- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
185-186

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hawarden ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

185

Hawarden

— HavHcek

186

Hawarden [hädnj 1. H a r d e n, kauppala
Poli-jois-Walesissa, 5,732 as. (1901). Läheisyydessä
on H:n linna, jonka omistaja 1874-98 oli W. E.
Gladstone. E. E. K.

Havas, rihmasta tai nyöristä kävyin tai
neuloin ja kalpimin solmittu lävekäs
kudos, josta semminkin monet
kalastuspyydykset
(havas-pyydykset) valmistetaan.
Kudelmasolmuja on
kolmenlaisia: a) kypäräsolmu
eli päältä pistämällä
tehty, b) köydensolmu eli alta
pistämällä tehty, c) r y s s ä n s o 1 m u eli
yhdellä pistoksella tehty. ZJ. T. S.

Havas, Agenee h. [azä’s ava’s], Pariisissa
toimiva vanhin kansainvälinen
sähkösanomatoi-misto, alkuaan käännöstoimisto, jonka n. 1835
perusti Charles Havas; 1856 siilien yhdistettiin
suuri ilmoitustoimisto; 1879 se joutui yhtiölle,
jonka pääoma 8 1I2 milj. frangia; sillä on
alitoi-mistoja ja kirjeenvaihtajia varsinkin Euroopassa
ja Ameriikassa.

Havaspyydys ks. Hava s.

Havel f haf ai/, joki Saksassa, lähteet
Neu-Strelitzin tienoilla, virtaa muodostaen lukuisia
järviä suuressa kaaressa etelään; laskee 356 km:n
pituisena Elbeen oikealta, ainoastaan 90 km:n
päässä lähteistään. Kulkukelpoinen yhteensä
331,6 km:n matkalla. II:n merkitystä on vielä
lisätty yhdistämällä se F i n o w-kauavalla
Oderiin ja P 1 a u e n-kanaValla suoraan Elbeen. —
Suurin lisäjoki on Spree vasemmalta. E. E. K.

Havelock [hävilok], Sir Henry
(1795-1857), engl. kenraali, oli v:sta 1824 lähtien
mukana useissa Englannin siirtomaasodissa
Intiassa, Afganistanissa ja Persiassa; otti
tehokkaasti osaa taisteluun Intian kapinallisia
vastaan 1857; sai tunkeutuessaan kuumuudesta ja
taudeista huolimatta Cawnpurin ja Lucknow’u
avuksi useita voittoja; joutui Lucknow’ssa
piiritetyksi ja kuoli liikarasituksesta muutamia
päiviä sen jälkeen kuin kaupunki oli saanut
apua. Loistavan urhoollisuutensa ja vakavan
mielenlaatunsa tähden H. oli yleisesti suosittu
saavuttaen kansallissankarin maineen;
muistopatsas Lontoossa. [Forbes, julkaisussa ,,Men
of action".] J. F.

Havelok Tanskalainen (Eavelok the
Dane, Aueloc le Danois), sankari
englantilais-ranskalaisessa runoelmassa, joka esiintyy
kirjallisuudessa ensi kertaa 1145 tienoilla. Runoelma
ou kertomus Tanskan kuninkaan pojasta, jonka
isän eräs vallananastaja surmasi ja joka monien
vaiheiden jälkeen kosti vallauanastajan sekä teki
retken Englantiin ja valloitti Northumberlandin.
Tarinan sankarilla on historiallinen alkuperä:
Northumberlandin kuningas Olaf Kvaran (n.
925-80). [G. Storm, „Havelok the Dane" („Forh.
i Videnskabsselsk. i Christiania", 1879) ;
Heyman, „Studies on the Havelok-tale" (1903) ; vrt.
Setälä, Finnisch-ugr. forschungen III 96.]

E. N. S.

Haveri ks. M e r i v a h i n k o.

Haversin kanavat (nimitys engl. lääkärin
C 1 o p t o n Haversin mukaan ; k. 1702),
kovassa luunkudoksessa tavattavat hienot kanavat,
joissa hienot verisuonet ja hermot kulkevat.

Havi, Viipurin esikaupunki. H:n osake-

Kovan luunkudoksen
halki-leikkaus, jossa Haversin
kanavat näkyvät.

yhtiö omistaa 11: n
luujauhotehtaan (per.
1866), saippua- ja
glyseriiuitehtaan (1866
ja 1S95) sekä
kalkkiuunin (1866). K. 8.

HavHcek [havlitsek],
K a r e
1(1821-56),salanimi Havel B o r o
v-s k y, tsek.
sanomi-lehtimies ja runoilija,
aikoi ensinnä
katoliseksi papiksi, mutta
tuli oltuaan vuoden
pappisseminaarissa
katolisen kirkon ja
papiston viholliseksi.
Ollen Kollärin
levittämän slaavilaisten
kes-kinäi syysaatteen
ihailija H. lähti opettajaksi

Venäjälle, mutta puolentoista vuoden olo siellä
(1843-44) tuotti hänelle katkeran pettymyksen
slaavilaisten keskinäisyyteeu nähden ja hänessä
heräsi palava viha virallista Venäjää vastaan.
Samaan aikaan H. sepitti suuren määrän
epigrammeja, jotka suppean muotonsa, säihkyvän
sukkeluutensa, pistävän ivansa, mutta samalla
myöskin aatteellisen jaloutensa puolesta
kuuluvat slaavilaisen kirjallisuuden parhaimpiin
mestariteoksiin. Ne ovat tähdätyt kirkkoa,
itsevaltiutta, mielivaltaa, pintapuolista isänmaallisuutta
ja sisällyksetöntä kirjallisuutta vastaan. Täynnä
hienoja havaintoja ja huumoria ovat H:n
„Venäjän kuvat" (Obrazy z Rus). Kirjallisissa
arvosteluissaan hän taisteli lörpöttelevää
kansallisuus-patriotismia vastaan, joka veltostutti todellista
kansallista elämää. Yleisslaavilaisuuden puuhia
hän piti romanttisena tuulentupana ja kehoitti
sen sijaan tsekkiliiisiä nojautumaan omiin
sisäisiin voimiinsa ja pyrkimään reaalisen
kulttuurityön kautta toisten sivistyskansain rinnalle.
Sanomalehtimiehenä II. sai varsinkin v:n 1848
vallankumouksen aikana ja sen jälkeen „Närodnf
Noviny" nimisen lehtensä kautta (1848-50)
erittäin tärkeän merkityksen taistellessaan
yht’-aikaa sekä kumouksellista haaveilua että
hallinnollista ja kirkollista mielivaltaa ynnä
saksa-laistuttamiskiihkoa vastaan. Kun „Närodiu
Listy" piiritystilaan julistetussa Praagissa oli
lakkautettu, perusti II. Kuttenbergissa „Slovan"
nimisen viikkolehden. Siinä hän julkaisi
kirjoi-tussarjat „Närodm Listyn henki" ja „Kirjeitä
Kutnä Horasta" (Kuttenbergistä), joilla on ollut
herättävä ja kasvattava merkitys tsekkiläisten
valtiollisessa ja sivistyksellisessä elämässä.
Jälleen voimistunut taantumus ei voinut sulattaa
H:n säälimätöntä arvostelua ja eräänä yönä
ennen joulua 1851 hänet vietiin neljäksi vuodeksi
vankeuteen Brixenin linnaan Tirolissa, jossa
hänen terveytensä murtui kokonaan. Vankeudessa
hän kirjoitti „Tirolilaiset elegiansa", kokoelman
luihin asti purevia, pilkallisesti leikillisiä runoja,
joissa hän kuvailee matkaansa Brixeniin ja oloa
siellä piirtäen sen taustaksi verrattomia kuvia
silloisesta valtiollisesta elämästä. Vasta 1877
julkaistiin H:n satiirinen runoelma „Pyhän
Vladimirin kastaminen", jossa vallaton ja
leimuavan nerokas pilanteko ja iva maallista ja

Havas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0109.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free