Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hauho ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
167
Haupt—Haureus
168
rei’illä ja peitetty kuonalla, alas 30-35 rn
korkeasta tornista (haulitorni) ylöspäin
kohoavaa ilmavirtaa vastaan, jolloin pisarat ennen
maahan tuloaan ehtivät täydellisesti jähmettyä.
Tornin asemesta voidaan käyttää syvää kaivosta.
Haulit kootaan veteen, jota peittää paksu
öljy-tai talikerros ja joka happeutumisen estämiseksi
sisältää vähän rikkinatriumia. Kuivatut haulit
asetetaan kaltevalle levylle, jolloin ainoastaan
täysin pyöreät haulit kierivät alas. Sen jälkeen
suoritetaan lajittelu ja sitten poleeraus
grafiitilla akselinsa ympäri pyörivässä sylinterissä.
Haupt, Paul (s. 1858), saks.-amer.
orientalisti, siirtyi 1883 Göttingenistä seennl. filologian
professoriksi Baltimoren
John-Hopkins-yliopis-toon, on julkaissut „Die sumerischen
Familiengesetze" (1879), „Akkadische und sumerische
Keilschrifttexte" (1882), „Das babyl.
Nimrod-Epos" (1884-91), „Purim" (1906) ja joukon
arvokkaita seemil. äänne- ja muoto-oppia koskevia
kirjoituksia. V:sta 1893 H. toimittaa „The sacred
books of the Old Testament" julkaisua, jossa
hepr. tekstin eri lähteet ovat merkityt eri
väreillä (n. s. „taivaankaari-raamattu"). Yhdessä
Fr. Delitzsch in kanssa H. julkaisee
„Assyrio-logische Bibliothek" (v:sta 1881, 21 nid.) ja
„Beiträge zur Assyriologie" (v:sta 1889, 7 nid.).
K. T-t.
Hauptmann, G e r h a r t (s. 1862), nykyisen
Saksan etevimpiä näytelmänkirjoittajia, kotoisin
Obersalzbrunnista
(Slee-siasta), aikoi ensin
kuvanveistäjäksi, opiskeli sitten
luonnontieteitä, mutta
antautui kuitenkin pian
kaunokirjalliselle uralle.
H: n ensimäinen teos,
eepillinen runoelma
,,Pro-methidenloos" (1885), oli
vähäpätöinen. Veljekset
Hart, kirjailijat Arno
Holz, Johannes Schlaf,
y. m. käännyttivät H:n
kokonaan naturalistista
taideteoriaa
kannattamaan. Selvää vaikutusta
Tolstoin näytelmästä
„Pimeyden’ valta" osoittaa
H:n ensim. draama „Vor Sonnenaufgang" (1889),
joka tarjoaa eloisan todellisuuskuvan tekijän
synnyinseudun yhteiskunnallisista epäkohdista,
ja joka esitettynä Berliinin „Vapaalla
näyttämöllä" herätti suurta huomiota. Vähemmin
vaikuttava oli seuraava näytelmä „Das
Friedensfest" (1890), joka on syntynyt Holziu ja Schlafin
„Familie Selicke" näytelmän vaikutuksesta.
Ibsenin Rosmersliolmiin vivahtaa „Einsame
Menschen" (1891). „Kollege Krampton" (1892; esit.
suomeksi) kuvaa rappiolle joutunutta
maalaaja-neroa. Sam. v. esitettiin H:n kuuluisa näytelmä
,,Die Weber" („Kankurit", esit. suom.), jonka
aika 011 1840, j;i joka kuvaten kankurien
kurjuutta samalla tuo esiin ankaran syytöksen
kapitalismia vastaan. V. 1894 esitettiin yksi H:n
huomattavimpia näytelmiä „Hanneies
Himmelfahrt" (esit. suomeksi). Se kuvaa liikuttavasti
köyhän ja juopottelevan muurarin tyttären
haaveita ennen hänen kuolinhetkeään.
Historiallinen näytelmä „Florian Geyer" (1895) herätti
\f
Gerhart Hauptmann.
verrattain vähän huomiota, sen sijaan
symbolinen satunäytelmä „Die versunkene Glocke" (1896 ;
esit. suom.) saavutti melkoisen menestyksen. H:n
myöhäisemmät näytelmät ovat: „Fuhrmann
Hen-schel" (1898), „Schluck und Jan" (1S99),
„Michael Kramer", „Der rote Hahn" (1901), „Der
arme Heinrich" (1902), „Rose Bernd" (1903).
H. on tarkka todellisuuden havaitsija ja kuvaaja,
hän eksyy kuitenkin usein liiaksi
pienois-maa-laukseen, antaa rumuuden painostavana astua
etualalle ja on usein vailla suurpiirteistä
draamallista voimaa. Kuitenkin hän on sangen
mieltäkiinnittävä ilmiö nykyaikaisen
draamallisen tuotannon alalla. [P. Schienther, „G. H."
(3 pain. 1898) ; U. G. Woerner, „G. H." (2 pain.
1902) ; E. Steiger, „Das Werden des neuen
Dramas" (2 nid. 1898) ; S. Friedmann, „Das
deutsche Drama des 19. Jahrh." (2 nid. 1903) ; C. de
Lollis, „Gerardo II. e l’opera sua letteraria"
(1899) ; P. Besson, „Études sur le théatre
con-temporain en Allemagne".] J. H-l.
Hauptmann, Moritz (1792-1862), saks.
musiikkiteoreetikko ja säveltäjä, Spohrin oppilas.
V. 1842 hän Mendelssohnin toimesta tuli
Leipzigiin Thomas-kirkon kanttoriksi ja seur. v.
konservatorin opettajaksi. Hänen oppilainaan ovat
olleet useat mainetta saavuttaneet säveltäjät.
Myös hänen omat sävellyksensä ovat arvokkaita
ja huomattavia etenkin harvinaisen suhdallisesta
rakenteestaan. Etenkin ovat hänen motettiusa
jääneet suosituiksi. Teoreetikkona hän rohkeasti
kulki uusia latuja („Die Natur der Harmonik
und Metrik", 1853), joilla sitten toiset ovat
vieläkin edemmäs päässeet. I. K.
Haura ks. Ruskolevät.
Hauran [-räf-], Damaskoksen eteläpuolella
oleva maakunta, joka käsittää Jarmuk-joen
lähde-tienoot lännessä ja Dzebel Hauränin 1.
Drusi-laisvuoren idässä muodostaen hallinnollisessa
suhteessa H:n mutessariflikin, 21,300 km2, 136,200
as. H. on osaksi vulkaanista vuoristoa (Teli
eddzena 1,839 m), osaksi puutonta
ylätasan-koa, jonka laavansekainen kellanruskea maa on
hyvin liyötyisää, niin että H:sta vuosittain
viedään n. 100,000 tynnyriä vehnää. Tärkeimmät
paikkakunnat ovat Damaskos-Medina
rautatien-varrella oleva M s e r i b, S ë k h S a’d, jossa
Turkin mutessarif asuu, ja Bosra (ks. t.). H:n
roomalaisten ja Jemenistä tulleitten
himjarilais-ten aikuisesta asutuksesta ja kukoistuksesta ovat
todisteena lukuisat suurenmoiset rauniot ja
osittain vielä vanhemmalta ajalta olevat omituiset
kallioasumukset kuvineen, kirjoituksineen. [J. G.
Wetzstein, „Hauran und die Trachonen" (1860),
v. Oppenheim. „Vom Mittelmeer zum Persischen
Golf" (1899).] K. T-t.
Haureus, lakit., sukuvietin luvaton tai
luonnoton tyydyttäminen. Siinä, missä laajuudessa
h. on rangaistava, eroavat eri maiden lainsää-
-r 1
dännöt jonkun verran toisistaan. Yleensä ne
kaikki sisältävät rangaistuksen
sukurutsauksesta, huoruudesta, väkisinmakaamisesta,
eläimeen sekaantumisesta ja haureuden
harjoittamisesta toisen samaa sukupuolta olevan kanssa
(ainakin jos molemmat ovat miehiä), sekä
myöskin salavuoteudesta, kun se sisältää toisen
osallisen alaikäisyyden tai järjen heikkouden tai
kykenemättömyyden itseään puolustamaan tahi sen
aseman väärinkäyttämistä, mikä tekijällä on toi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
