- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
165-166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hauho ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

165

Hauho—Haulit

1(56

riksi, koetti turhaan estää sotaa syntymästä
Ranskan ja Preussin välillä ja luopui sam. v.
virastaan. Hänen muistelmistaan on julkaistu
„Fragment des mémoires inédits du comte de H."
(1837). [Minutoli, „Der Graf v. H. und Job
v. Witzleben".] J. F.

Hauho. 1. K u n t a, Hämeen 1., Hauhon khlak.,
Hauho-Tuulokseu nimismiesp.; kirkolle
Hämeenlinnasta 35 km; 336,5 km2, joista viljeltyä maata
8,441 ha (1901) ; 112,3958 manttaalia, talonsavuja
261, torpansavuja 176 ja muita savuja 412;
5,460 as. (1907), joista joteukin kaikki
suomenkielisiä; 884 hevosta, 2,926 lehmää (1908). —
Kansakouluja 8. Kunnanlääkäri. — H:n
osuusmeijeri. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Porvoon hiippak., Hollolan rovastik.; Hämeen
vanhimpia; kirkko harmaasta kivestä,
keski-aikuinen (korj. 1882). [Eliel Aspelin,
„Messukylän ja Hauhou kirkot. Hauhon kirkko"(Suom.
muin.-muistoyhd. aikak. VII, siv. 86-93) ; Aksel
Heikel, „Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon
kihlakunnassa" (Vet. Soc. bidr. 29).] K. S.

Hauhon kihlakunta käsittää Hauhon ja
Tuu-loksen, Hattulan, Tyrväunön ja Hämeenlinnan
maaseurakunnan, Vanajan ja Janakkalan, Lopen
ja Rengon sekä Hausjärven (Hämeenlääniä).

K. 8.

Hauhon tuomiokunta käsittää käräjäkunnat:
1. Pälkäne ja Sahalahti, Kuhmalahti; 2. Hauho
ja Tuulos, Luopioinen; 3. Lammi ja Koski (Turun
hovioikeuden alainen). K. S.

Hauislihas (musculus biceps brachii),
käsivarren varsinainen taivuttajalihas, on
yläpääs-tään kahdella jänteellä kiinnitetty lapaluun
ulko-neviin osiin ja alapäästääu käsivarren luihin.

Haukat (Falconidae), petolintuja, joiden
silmät ovat sivullepäin, ja jotka ennenkaikkea
tämän ominaisuutensa kautta eroavat pöllöistä.
Nokka ulkonee selvästi päästä eikä ole niin
syvällä kuin pöllöillä. Sieraimet ovat keskellä
vahanahkaa, höyhenpeite on kovempi kuin
pöllöillä ja varpaat ovat aina höyhenettömiä.
Haukat jaetaan useaau alaheimoon, joista meillä
tavataan seuraavat seitsemän: Suohaukat
(Circinae), Jalohaukat (Falconince),
Varsinaiset haukat (Asturince),
Mehiläishaukat (Pernince), Haarahaukat
(Mil-vinae), Kotkat (Aquilinae) ja Kai 9, S tl ä S*
k e t C Pandionince). Varsinaiset haukat
(Asturince), joiden paras tuntomerkki on käyrä,
tyvestä alkaen koukistunut, lyhyt nokka, jonka
yläleuan reunat ovat melkein tasaiset, sekä
sangen pitkä pyrstö, joka ulottuu 2/3 osallaan yli
siivenkärkien, käsittävät ainoastaan k a n a h a
u-kan suvuu (Astur), josta on vain muutamia
lajeja, Suomessa kaksi, kanahaukka (A.
pa-lumbarius) ja varpushaukka (A. nisus).
Molemmat ovat samanmuotoisia,
vahvarakenteisia lintuja. Kanahaukka on 55-65 cm:n pituinen,
päältäpäin harmaanruskea, alapuolelta
nuorempana kellertävä pitkittäisin täplin, vanhempana
valkea poikkipuolisin aaltomaisin juovin. Se on
vahingollisimpia petolintujamme. Pesä korkean
puun puolivälissä; munat, 2-4, vihreän
sinivalkeat, täplättömät tai ruostetäpläiset.
Varpushaukka on sangen rohkea, kaikkien pienempäin
lintujen paha vihollinen. Se on väritykseltään
hyvin vanhan kanahaukan näköinen, vain
pienempi, 33-40 cm:n pituinen. Pesä puussa, munat,

3-5, pyöreämäiset, valkeat, vihreään vivahtavat
tervanruskea- tai punaruskeatäpläiset, ks.
liitekuvaa Petolinnut. E. W. 8.

Hauki (Esox lucius), koko Euroopassa,
Espanjaa lukuunottamatta, Pohjois- ja
Iveski-Aasiassa ja Pohjois-Ameriikassa tavattava
makean veden kalalaji. Sille on ominaista pitkä
ja tasasoukka ruumis, yksi ainoa lyhyt ja sangen
takana sijaitseva selkäevä. Nopealiikkeinen
petokala, hyvin vahingollinen muille kaloille, jopa
omalle suvulleenkin. Kutee keväällä jäiden
lähdön aikaan. Maukkautensa vuoksi sitä
pyydystetään sangen paljon. Voi saavuttaa aina 2 m:n
pituuden ja 30 kg:n painon; meillä tällaiset,
jättiläiset lienevät kuitenkin tuntemattomia.
Tavallinen suurin pituus on meillä 100-120 cm ja paino
12-15 kg. ks. liitekuvaa Kalat. E. W. S.

Haukipudas 1. Haukiputaa. 1. Kunta,
Oulun 1., Oulun khlak.,
Kiiminki-Ylikiiminki-Haukiputaan nimismiesp.; kirkolle Haukiputaan
asemalta 3 km; 435,i km2, joista viljeltyä maata
3,688 ha (1901) ; 42 manttaalia, talonsavuja
342, torpansavuja 50 ja muita savuja 46; 5,104
as. (1907), joista joteukin kaikki suomenkielisiä:
181 hevosta, 1,968 lehmää (1908). —
Kansakouluja 7. — Kaksi höyrysahaa. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak.,
Oulun tuomiorovastik.: Iin (1630) ja Kiimingin
(1858) kappeli, itsen, khrakunnaksi 1901 (K. k.
M/u 1873) Kiimingistä. Kirkko puinen (rak. 1762,
korj.), Mik. Toppeliuksen seinämaalauksia
kirkossa. [A. H. Snellman, „Oulun kihlakunta.
Haukipudas" (Suom. muin.-muistoyhd. aikak. IX,
255 seur.).] E. S.

Haukiputaan joki ks. K i i m i n g i n j o k i.

Haukirastas - laulurastas, ks. Rastaat.

Haukivesi, n. 4 penikulmaa pitkä
Rantasalmen ja Säämingin kunnan alueita kosketteleva
vedenselkä, jonka pohjoista osaa sanotaan
Suureksi H:ksi ja eteläistä Pieneksi H:ksi. K. S.

Haukivuori. 1. Kunta, Mikkelin 1.,
Juvan khlak., Pieksämäki
(eteläispiiri)-Haukivuori-Virtasalmen (rukoushuouek.) nimismiesp.;
kirkolle H:n asemalta 6 km maanteitse, höyrylaivalla
4 7= km; 389,2 km3, joista viljeltyä maata 5,308
ha (1901) ; talonsavuja 199, torpansavuja 144 ja
muita savuja 97; 4,051 as. (1907), joista jotenkin
kaikki suomenkielisiä; 354 hevosta, 2,378 lehmää
(1908). — Kansakouluja 4. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Savonlinnan hiippak., Juvan
rovastik.; rukoushuone 1737, kappeliksi 1782,
itsen, khrakunnaksi 1887 (K. k. »/, 1873)
Pieksämäestä. Kirkko puusta (rak. 1794-98). K. 8.

Haukka ks. Haukat.

Haukkametsästäjä ks. F a 1 k n e r i.

Haukkapöllö ks. Pöllöt.

Haulikko ks. A m p u m a-a s e e t.

Haulimalmi ks. Järvimalmi.

Haulit, yhteisnimi metsästyskivääreissä
käytetyille pienille lyijykuulille. Haulien suuruus
ilmaistaan kaupassa numeroilla; läpimitta 1,m
mm - 6 mm. Haulien valmistamiseksi sulatetaan
lyijyn kanssa yhteen, rakeutumisen
helpottamiseksi, niin paljon metallista arsenikkia tai
arse-nikkitrioksidia ja hiiltä tai rikkiarsenikkia, että
haulimetalli sisältää 0,a:sta (pehm. haulit)
-1 %:iin (kovat haulit) arsenikkia. Sula
metalliseos tiputetaan tasapohjaisesta kattilasta, jonka
pohja seulan tavoin on varustettu yhtä suurilla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0097.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free