Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haruslitsi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
155
Harzburg—Hassel
156
rneja: hopeaa, kultaa, lyijyä, sinkkiä, kuparia,
rautaa. Sitäpaitsi louhitaau marmoria,
alabasteria y. m. kivilajeja. Vuorityö onkin H:n
pääelinkeinoja jo ammoisista ajoista: se alkoi jo
900-luvulla. Nykyään se antaa työtä n. 20,000 hengelle.
Myöskin metsänhoito on tuottava, laajat metsät
peittävät vuorten runsassateisia kupeita.
Asukkaat harjoittavat paitsi mainittuja ja
maatalouselinkeinoja myös kaikenlaista kotiteollisuutta.
Laululintujen kasvattamineu ja metsämarjain
poiminta ovat paikoitellen tärkeitä
sivuelinkeinoja. — Luonnonkauniina ja Saksan klassillisen
kirjallisuuden ylistämällä (Goethe, Heine) H. on
tullut Saksan huomattavimmaksi
matkailijaseu-duksi. Monihaarainen rautatieverkko yhdistää
H:n juurella olevat kaupungit Saksan kaikkiin
seutuihin. Itse vuoriston halki kulkee pari
rataa ; onpa Brockenille matkailijain
mukavuudeksi rakennettu hammasrata. — H. oli
pakanuuden viimeinen turvapaikka Saksassa; tästä
johtuvat monet vuorta koskevat sadut ja tarinat
sekä paikannimet kuten Teufelskanzel,
Hexenaltar y. m. (ks. Brocken ja Blocksberg).
E. E. K.
Harzburg fhårtsburhjj (Bad H.), kaupunki
Saksassa, Braunschvveigissa; 3,308 as. (1900).
Kivennäislähteitä, jotka ovat tehneet kaupungin
tunnetuksi — myöskin meillä — kylpy- ja
virkistyspaikkana. Kylpyvieraiden lukumäärä v:ssa
n. 6,000. — Lähettyvillä Henrik IV:n 1065-69
rakennuttaman H:n linnan rauniot. E. E. K.
Hasa (ai Hasa), Arabian maakunta
Persianlahden rannalla, vrt. Arabia (I, 501).
K. T-t.
Hasardi (ransk. hasard), sattuma. — Par
hasard [par azä’rj, sattumalta. — H a s a
r-d e e r a t a, uskaltaa onnen kaupalla. — H
a-sardipeli, uhkapeli.
Hasdrubal, useiden karthagolaisten
päällikköjen nimi. 1. H., Hamilkar Barkaan vävy
ja v. 229 seuraaja ylipäällikkyydessä, jatkoi
tarmokkaasti Espanjan valloitusta, perusti
Uuden-Karthagon (nyk. Cartagena), sai surmansa
v. 221 alkuasukkaan kädestä.
2. H. (k. 207 e. Kr.), Hamilkarin poika,
Hannibalin nuorempi veli, soti voitokkaasti
Espanjassa roomalaisia vastaan, marssi Hannibalin
avuksi Pyreneitten ja Alppien yli Italiaan, mutta
kärsi tappion Umbriassa Metaurus-joen luona
lähellä Senaa (nyk. Sinigaglia) taistellessaan
konsuleja M. Livius Salinatoria ja C. Claudius
Neroa vastaan sekä kaatui 207. [R. Oehler, „Der
letzte Feldzug des Barkiden Hasdrubal u. d.
Schlacht am Metaurus" (1897).] vrt. myös
Hannibal.
3. H., soti kolmannen puunilaissodan aikana
menestyksellä numidialaisia ja roomalaisia
vastaan, johti voimakkaasti Karthagon puolustusta,
antautui kuitenkin kaupungin valloituksessa 146
roomalaisten vangiksi, jota vastoin hänen
vaimonsa surmasi itsensä lapsineen. K. J. E.
Hase [häze], Karl August von (1800-90).
saks. teologi, kutsuttiin 1830 jumaluusopin
professoriksi Jenaan; kirkkohistoriallisen
tutkimuksen merkkimiehiä viime vuosisadalta. Taistellen
samalla kertaa niin hyvin ratsionalismia kuin
vanhoillista puhdasoppisuutta vastaan H.
esiintyi humanistisen välitysteologian hienosti
sivistyneenä edustajana. Hänen dogmaattisista teok-
sistaan ovat huomattavimmat „Lehrbuch der
evangelischen Dogmatik" (1826) ja vanhaa
puhdasoppista dogmatiikkaa esittävä „Hutterus
re-divivus, Dogmatik der evang. luth. Kirche"
(1829, 13:s pain. 1900). Kirkkohistoriallisista
teoksista ovat tärkeimmät „Kirchengeschichte"
(1834) ja „Kirchengeschichte auf Grund der
akademischen Vorlesungeu" (I-III, 1885-92). Muista
teoksista mainittakoon „Das Leben Jesu" (1829)
ja varsin terävä: „Handbuch der protestantischen
Polemik gegen die römisch-katholische Kirche"
(1862). H:n teokset’ovat yhtä eteviä
sisällyksen kuin muodon puolesta. E. E-a.
Hasenauer [häz-J, Karl von (1833-94),
itäv. arkkitehti. Loistavat opinnot suoritettuaan,
laajalti matkustettuaan ja monissa kilpailuissa
palkintoja saatuaan H. asettui Wieniin asumaan
1866. Paitsi lukuisia maataloja Wienin
lähistöllä H. on Wienissä rakentanut yksityisiä
rakennuksia ja liikepalatseja sekä suunnitellut
v:n 1873 Wienin maailmannäyttelyn
rakennukset, joista Rotunda vieläkin ou pystyssä.
Hovi-museoissa (1872-86) hänen ja Semperin pohjien
mukaan sekä molempain yhteisesti rakentamassa
Hofburg-teatterissa H:n loistava kyky esiintyy
korkeimmillaan. Uuden Hofburgin suoritusta
hän ennätti aloittaa ja jatkaa vain l:seen
kerrokseen saakka; toimi v:sta 1884 rak.-taidon
opettajana Wienin akatemiassa. TJ-o N.
Hasis (arab. hasis), hamppuvalmisteita, joita
itämailla valmistetaan Persiassa ja Intiassa
kasvavasta hamppulaadusta (Cannabis sativa f.
indica) ja joita kaikkialla itämailla ja
Pohjois-sekä monin seuduin Sisä-Afrikassakin
käytetään huumausaineena. Intiassa hierotaan
kasvin lehtiä ja latvaversoja rikki maitoon tai
veteen ja vihreä neste juodaan. Muualla
tavallisesti hedekasvin kukkivat haarat lämmitetään
vedessä ja suolaamattomassa voissa, johon
huumaavat aineosat yhtyvät. Tätä voivalmistetta,
johon lisätään parfyymejä, ryytejä ja sokeria,
nautitaan kahviin tai jonkinlaiseen konvehtiin
(daouamesk) sekoitettuna tai poltetaan tupakan
seassa. H.-humala ilmenee eroottisten y. m.
hivelevien aistinhairahdusten muodossa, mutta ei
ole vaikutuksiltaan niin tuhoava kuin
ooppiumi-myrkytys. Kerrotaan, että assassiiuien (ks. t.)
päällikkö Seikh-ul-Dzibäl kiihotti joukkojansa
h:lla vlläpitääksensä heidän hurjaa intoansa.
(J. A. W.)
Hasmonit, juutalainen pappis- ja
kuningassuku. ks. Makkabealaiset.
Haspeli ks. K e 1 a.
Hasse, Johann Adolf (1699-1783), saks.
oopperasäveltäjä, aikansa tuotteliaimpia ja
kuuluisimpia. Hän sävelsi it. kielellä ja it. tyyliin;
hänen kuoltuaan eivät hänen sävellyksensäkään
enään jääneet eloon. I. K.
Hassel, Henrik (1700-76), tiedemies, synt.
Ahvenanmaalla, missä isä oli kappalaisena. Tuli
ylioppilaaksi Upsalassa ja sai Turussa
maisterin-arvon sekä pääsi 1728 „kaunopuheisuuden" (s. o.
roomalaisen kirjallisuuden) professoriksi Turun
akatemiaan, missä virassa vaikutti lähes puolen
vuosisataa hyvällä menestyksellä, ollen varsinkin
opettajalahjojensa ja kaunopuheisuutensa tähden
arvossa pidetty. H., joka yleensä edustaa
valistusajan suuntaa, nautti arvoa myös
jumaluusoppineena ja lakimiehenä. Valittiin viidesti yli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
