko.
Oltuaan professorina Erlaugenissa ja Leipzigissä
H. kutsuttiin 1852 Baierin luterilaisen kirkon
ylikonsistorin presidentiksi, jossa toimessa
hänellä oli ratkaiseva vaikutus tämän kirkon
kehitykseen. Jumaluusopissa hän suuresti edisti
tunnustuksellisen suunnan valtaan-pääsemistä ja oli
n. s. Erlangenin-koulun perustajia. Hänen
teologisista teoksistaan on tärkein „Christliche
Ethik" (1842; 8:s pain. 1893), arvossa pidetty
samalla tosi raamatullisen ja luterilaisen
henkensä takia (suomeksi O. Lillqvistin
mukailemana 1896). E. K-a.
Harley [hali], Robert, ks. Oxford, II. H.
Harmaa Gylling ks. Omena.
Harmaahanhi ks. Hanhet.
Harmaahylje ks. Hylkeet.
Harmaa kaihi (lat. catarhacta), silmän
mykiön tahi myöskin sen kotelon suurempi tai
vähempi sameutuminen; nämät terveessä tilassa
vallan läpinäkyvät osat käyvät silloin
läpinäkymättömiksi ja harmaiksi; siitä nimitys. H. on
enimmäkseen vanhuuden tauteihin kuuluva; se
voi kuitenkin esiintyä myöskin nuoremmalla
iällä, esim. sokeritaudin tahi loukkaantumisen
aiheuttamana. Harmaata kaihia voidaan nykyään
opereeraamalla korjata, jolloin potilas jälleen
saavuttaa jonkinlaisen näön, jota kuitenkin lasin
avulla tävtyy korjata ja varmentaa.
(M. O-B.J
Harmaakarhu ks. K a r h u t.
Harmaakivi, harmaanväristen
grauiittivuori-lajien kansanomainen nimitys (ks. Graniitti).
Rahvas nimittää usein „harmaaksikiveksi"
myös-ki n mitä tahansa malmien, kalkkikiven tai
muiden hyödyllisten kivennäistuotteiden yhteydessä
esiintyvää kelpaamatonta kivilajia vastakohtana
kelvolliselle. P. E.
Harmaaleppä ks. Leppä.
Harmaasavi (p e 11 o s a v i), yhteinen
nimitys kerroksettomille jääkaudenjälkeisille
savi-lajeille. ks. Savi. P. E.
Harmaa-veli ks. Fransiskaanit.
Harmajavakka (saks. Grauwacke),
hiekkakivi, jossa rakeina on kvartsia ja maasälpää sekä
lisäksi kvartsiitin, fylliitin tai muideu
vuori-lajien palasia. Suomessa ei tällaisia tavata.
P. E.
Harmattan [-ä’n], Pohjois-Afrikan
länsirannikolla varsinkin joulu-, tammi- ja helmikuussa
puhaltava, ajottainen itäinen paikallistuuli.
Keskipäivällä kuuma, mutta tuntuu muulloin
viileältä tavattoman vähäisen suhteellisen
kosteuden (toisinaan ainoastaan 10%) takia; se
kuivaa kaikki nesteet, laudat kiertyvät, lehdet
käpertyvät ja ihmisiä ja eläimiä vaivaa
tukahduttava tunne. Tavallisesti h. täyttää ilman
paksulla tomupilvellä. E. E. K.
Harmodios [-mo’-] ja A r i s t o g e i t o n, ks.
A r i s t o g e i t o n.
Harmoni 1. harmoniumi, u.kujen
kaltainen kosketinsoitin, jossa ääni jyntyy vapaa>ti
värähtävistä
metallikielistä
ja johon
tarvittavan ilmavirran tavallisimmin itse
soittaja
aikaansaa jalka-
poikimien
avulla. Tämä
soitin
keksittiin 19:nnen
vuosis. alussa,
ja se ön
sittemmin kehittynyt yhä [-monipuolisemmaksi. Huokean-]
{+monipuolisem-
maksi. Huo-
kean+} hintansa,
helponlaiseu
soittotapansa
ja tunteellisen
äänensä vuoksi
h. on tullut suosituksi kotisoittimeksi, etenkin
virsien säestimenä. Pienemmissä
kokoushuoneissa se kykenee hyvin korvaamaan urkujen
äänen. Usein sitä nimitetäänkin
urkuharmoniksi, jolloin siihen enimmiten on liitetty jaloin
soitettava pedaali; silloin tarvitaan ilmavirtaa
hoitamaan erityinen palkeenkäyttäjä. — Nykyään
on olemassa jo varsin monipuolinen
nuottikirjal-lisuus harmonia varten, sekä sävellyksiä että
sovitelmia (Karl Simon, Berlin). Itsenäinen,
suomalaisiin kansansävelmiin perustuva teos on
Törnuddin „Harinoonikoulu". I. K.
Harmonia [-ni’ä], kreik. taruhenkilö, Areen
ja Aphroditen tytär, naitettiin kadmeialaisten
suku-urholle Kadmokselle; häissä kaikki jumalat
olivat läsnä. Morsiuslalijojeu joukossa oli
He-phaistoksen takoma kultainen kaulanauha, jolla
oli tärkeä sija argolais-thebalaisessa tarustossa;
sillä lahjottuna Eriphyle pakotti puolisonsa
Amphiaraoksen lähtemään onnettomaan sotaan
(7 sankarin retkelle) Thebaa vastaan, ks. A
m-p h i a r a o s, A 1 k m a i o n. — Loppuiällään H.
ja hänen puolisonsa muuttuivat käärmeiksi ja
vaelsivat Thebasta Illyrian Enkheleis kansan
(„ankerias-kansan") luo. O. E. T.
Harmonia (ransk. harmonie < kreik.
harmoni’a < harmo’zein = sovittaa yhteen),
sopusuhtaisuus, sopusointu, sieluntasapaino; sulosointu.
Mus. 1. Sävelten keskinäinen sopeutuvaisuus.
Harmoni.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
