- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
147-148

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hartausseura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

147

herttuaa valtaan ja mestattiin marrask. 10 p.
Turun verilöylyssä. K. G.

Hartikka Jaakonpoika ks. G a r p.

Hartington [hätistän], markiisi, ks.
Devon-shire, Spencer Compton Cavendish.

Hartleben, Otto Erich (1864-1905), saks.
kirjailija, „Freie Bühnen" teatterin kannattajia,
kirjoittanut kertomuksia, mutta saavuttanut
tunnustusta varsinkin näytelmien kirjoittajana,
joista mainittakoon „Angele" (1S91), „Der Frosch,
Familiendrama nach Henrik Ipse" (1891,
parodia), „Hanna Jagert" (1893), „Ein Ehrenwort"
(1894, näyttämöllisesti räikeän vaikuttava). H:n
enimmin kuuluisuutta saavuttanut näytelmä on
upseeritragedia „Bosenmontag" (1900), joka sai
Grillparzer-palkinnon. Lyyrilliset runonsa H.
kokosi nimellä „Meine Verse" (1895) ja „Von
reifen Früchten" (1903). J. H-l.

Hartlepool [hätlpül], kaksoiskaupunki
Itä-Englannissa Tees-joen suusta pohjoiseen;
vanhemmassa East H:ssa 22,737 as., nuoremmassa
West H:ssa 62,614 as. (1901). Valimoita,
konepajoja, y. m. tehdaslaitoksia, suuri
laivarakenuus-toiminta (1901 valmistui 41 n. 100,000 tonnin
vetoista alusta) ; kauppa erittäin vilkas, vienti:
kivihiiltä, rauta- ja kangasteollisuuden tuotteita
39,9 milj., tuonti: puutavaroita, sokeria, munia
24,7 milj. mk. Laivaliike 1904 n. 1 milj. rek.
tonnia. Oma laivasto 445,922 rek. tonnia (1904),
kalastajalaivasto 52 alusta (1901). E. E. K.

Hartman. 1. Carl Johan H. (1790-1849),
ruots. lääkäri ja kasvitieteilijä. Kuuluisan
nimen sekä kotimaassaan että myöskin Suomessa
H. saavutti kirjoittamallaan erinomaisella
kasviolla „Handbok i Skandinaviens flora,
innefat-tande Sveriges och Norges växter tili och med
mossorna. .." (1820; 11 pain. 1879, 6 viimeistä
hänen poikansa toimittamia), joka meilläkin
pitkät ajat oli ainoana floristisena käsi- jopa
koulukirjanakin. Mainittakoon myös „Svensk och norsk
excursionsflora" (1846, 4:s pain. 1866). H:n
jälkeen jättämät runsaat kokoelmat lunasti
tukkukauppias O. Dickson 1828 ja lahjoitti Upsalan
yliopistolle. — 2. Carl H. (1824-84), ed. poika,
kasvitieteilijä, fil. toht. 1848, luonnontieteiden
opettaja Geflen ateneumissa 1852, samojen
aineiden lehtori örebrossa 1859. Julkaissut
„Anteck-ningar vid de skandinaviska växterna i Linnés
herbariuin" (Vet. ak. handl. 1849-50), „Nerikes
mollusker" (1864), „Skandinaviens förnämsta
ätliga och giftiga svampar" (1874) ; isän kasvion
ll:s painos on hänen tykkänään uudestaan
muovailema. CJ. A. W.)

Hartman, Gabriel Israel (1776-1809),
suom. pedagogi ja filosofi, synt. 21 p. tammik.
1776 Ahvenanmaalla, missä hänen isänsä Israel
Ferdinand II. oli Lumparlandin kappalaisena.
Äiti, Brita, oli talonpojan tytär sikäläisestä
Kle-metsbyn kylästä. Heidän poikansa, jossa jo
varhain ilmeni erinomaisia hengenlahjoja, tuli,
saatuaan opetusta isältään ja senjälkecn käytyään
Turun katedraalikoulua, ylioppilaaksi 1793,
maisteriksi 1798, teoreettisen filosofian dosentiksi
1802, Suomen talousseuran toiseksi sihteeriksi
1804 ja Akatemian kirjastonhoitajaksi 1807.
Liiallisen työn sanotaan heikoutaneen hänen
terveyttään, ja hän kuoli hermokuumeeseen 1 p.
maalisk. 1809. Mutta vaikka n. näin temmattiin
elämästä vain 33 v:n ikäisenä, oli hän ehtinyt

148

saavuttaa suurta arvoa kirjailijana ja
yliopiston-opettajana, ja hänen kuolemansa herätti yleistä
kaipausta..

H., joka lämpimästi
harrasti kasvatusopillisia
kysymyksiä, oli Turussa
perustanut kasvatuslaitoksen poikia varten, missä
hän toimi uutterana ja
innokkaana opettajana.
Hän julkaisi yleisen
maantieteen oppikirjan
(„Läro-bok i allmänna geograhn",
1 osa 1806), joka käsitteli
matemaattista ja
fyysil-listä maantiedettä; tätä
mieltäkiinnittävän
esitystapansa vuoksi etevää
teosta ilmestyi sittemmin
useita painoksia, joihin
valtiollinen maantiede on toisen henkilön toimesta
lisätty. „Åbo iidningar" lehdessä, jota H.
ajoittain toimitti, esiintyi 1804 hänen sepiltämänsä
sarja kirjoitelmia, joissa ehdotetaan otettavaksi
käytäntöön eräänlaisia historiallisia karttoja eli
n. s. synkronistisia tauluja, joiden avulla
historiallisten tapausten järjestys oli tehtävä
oppilaille havainnolliseksi. Ylimalkaan H. oli sitä
mieltä, että opetuksen mikäli mahdollista tuli
käyttää apunaan aistillista havaintoa. — H. on
myös esiintynyt runoilijana; niinpä hän v:n 1805
maisterinvihkiäisiin sepitti oppirunoelman
nimeltä „Den tredje odlingen", jonka
perusajatuksena on, että inhimillinen kulttuuri kulkee
eteenpäin yhä suurempaa täydellisyyttä kohti ja aikaa
myöten on saavuttava nykyistä paljon
korkeamman kannan. — Ennen kaikkea H. kuitenkin
harrasti filosofiaa, jolta alalta hän julkaisi 3
yliopistollista väitöskirjaa latinaksi sekä
laajan-puoleisen ruotsinkielisen teoksen
„Kunskaps-lära" („Tieto-oppi"), jota ilmestyi 2 osaa
1807-08; 3:nnen osan käsikirjoitusta ei tekijä ennen
kuolemaansa ennättänyt toimittaa painoon.
Sitäpaitsi hän jätti jälkeensä useita mu’takiu
käsikirjoituksia, jotka hänen leskensä Sofia
Charlotta s. Aminoff luovutti muutamille hänen
ystävilleen painettaviksi; mutta tämä aie jäi
toteuttamatta ja käsikirjoitukset ovat hävinneet,
kenties Turun palossa 1827. Tämä tappio 011
vähäiseksi osaksi tullut korvatuksi siten, että eräs
H:n oppilas, Karl Sederholm (ks. t.),
saksankielellä julkaisemassaan filosofisessa teoksessa on
tehnyt selvää opettajansa oppijärjestelmästä. —
H. tahtoi laskea perustuksen uudelle ja
itsenäiselle filosofiselle oppirakennelmalle, joka
nojautui „terveeseen ihmisjärkeen"fseris?<s communis),
mutta järkeen, joka on tutkinut ja päässyt
selvyyteen itsestään ja omasta kyvystään. —
Tieto-opissaan, missä esitystapa on erittäin selkeätä
ja tyyli vilkas, hän koettaa selvittää, millä
tavoin ihminen saattaa päästä varmaan tietoon.
Tajunnan luonteesta johdetaan ne
perushavainnot (paikka, aika ja luku), peruskäsitteet ja
periaatteet (loogillisen vastakohtaisuuden laki,
syyn ja vaikutuksen laki j. n. e.), joiden avulla
käy mahdolliseksi muodostaa yleispäteviä
arvostelmia. Mutta vain sikäli kuin mainittuja
perushavaintoja, peruskäsitteitä ja periaatteita
sovellutetaan kokemukseen, ne voivat viedä meidät

Hartikka Jaakonpoika—Hartman

G. I. Hartman.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0088.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free