- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
135-136

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Harleikki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

135

Tätä sanaa käytetään usein samassa mielessä
kuin sointua, kun on kysymyksessä sointujen
enemmästä tai vähemmästä sopeutuvaisuudesta
johtuva taiteelliuen vaikutus (esim. „tässä
kuorolaulussa on kauniit harmoniat"). — 2. Hienon
terävä urkuäänikerta (h. aetlierea, h. célcsiej.
ks. mvös Evankeliumih armoni a.

I. K.

Harmoniaoppi ks. Sointuoppi.

Harmonia præstabilita ks. Leibniz.

Harmoniikka (ks. Harmonia), oppi
har-moniojeu käytöstä säveltaiteessa. I. K.

Harmonikka 1. hanuri 1.
käsiharmo-n i, käsin soitettava kansanomainen paljesoitin,

keksitty Wienissä
1829 ja sittemmin
laajalti levinnyt,
eritoten myös Venäjälle
sekä Suomeenkin.
Kokoonpanoltaan se
on huuliharpun (1.
„suuharmonikan") ja
kiinalaisen
tseng-soittimen (ks. t.)
sekoitus. Oikea käsi
soittaa pienellä
koskettimistolla melodiaa, vasen aikaansaa
tarvittavat
bassosäve-let. Helpon soittotapansa tähden hanuri on
valitettavasti syrjäyttänyt viulunsoiton rahvaan
keskuudesta. I. K.

Harmoninen (ks. Harmonia),
sopusointuinen.

Harmoninen jako ks. Harmoniset
pisteet.

Harmoninen sarja, joukko lukuja, joilla
järjestettyinä on se ominaisuus, että mitkä kolme
perättäin seuraavaa tahansa niistä ovat
harmonisessa suhteessa (ks. t.). Harmonisen sarjan
termien inverssiarvot muodostavat aritmeettisen
sarjan ja päinvastoin. Siten tekevät esim.
lukujen 1, 2, 3, 4, 5, 6... inverssiarvot l/i> l/i>
% U, 1ls, Ve • • • h:n s:n. Se on yksinkertaisin
esimerkki divergenttisarjasta, jonka termit yhä
vähenevät. Jos nimittäin 1I3 alkaen lasketaan
yhteen ensin kaksi termiä (’/s, l/<) > sitten 4
termiä (7s, ’/e, Vi) Vs), sitten 8, 16... termiä, niin
joka summa ou > Vs> niitä summia on
äärettömän monta, siis sarjan summa on äärettömän
suuri. U. S:n.

Harmoninen suhde. Jos kolmesta luvusta
ensimäiuen suhtaantuu kolmanteen kuten
ensi-mäisen ja toisen erotus suhtaantuu toisen ja
kolmannen erotukseen, niin sanotaan lukujen
olevan h:ssa s:ssa. Esim. kuution särmien,
soppien ja pintojen luku eli luvut 12, 8, 6 ovat
12 12—8

h:ssa s:ssa, sillä -z-=ö—f • Yleensä ovat luvut

„ , o 8—b

2 ab , , , . . . 2 ab v

a,——r, b h. s:ssa. Keskimäinen termi (8,—— )

a -f b’ v ’ a-f- b ’

on äärimmäisten harmoninen keskiarvo.
H:ta s:tta tapaa akustiikassa ja uudenaikaisessa
geometriassa. Niinpä esim. jännitetyt kielet
antavat perättäin sävelet c, e, g
(duur-kolmisoin-nun), jos muuten muuttumattomissa olosuhteissa
niiden pituudet suhtaantuvat kuten ’/«> % 7.
toisin sanoen ovat h:ssa s:ssa. U. S:n.

Harmoniseerata ks. Soinnuttaa.

136

Harmoniset pisteet. Neljää suoralla viivalla
olevaa pistettä A, B, C, D sanotaan harmonisiksi
pisteiksi, kun etäisyydet AB, AC, AD
äärimmäisestä pisteestä muihin muodostavat harmonisen

112

sarjan (ks. t.). Siitä saadaan vhtälö–1–= —

J v ’ J AB i AD AC

tai myös verranto AB: BC = AD: DC, joten
siis etäisyydet toisesta (B) ja neljännestä (D)
pisteestä ensimäiseen (A) ja kolmanteen (C)
pisteeseen ovat verrannolliset. Janan AC
sanotaan tulleen harmonisesti jaetuksi B ja D
pisteillä. Jos tällaisista pisteistä piirretään suoria
viivoja mielimääräiseen pisteeseen (harmoniset
säteet), niin leikkaa niitä mielivaltainen suora
neljässä h. p:ssä. U. S:n.

Harmonistiikka (ks. Harmonia),
pyrkimys saattaa raamatulliset kirjat ja erittäinkin
neljä evankeliumia täydelliseen sopusointuun
keskenänsä. Edv. St.

Harmosti (kreik. harmost&s t. harmostc’r =
järjestäjä), muinaisessa Spartassa niiden
virkamiesten nimitys, jotka vouteina olivat
perioiki-yhteiskuntien etunenässä (ks. Perioikit).
Samoin nimitettiin myös niitä käskynhaltijoita,
jotka spartalaiset peloponneesolaissodan jälkeen
asettivat valtansa alaisiin kaupunkeihin, missä
he komensivat spartalaisia varusjoukkoja ja
tukivat Spartan toimeenpanemaa
harvainvaltaista hallitusmuotoa. Heidän kopeutensa,
väkivaltaisuutensa ja voitonhimousa vaikuttivat
osaltaan siihen, että Spartan yliherruus ennen
pitkää tuli vihatuksi. E. K-n.

Harmotomi, zeoliittimineraali,
kokoomukseltaan vedenpitoinen bariumaluminiumsilikaatti,
kidemuodoltaan aivan samanlainen kuin
fillip-siitti. P. E.

Harms, Klaus (1778-1855), saks. pappi ja
teologi, joka uskonpuhdistuksen riemujuhlana
1817 esiintyi vallitsevaa järkeisuskoa vastaan
julkaisemalla 95 teesiä Lutherin teesien malliin.
H:n vaikutusta oli suureksi osaksi se yleinen
palaaminen luterilaiseen tunnustukseen, mikä
19:nneu vuosis. alussa oli kirkossa huomattavissa.
H. oli suurimman osan elämästään pappina
Kielissä. Hänen julkaisemistaan teoksista on
huomattavin „Pastoraltheologie" (1830).

E. K-a.

Harms, Louis (1808-65), saks. pappi ja
lähetysjohtaja, perusti Hermannsburgissa
1849 oman lähetyksen, koska ei katsonut
voivansa kannattaa Pohjois-Saksan lähetysseuraa,
johon myös kuului reformeerattuja; sitä paitsi
hänen mielestään oli pakanoita käännytettävä
siirtolaistoiminnan, eikä vain saarnan kautta.
Lähetti lähetyssiirtoloitaan Etelä-Afrikkaan,
Intiaan, Austraaliaan ja Uuteen Seelantiin. Hänen
veljensä ja seuraajansa Theodor Harms in
(1819-85) ollessa Ilermannsburgin kirkkoherrana
ja lähetysjohtajana luovuttiin kahdesta
viimeksimainitusta lähetysalasta ja siirtolatoimiunasta.
Erittäin huomattava on lähetys betsuaanein
keskuudessa E.-Afrikassa. Kaikkiaan on 65 mies- ja
2 naislähettiä, 71,700 kastettua 57 pää- ja 169
sivu-asemalla. — Alkuaikoinaan Suomen
lähetysseura lähetti Hermanusburgin lähetykselle
kannatusta, m. m. kustantaen sikäläisessä
lähetyskou-lussa kahta suomalaista oppilasta, jotka sitten
yhdessä ensimäisten Helsingissä kasvatettujen
lähetyssaarnaajain kanssa lähetettiin Ambo-

Harmoniaoppi—Harms

Harmonikka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0082.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free