- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
181-182

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hawaii-saaret ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

181

Hawaii-saaret

182

meren saariston (Uutta Guineaa
lukuunottamatta) korkein vuori Mauna Kea (4,210 m) on
sammunut. — Sisäosa maata on lännessä kuivaa,
1,000-1,200 m korkeaa ylätasankoa,
karjalaumojen laidunmaata. Rannikko-pengermillä idässä
varsinkin on suuria sokeri-, kahvi- ja
oranssi-istutuksia. Pari rautatietä (40 km 1900).
Pääpaikka H ilo (2,000 as.). E. E. K.

Hawaii-saaret 1. S a n d w i c h-s., eristetty
saarisarja Tyynessä-meressä, 4,000 km San
Franciscosta, 8.000 km Austraalian ja Aasian
mantereista ja 2,000 km lähimmistä Polyneesian
saarista, joiden joukkoon pohjoispolyneesialaisena
ala-osastona H.-saaret luetaan. Suurimmat näistä
ovat järjestyksessä Hawaii (ks. t.) (10,398
km1), M a u i (ks. t.), O a h u (ks. t.), K a u a i,
M o 1 o k a i, L a n a i, N i i h a u sekä K a h
u-laui (179 km2), yhteensä 16,784 km1; tähäu on
luettu myös ne pienet korallisaaret ja riutat,
jotka ovat edellisistä länsi-luoteiseen etäällä
valtameressä. H.-saaret ovat syntyneet
tuliperäisten voimien vaikutuksesta luoteesta
kaakkoon käyvää repeämää myöten, siten että Kauai
luoteessa ensimäisenä nousi valtamerestä, muut
järjestyksessä, viimeksi kaakkoisin Hawaii.
Muilla saarilla paitsi viimemainitulla on
tuliperäinen toiminta jo tauonnut. Laajat
laava-meret peittävät varsinkin saarten korkeimpia
kohtia. — Ilmasto on valtameren ilmasto,
viileämpi kuin muualla Polyneesiassa. Keskilämpö
Honolulussa 23,s°, Hilossa 22,8° C.
Lämmön-vaihtelu vähäpätöinen: edellisessä 4,4°,
jälkimäisessä 1,«°. Ilmastoa lauhduttaa 9 kuukautta
puhaltava koillis-pasaati; kolmena
talvikuukautena tulee tuuli etelästä, ollen kuuma,
epäterveellinen: „sairas tuuli". Sade riippuu
melkein kokonaan pasaatista: saarien, yksityisten
vuortenkin läntinen sivu kärsii sateen
vähyydestä, on paljas, autiompi, tuulisivu taas rehevän
kasvullisuuden peittämä. Sademäärä vaihtelee
molemmilla sivuilla 3,689 mm:n ja 606 mm:n
välillä. H.-saarten omituinen kasvikunta on
harvinaisessa määrässä omaperäinen; 999
kasvilajista on 860 omaperäistä, jokaisella eri
saarellakin on omat kasvinsa. Kasvullisuus
vaihtelee myös suuresti korkeussuhteitten mukaan:
alankovyöhykkeessä vallitsee heinäkasvullisuus
(vähän kookospalmuja), sitä seuraa
metsävyöhykkeitä ; niissä kasvaa AZeuriJes-sukuinen
pähkinäpuu, jonka pähkinöitä lehtikuiduille
pujoi-tettuina käytettiin kynttilöinä; ylempänä
viimemainittua kasvaa k o a-akaasia, josta
havaiilais-ten mainiot, 25 m pitkät alukset kovertamalla
tehtiin; vielä ylempänä oli huomattavimpana
puulajina nyt hävitetty santelipuu. — Samat
ominaisuudet kuin kasvistossa tapaamme myös
eläinkunnassa: yhdestätoista lintulajista on 7
omaperäistä. Kotimaisia nisäkkäitä on ainoastaan
eräs lepakko. — Alk u-a s u k k a a t ovat aikana,
jota ei enään voi määrätä, saapuneet eteläisestä
Polyneesiasta. Heillä on polyneesialaisten yleiset
rotu-ominaisuudet; eläessään kauan eristettyinä
he ovat monessa suhteessa omintakeisesti
kehittyneet. Cookin 1778 täällä käydessä oli kuitenkin
jo huomattavissa pitkä-aikaisen eristyneisyyden
synnyttämä taantuminen: asukasluku oli nopeasti
vähenemässä, siveelliset käsitteet vielä höllemmät
kuin muilla Etelämeren saaristolaisilla,
yhteiskunnalliset ja uskonnolliset epäkohdat, esim.

labu (ks. t.), äärimmilleen kohonneet. Henkisiä
kykyjä on kuitenkin sangen runsaasti.
Varsinkin sotaisat taipumukset ilmenivät jokavuotisissa
verisissä sodissa; ihmissyöntiin ne eivät
kuitenkaan koskaan ole johtaneet. — Luvultaan
alkuasukkaat — 29,834 — eivät ole täyttä 20 %
kaikista, 154,001 (1900; 1906 arvion muk. 192,407)
asukkaasta. 1700-luvun lopussa heitä oli vielä
300,000. Maahan muuttaneista on 62,122
japanilaista, 25,742 kiinalaista (joiden
maahanmuuttoa on ryhdytty estämään lainsäädäntötietä) ;
valkoihoisista ovat lukuisimmat Azoreilta
siirtyneet portugalilaiset, 15,675; he muodostavat
kiinalaisten ja japanilaisten kera työväenluokan.
Taloudellisesti ja valtiollisesti hallitsevia ovat
ameriikkalaiset, englantilaiset ja saksalaiset.
Elinkeinoista on maanviljelys tärkein;
n. 10 % maasta on viljelyskelpoista
kastelulaitok-sia apuna käyttämällä. Viljelyskasveista
sokeri-ruoko tuottaa tärkeimmän vientitavaran; muita
on riisi, kahvi (laadultaan mitä parasta),
banaanit ja ananas. Alkuasukkaiden
pääviljelys-kasvi on tarö; sen jälkeen yams, kawa
kansallis-juoman valmistusta varten ja vaatetusainesta
antava paperimulperipuu. Myöskin
karjanhoitoa harjoitetaan menestyksellä; maahantuodut
eläimet ovat monasti villiytyneet saarien
sisäosissa. Vuorityöhöu ei vielä ole ryhdytty.
Teollisuus vasta alussa, tuottaa vientiä varten
ainoastaan melassia. Kauppa Yhdysvaltoihin
liittymisen jälkeen ripeästi kohonnut; koko viennistä
tulee Yhdysvaltojen osalle 99,5 %, tuonnista
78,8% (1900). Vienti (1906) 138,4 milj., josta
sokeri 131,6 milj. mk.; tuonti 77,7 milj. mk.
Tärkein kauppapaikka ja saariston ainoa kaupunki
on Honolulu, joka on vilkkaassa
liikeyhtey-dessä lähimantereiden ja myös oman saariston
muitten satamapaikkain kanssa. V. 1905-06 oli
H.-saarten satamiin saapuneiden alusten
yhteinen tonniluku 805,336 ja lähteneiden 723,375.
Rautateitä (1906) 241 km. Telefonilinjoja 375
km. Valtiollisesti H.-saaret 1897 liittyivät
Yhdysvaltoihin; v:sta 1900 ne ovat näiden
terri-torina. Oma paikallinen hallinto: senaatissa 15
jäsentä, kansaneduskunnassa 30 jäsentä. Tulot
17,15 milj., menot 15,7 milj. mk. — Historia
on huomattava. 1500-luvulla espanjalaiset pariin
kertaan kävivät H.-saarilla, mutta ne joutuivat
sitten tykkönään unhotuksiin, joten Cook ne
varsinaisesti löysi 1778 antaen niille nimen
suosijansa lordi Sandwichin mukaan. Siihen aikaan
saaret olivat jakaantuneet kolmeen
kuningaskuntaan. Hawaiin kuningas Kamehameha I
Suuri (1781-1819) yhdisti ne allensa
ameriikka-laisten haaksirikkoutuneitten, tuliaseilla
varustettujen matruusien avulla. Ameriikkalaisia hän
käytti kauppaa ja hallintoa järjestäessään.
Hänen lähimpäin seuraajainsa aikana vallitsi maassa
rauha ja kaikinpuolinen edistys. Hänen
poikansa aikana pääsi kristinoppi valtaan.
Kuningassuvun miehenpuolelta loppuessa 1872
alkoivat vallanperimysrettelöt. Kuningatar
Liliu-kalani (1891-93) koetti muutella maan asetuksia,
vahvistaa asemaa ulkomaiden yhä kasvavaa
vaikutusvaltaa vastaan; seurauksena oli
vallankumous ja tasavallan julistaminen. Jo 1897 eräs
vahva puolue, varsinkin syystä, että
japanilaisten kilpailu uhkasi tuottaa taloudellista häviötä
saarille, sai Japanin ponnistuksista ja vastalau-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0107.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free