- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
161-162

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hatti-šerif ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

161

Hatti-serif—Hauch

162

Hatti-serif (iurk. khatt-i-serif = „ylhäisen
kirjoitus") 1. H a 11 i h u m a j u n, Turkin
sulttaanin nimikirjoituksellaan vahvistama
hallitus-käsky, julistus, laki y. m. K. T-t.

Hatto I (n. 850-913), Mainzin arkkipiispa
v:sta 891; sitä ennen Reichenaun apotti, oli
keisari Arnulfiu suosiossa ja hänen poikansa
Ludvik Lapsen holhoojana sekä valtionhoitajana.
Oli myös Konrad I:n neuvonantajana ja sanotaan
hänen hyväkseen tehneen murhayrityksen
Saksin herttuaa Henrikkiä (sittemmin Henrik I)
vastaan. Hänen kuolemastaan kerrottiin m. m.
seuraava kansantaru, missä hän esiintyy julmana
ja petollisena: Nälänhädän aikana H. oli
sulkenut useita köyhiä ihmisiä latoon luvaten
toimittaa heille elatusta; ladon hän oli sytyttänyt ja
pilkaten verrannut onnettomain hätähuutoja
hiirien piipitykseen. Mutta kosto kohtasi häntä:
lukemaion hiirilauma hyökkäsi hänen päällensä;
pelastuksekseen H. rakensi keskelle Rein-virtaa
n. s. Hiiritornin Bingenin (ks. t.) luo, mutta
tännekin hiiret tunkeutuivat ja söivät hänet
vihdoin elävältä. G. II.

Hattu. 1. ks. Puku. — 2. Tekn.
yleisnimitys monille koneissa- tavattaville
kopanmuotoi-sille suojuksille y. m. Yhdistettynä toisiin
sanoihin h.-sana saa erikoismerkityksen, niinkuin
esim. hattumuhvi, putkikierieellä varustettu
toisesta päästään suljettu putkikappale. Sitä
käytetään sulkijana kaasu- ja vesijohtoputkien
loppupäissä; hattu mutteri on tavallisen
mutterin kaltainen, mutta toisesta päästään
umpinainen muodostaen hatun pultin päähän.

E. J. S.

Hattula. 1. Kunta, Hämeen 1., Hauhon
khlak., Hauho-Tuuloksen nimismiesp.; kirkolle
Parolan asemalta 3 km; 288,6 km2, joista
viljeltyä maata 5,533 ha (1901) ; 76,6S2o manttaalia,
talonsavuja 80, torpansavuja 99 ja muita savuja
586; 4,551 as. (1907), joista ruotsinkielisiä 1-2%;
665 hevosta, 2,199 lehmää (1908). —
Sivistyslaitoksia: kansakouluja 6. Teollisuuslaitoksia: II:n
osuusmeijeri (1905), H:n turvepehkuosuuskunta.
— 2. Seurakunta, keisarillinen, Porvoon
liiippak., Hattulan rovastik.; Hämeen vanhimpia
seurakuntia, johon vielä nykyisin kuuluu
Tyr-vännön kappeli. Vanha kirkko tiilinen, ikivanha,
keski aikuisilla seinämaalauksilla koristeltu (1390
mainitaan H:ssa Pyhän Ristin ja Pyhän Annan
kirkko. Kirkko mainitaan 1405
ulkomaalaistenkin pyhiinvaelluspaikkana). Uusi kirkko,
tiilinen, rak. 1848-57. H:ssa on tavattu myöhemmän
rautakauden löytöjä m. m. Ihalempsin
Roimaan-mäessä ja Luurilassa. [Aksel Heikel, „Kertomus
muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa"
(Vet. soc. bidr. 29).] K. 8.

Hattulan rovastikunta käsittää Sääksmäen,
Pälkäneen, Sahalahden, Hattulan, Kalvolan,
Akaan, Kylmäkosken, Urjalan ja Vesilahden
pitäjät, Porvoon hiippakuntaa. K. S.

Hattupuolue ks. H a t u t.

Hatut, valtiollinen puolue Ruotsissa vapauden
aikakaudella, joka syntyi 1730-luvulla ja ryhtyi
vastustamaan Arvid Hornin rauhallista ja
varovaista politiikkaa; johtajina oli Karl
Gyllen-borg ja 13. N. von Höpken sekä myöhemmin K. G.
Tessin. Suomen aatelismiehet valtiopäivillä
liittyivät myöskin hattuihin; niistä liuomatuimpia
oli kaksi Wrede veljestä ja K. J. Stiernstedt.
fi. III. Painettu 19/,o 10.

V. 1734 valtiopäivien aikana puolue järjestyi
Ranskan lähettilään Castejan myötävaikutuksella.
Siihen kuului etupäässä nuoria aatelisia
upseereja ja virkamiehiä sekä suurkaupunkien
kauppiaita. H. tahtoivat sotaa Venäjää vastaan, jonka
avulla Ruotsi saisi entisen suuruutensa takaisin,
ja he vaativat myöskin, että valtakunnan
varallisuutta kohotettaisiin ankarammilla
suojelustul-leilla, valtioavuilla, lainoilla, etuoikeuksilla y. m.
Vastustajiaan he alkoivat kutsua myssyiksi
(ks. t.). V. 1734 valtiopäivillä hatut jo esiintyivät
Hornia vastifan, mutta eivät saaneet häntä
kukistetuksi ennenkuin 1738, jolloin hän pyysi eroa
kanslianpresidentin toimesta. Sota alettiin
Venäjää vastaan (1741-43), mutta se päättyi
onnettomasti. liatut säilyttivät kuitenkin valtansa,
vaikka heitä ankarasti ahdistettiin 1746-47
valtiopäivillä ; 1756 heidän valtansa kohosi
korkeinnnil-leen, kun kuningas Aadolf Fredrik ja hänen
puolisonsa nöyryytettiin sen johdosta, että olivat
yrittäneet saada aikaan vallankumouksen. II.
panivat toimeen paljon taloudellisia
parannuksia; puolustuslaitoksesta pidettiin hyvää huolta;
esim. Viaporia aljettiin rakentaa. Mutta valtion
jo ennestään huonot raha-asiat joutuivat
kokonaan rappiolle varsinkin Pommerin sodan
johdosta (1758-62), johon Ruotsi otti osaa. Myssyt
pääsivät voitolle 1765-66 valtiopäivillä; mutta
hatut saivat uudelleen vallan 1769 ja olivat
hallituksessa kevääseen 1772. K. O. L.

Hatzfeld [utsfe’lt], Adolphe (1824-1900),
ransk. kirjailija ja sanakirjantekijä, toimi
opettajana Pariisissa, hänen oppilaitansa oli myöskin
II. Taine; kuuluisin hänen teoksistaan on
oivallinen sanakirja „Dictioiinaire général de la laugue
franchise" (1890-1900; yhdessä A.
Darmestete-rin ja A. Thomas’n kanssa).

Hatzfeld [-lt]. Melchior von (1593-1658),
itäv. sotamarsalkka 30-vuot. sodassa, kärsi 1636
Wittstockin luona tappion Banéria vastaan,
taisteli sitten Saksissa, Böömissä y. m., nimitettiin
Gallasin jälkeen keisarill. sotajoukon
ylipäälliköksi ja hyökkäsi 1645 keisarin nimenomaisesta
käskystä Jankovin luona Torstenssonin
kimppuun, mutta joutui tappiolle ja vangiksi.
[J. Krebs, „Aus dem Leben des Kais.
Feldmarschalls M. v. H." (1910).]

Hatzidakis [da’-], Georgios (s. 1848),
kielentutkija, kotoisin Kreetan saarelta, opiskeli
Ateenan, Leipzigin ja Berliinin yliopistoissa ja
tuli 1885 Ateenan yliopiston professoriksi. H.,
joka on etevin uuskreikkalaisista
kielentutkijoista, on laskenut varman tieteellisen pohjan
uuskreikan kielen tutkimukselle. H: n useista
kreikan ja saksankielellä julkaisemista
tutkimuksista mainittakoon „Einleitung m die
neugriechische Grammatik" (1S92).

Hauberg-talous (saks.) ks. Hack \v a 1
d-talous.

Haubitsi (saks. hauiitze < tsek. haufnice),
alkujaan puinen linko, jolla joukottain singottiin
kiviä; myöhemmin lavettipyöräinen heittotvkki,
joka pituuteensa nähden edusti kanuunan ja
mörssärin väliastetta; myöskin lyhyt rihlattu
kanuuna. H:t esiintyivät ensi kerran
hussilais-sotain aikana 1425, jolloin niillä ammuttiin
kivi-kuulia; 1500-luvun loppupuoliskolla käytettiin
niissä jo granaatteja. U. T. 8.

Hauch [hauk], Johannes Carsten (1790

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0095.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free