- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
159-160

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hasselbacken ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

159

Hasting—Hatteria punctata

160

tiin sitten Suomeen, tuli 1781 Savon prikaatin
päälliköksi, jona hän sodan puhjetessa 17S8 oli.
Hänen mainitaan Kustaa III:n kätyrinä
hankkineen kuninkaalle keinotekoisesti syytä
hyökkäyssodan aloittamiseen: H. oli muka
puetut-tanut sotilaitaan kasakoiksi, jotka sitten kesäk.
28 p. tulivat Suomen puolelle ryöstämään. Asian
todellinen laita on hämärän peitossa. Heinäkuun
alussa H. marssi joukkoineen silloin Venäjän
hallussa olevan Savonlinnan edustalle, ryhtyen
sitä piirittämään. Kuu piiritys ei ottanut
edis-tyäkseen ja Anjalan miehet uhkailivat H:ia, heitti
hän piirityksen sikseen, antautuipa lopulta
keskusteluihin Sprengtporten^ kanssa. Vaikka H.
ei kuulunut varsinaisiin Anjalan miehiin,
päästiin hänenkin yksityisten hankkeittensa perille;
hän vangittiin ja tuomittiin kuolemaan (1790),
josta Kustaa III:n armahduksella vapautui.
Kuoli Venäjällä. E. E. K.

Hasting, kuuluisa viikinkipäällikkö, teki
800-luvun keskivaiheilla ryöstöretkiä Ranskassa ja
kulki vv. 859-861 yhdessä Ragnar Lodbrokin
poikien kanssa ryöstämässä Espanjaa,
Pohjois-Afrikkaa ja Italiaa, jossa valloittivat Pisan,
Lunan (sotakepposella siten että H. antoi
sota-väkensä viettää hänen hautajaisensa) y. m.
Myöhemmin hän taas hävitti ja valloitti ajaksi
itsellensä alueita Pohjois-Ranskassa ja
Englannissa, missä taisteli Alfred Suurta vastaan. H.
mainitaan vielä 896. K. G.

Hastings [heistir]zj. 1. Kaupunki Englannissa,
Englannin-kanavan varrella; muodostaa oman
kreivikunnan; 67,477 as. (1907). Varsinkin
rintatautisille terveellisen ilmastonsa takia
Englannin enimmin käytettyjä kylpypaikkoja. —
H:n luona tapahtui 1066 ratkaiseva taistelu
Vilhelm Valloittajan ja hänen normanniensa sekä
kuningas Harald Godvininpojan johtamien
anglosaksien välillä, päättyen jälkimäisten tappiolla,
josta seurauksena oli Englannin valloitus. —
2. Kaupunki Yhdysvaltain Nebraskan valtiossa;
7,188 as. (1900). Suuri viljakauppa. — 3.
Kaupunki Yhdysvaltain Minnesotan valtiossa; 3,811
as. (1900). E. E. K.

Hastings [heistirjz], Warren (1732-1818),
britt. Itä-Intian ensimäinen kenraalikuvernööri,
sai 1750 kirjurinpaikan Itä-Intian kauppaseuran
palveluksessa, oli 1761-64 neuvoston jäsen
Kalkutassa, palasi 1764 Englantiin; rupesi uudelleen
kauppaseuran palvelukseen, tullen 1769 Madrasin
neuvoston jäseneksi, 1772 Bengaalin
kuvernööriksi ja sam. v. Bengaalin ensimäiseksi
kenraalikuvernööriksi, jossa toimessa oli 12 vuotta. H.
järjesti hallinnon, oikeudenkäytön ja veronkannon
sekä laajensi ja rakennutti kauppaseuran
vaikutusta, menetellen usein säälimättömästi
ruhtinaita kohtaan. Hän taisteli muun muassa
menestyksellä maratteja ja Haider Alia vastaan
(ks. t.). Neuvostossa hänellä oli kuitenkin
vastustajia, ja hänen erottuaan kenraalikuvernöörin
toimesta 1784 ja palattuaan 1785 Englantiin
Burke nosti kanteen alahuoneessa H:ia vastaan
siitä, että hän oli Intiassa menetellyt julmasti,
kiristänyt rahasummia ruhtinailta y. m.
Oikeudenkäynti kesti 7 vuotta; H. vapautettiin 1795;
mutta hän oli sen kuluihin menettänyt
omaisuutensa; Itä-Intian kauppaseura antoi hänelle
kuitenkin 4.000 punnan suuruisen vuotuisen
eläkkeen. H. kutsuttiin 1814 salaisen neuvoston

jäseneksi. [H:n elämäkerran kirjoittajista on
kuuluisin Macaulay, joka kuitenkin arvostelee
häntä nurjasti noihin äskenmainittuihin
syytöksiin perustuen. Myöhempiä elämäkertoja ovat
kirjoittaneet Trotter, A. Lvall, Lawson, „The
private life of W. H." (1895) ; Wattendorff, „Ein
englischer Konquistador des 18 Jahrhunderts"
(1900).] K. O. L.

Hata ks. Kuppatauti.

Hatanpää, kartano Messukylässä. H:ssä
Kustaa III vieraillessaan presidentti Hans
Henrik Boijen luona 6 p. kesäk. 1775 antoi päätöksen
Tampereen kaupungin perustamisesta.
Boije-»uvulta H. joutui Leijonancker-, Ahlman-
(„Ahl-mannin koulut"), Lefrén- ja Idman-suvuille. H:n
kartano sijaitsee luonnonihanalla paikalla
Pyhäjärveen pistäyvällä niemekkeellä. H:n
tiilitehdas per. 1891. K. S.

Hathor (Athor, A t h y r), muinais-egypt.
jumalatar, ilon ja rakkauden edustaja. Alkuaan
H. näkyy olleen taivaan jumalatar, olemukseltaan
sukua Istarille ja Afroditelle, jonka rinnalle
kreikkalaiset hänet asettivat. Thebassa H. oli
kuolleitten asunnon haltijatar. H. esitettiin joko
(taivaan) lehmänä t. ihmisenä, jolla on
lehmän-pää t. ainoastaan sarvet, niiden välissä
auringon-kehä. Hänen päätemppelinsä oli Denderassa
(ks. t.). K. T-t.

Hatikka ks. Spergula.

Hatsina (ven. G a t s i n a), kaupunki
Inkerinmaalla, 45 km lounaaseen Pietarista. Täällä
on keisarillinen linna (rak. 1770), komeat
puutarhat ja lammikkoja, Paavali I:n muistopatsas,
4 venäläistä, luterilainen ja katolinen kirkko
sekä kouluja, tehtaita y. m.; 14,824 as. (1897).
H:n kautta kulkevat sekä Baltian että Varsovan
radat. Ympäristö on suomalaista, mutta itse
kaupungissa on suomalaisten luku pieni. K. S.

Hattelmalanharju, vierinkiviselänne, joka
luoteisesta yhtyy Salpausselkään. Kohoten
Hämeenlinnan lähellä noin 50 m ympäristöänsä
ylemmäksi se tarjoo avaroita näköaloja. Kun
H. muodostaa Salpausselän kanssa kaarevan,
Lounais-Hämettä ja Länsi-Uuttamaata kiertävän
harjujonon, pitää kansa täällä mainittua jonoa
„maan napana". K. 8.

Hatteras [hätaräs], Kap, valotorneilla
varustettu niemeke Yhdysvaltain itä-rannikolla, 35° 15’
pohj. lev., Pamplico Soundia ympäröivän
särkkä-jonon uloin kärki. Vihurimyrskyt aiheuttavat
näillä kari- ja matalikkorikkailla vesillä
tavantakaa haaksirikkoja. E. E. K.

Hatteria punctata, tuatara, nykyään
elävistä matelijoista fylogeneettisesti
alkuperäisim-mällä asteella oleva
liskolaji. 50 cm:iin
pitkä,
ulkomuodoltaan sisiliskon
tapainen, mutta
sisärakenteessa sillä
on monta
krokotii-leihin viittaavaa
ominaisuutta,
jonka takia sitä on
katsottu erikoiseen
mateli jaryhmään
kuuluvaksi. Elää

[-Uudessa-Seelannissa.-]

{+Uudessa-Seelan-
nissa.+} E. W. S. Hatteria punctata.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0094.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free