Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Harrastus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
Harrastus—
Harsprånget
142
joka kehrätään lankanumeroiksi 1-20. Sitä
käytetään pääasiallisesti mattokudoksiksi sekä
nauhojen punomiseen ja kutomiseen. Useilla
toimikas-sidoksilla ja kuviollisilla nauhoilla on nimenä
harrasnauhat. Loimena niissä saattaa olla myös
pellavalanka tai puuvillansekainen villalanka,
joskus myös puuvillalanka. E. J. S.
Harrastus ks. H e r b a r t-z illeriläinen
suunta.
Harrgrund, kallio, jolla pidetään telineelle
!.ostettua loistolylityä johtona kalastajille heidän
palatessaan mereltä Sidebvhyn vuosittain "^-"/g.
K. S.
Harri ks. Harjus.
Harrinaan [hariman ], Edward Henry
(1848-1909), amer. suurpohatta, tunnettu
„rauta-tiekuninkaan" nimellä; aloitti uransa
konltori-poikana, ryhtyi 1883 keinottelemaan
rautatie-osakkeilla ja sai vähitellen täydellisesti haltuunsa
joukon Yhdysvaltain suurimpia ratoja (esim.
kolme Pacific-rataa) ja useat näiden yhteydessä
olevat höyrylaivayhtiöt; oli kuollessaan
maailman rikkaimpia miehiä.
Harrisburg [härisbäg], Pennsylvanian
pääkaupunki Yhdysvalloissa, Pennsylvania-kanavan
ja Susquehanna-joen varrella, 50,167 as. (1900).
Kaunis, komeita rakennuksia; kirjasto, jossa
140,000 nid. Vilkas, lähistöllä oleviin kaivoksiin
perustuva teollisuus; tuotannon arvo 82,8 milj.
mk. E. E. K.
Harrison [härisan], John (1693-1776), engl.
mekaanikko, ensin puuseppä sittemmin
kelloseppä ja keksijä. H. konstrueerasi 1725, ennen
Grahamia, ensimäisen kompensatsioniheilurin,
mikä tekee heilurin pituuden lämmönmuutoksista
riippumattomaksi. Jo 1729 hän valmisti
krono-meetterin, jolla määrätään merellä pituusaste;
tämän keksinnön parantamiseksi hän työskenteli
monta vuotta ja valmisti 1761 sen kappaleen,
josta hän vihdoin sai hallituksen lupaaman
palkinnon, 20,000 puntaa. (V. V-la.)
Harrison [härisanj. 1. William Henry H.
(1773-1841), Yhdysvaltain presidentti, antautui
1791 sotilasalalle; Indianan territorin
kuvernöörinä hän toimi pontevasti ison-rokon ja
juoppouden vastustamiseksi intiaanien keskuudessa;
sai eräät intiaaniheimot sopimuksilla
luovuttamaan suuret maa-alat valtiolle ja kukisti
vaarallisen intiaanikapinan; otti 1812-14 osaa sotaan
Englantia vastaan, hyökkäsi Kanadaan ja voitti
englantilaiset Thames-joella 1813; tuli sam. v.
kenraalimajuriksi; oli 1816-19 kongressin
jäsenenä, 1824-28 senaattorina; oli sénjälkeen
varattomuutensa takia pakotettu olemaan Ohion
kreivikunta-tuomioistuimen kirjurina; valittiin
1840 presidentiksi, mutta kuoli kohta sen jälkeen
kun oli astunut virkaansa.
2. Benjamin H. (1833-1901), Yhdysvaltain
presidentti, edellisen pojanpoika, toimi
asianajajana, otti upseerina Pohjoisvaltioiden
ar-meiassa kunniakkaasti osaa sisälliseen sotaan ja
yleni brigadikenraaliksi; 1881-87 senaatin
jäsenenä, valittiin presidentiksi 1888 tasavaltalaisen
puolueen ehdokkaana, mutta menetti 1892
vaaleissa paikkansa Clevelandille; presidenttinä H.
kannatti puolueensa pitkälle menevää
suojelus-tullipolitiikkaa; julkaissut „Speeches 1888-1892"
(1892) y. m. J. F.
Harrisse [härisj, Henry (s. n. 1830), ransk.-
amer. historioitsija ja bibliografi, tutkinut
etupäässä Ameriikan löytöhistoriaa; teoksia:
„Bibliotheca americana vetustissima" (1866 ;
luettelo kaikista 1492-1550 julkaistuista Ameriikkaa
koskevista teoksista), „Chr. Colomb, son origine,
sa vie, ses voyages, sa famille et ses descendants"
(1884-85), „Excerpta colombiniana" (1887), „The
discovery of North America" (1892), „Chr.
Colomb devant 1’histoire" (1892), „Jean Cabot, the
discoverer of North America, and Sebastian, h is
son" (1896). J. F.
Harrisville [hyrisvil], kaupunki
Yhdysvalloissa, New Hampshiren valtiossa; suomalaisia
n. 70 paikkeilla, työskentelevät enimmäkseen
kutomatehtaissa; osa myöskin ulkotöissä.
Ensi-mäiset kansalaisemme asettuivat sinne 1900.
Harsintahakkaus, sellainen hakkaustapa, että
metsäsiä poistetaan yksityisiä puita tai pieniä
puuryhmiä, tav. lavealta alalta. Järjestetty h.
käsittää 1) tukkipuiden hakkuun, jolloin
poistetaan määrätyn ko’on saavuttaneet terveet
tukkipuut ja 2) puhdistushakkuun, jossa poistetaan
vikanaisia, kitukasvuisia, sairaloisia y. m. puita,
joiden kasvamaan jääminen on turhaa tai
suorastaan vahingollistakin. H:ssa poistetaan
kustakin metsiköstä ainoastaan se puumäärä, minkä
se on edellisen hakkuun jälkeen ennättänyt
kasvaa; jos hakataan enemmän, on hakkaus n. s.
lohkoharsintaa. Järjestämättömiä
harsintahak-kausmuotoja ovat n. s. hirrenharsinta, jota
käytetään huonomenekkisissä seuduissa ja joka
käsittää pääasiassa vain tukkipuiden hakkuun, ja
n. s. kotitarvehakkuu. A. G.
Harsintametsä, sellainen n. s. metsikkomuoto,
jossa on harjoitettu harsintahakkausta ja joka
siitä syystä on aivan eri-ikäinen, käsittäen kaikki
mahdolliset ikäluokat rungottain tai
pikkuryh-mittäin sekoitettuina. A. G.
Harsokangas, h a r v i k k o, reiällinen, hieno
puuvilla-, silkki-, puolisilkki tai liinakangas,
jonka sidos on kaksivartinen. Langat ovat niin
harvaan asetetut, että kangas on läpinäkyvää.
E. J. S.
Harsokorennot (Ghrysopa). Verkkosiipisiin
kuuluva hyönteissuku. Yleisellä harsokorennolla
(Chr. perla) on
ohuet, harsomaiset,
vihreät siivet;
silmät kullanhohtei-set. Toukat, jotka
suuresti muistutta-
ento.
1. Toukka. 2. Lehteenkiinnitettyjä varrellisia muula.
3. Tilysimuutoinen hyönteinen.
vat leppäterttujen toukkia, hävittävät kirvoja.
Munat varrelliset. U. S-s.
Harsopilvet ks. P i 1 v e t.
Harsovaate ks. Harsokangas.
Harsprånget [härspror/riet], lap.
Njommelsaska, mahtava koski Luulajan-joessa, 50
km lounaiseen Jällivaarasta. Tarina tietää ui-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
