- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
187-188

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hawarden ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

187

Havre—Haxthausen

188

kirkollista itsevaltiutta vastaan nousee
huippuunsa. H. on tsekkiläisen kirjallisuuden, sekä
runouden että valtiollisen kirjallisuuden
omintakeisin ja nerokkain ilmiö, vaikka hänen
suuruutensa tuskin vieläkään on tullut oikeaan
arvoonsa. Hänen kootut teoksensa ilmestyivät ensi
kerran 1870. Paras esitys H:sta on Massarykin
kirjoittama. J. J. M.

Havre, L e [Id ä’vrj 1. Le Havre de Grace,
linnoitettu merikauppakaupunki
Pohjois-Rans-kassa, Seine-virran suussa; 132,430 as. (1906).
Ulkomuodoltaan H. on aivan uudenaikainen,
leveine kauniine katuineen (Rue de Paris ja R. d.
Strassbourg tärkeimmät liikennetiet) ja
liike-palatseineen. Rakennuksista mainittakoon kirkot
Notre Dame (16:nnelta vuosis.) ja S:t Joseph.
Sivistyslaitoksia on hydrografien-, kauppa- sekä
teknillinen koulu, kaupungin kirjasto, useita
museoita y. m. Oivallisen asemansa takia H.
on kohonnut Ranskan toiseksi merikaupungiksi
(1907 H:ssa käyneiden alusten kantavuus yht.
9 milj. rek.-tonnia) ; salamalaitteita, jotka
ovat maailman kenties merkillisimmät, on vuosi
vuodelta suurilla kustannuksilla lavennettu.
Etusataman ja kymmenkunnan suluilla
varustetun satama-altaan ala n. 97 ha, laiturien pituus
15,5 km. Seine-virrasta päästään altaisiin
suoraan 25 km pitkää Tancarville-kanavaa. —
Kaupungin oman laivaston kantavuus 193,000
rek.-tonnia (1901). Tuonti ja vienti on n. 20% koko
Ranskan ulkomaankaupasta. Säännöllinen
liike-yhteys kaikkiin suuriin satamiin. Varsinkin
kauppa Ameriikan kanssa on tärkeä.
Tuontitavaroista ovat ensi sijalla: puuvilla (80 % koko
Ranskan puuvillan tuonnista), kahvi (40%),
vilja, kaakao, kupari (60%), kautsu y. m.
troopillisten maiden tuotteet. Vienti: silkki-(30 %),
puuvilla-(34 %) ja villakankaita, vuotia,
pariisin-tavaroita. — Siirtolaissatamaua huomattava:
vuosittain n. 30,000 siirtolaista. Teollisuus
käsittää laivain ja koneitten rakennusta,
tupakkavalmisteita, palo-öljyn ja sokerin puhdistusta
y. m. — H:n perusti Frans I vähäisen
kalastajakylän paikalle. Oli Richelieu’n ja Vauban’in
huolenpidon esineenä, samoin Napoleon I:n, joka
siitä teki ensiluokan sotasataman. E. E. K.

Havrincour [avräkü’r], Louis de
Carde-v a c, markiisi d’H. (1707-67), ransk. diplomaatti,
oli 1749-62 lähettiläänä Tukholmassa; oli
läheisissä suhteissa hattupuolueeseen ja saavutti siten
suuren vaikutusvallan Ruotsin politiikkaan: sai
m. m. Ruotsin sekaantumaan seitsenvuotiseen
sotaan 1757.

Hawthorne [höpön], Nathaniel (1804-64),
pohj.-amer. kirjailija. Esikoisromaani
„Fans-hawe" (1828) ilmaisi varsin vähän hänen oikeata
kirjailijaluonnettaan. Ensim. sarja H:n
kertomuksia „Twice-told tales" (1837) herätti
huomiota. V. 1841 H. julkaisi
nuoruudenkertomuk-sensa „Grandfather’s chair", „Famous old people"
ja „The liberty tree". „Mosses from an old
manse" (1846), mestarillisia tekijän
puritaanisten esi-isäin sielunelämänkuvauksia. Romaani
„The scarlet letter" (1850) on mestarillinen.
H:n muut huomattavimmat teokset: „The house
of the seven gables" (1851), „The Blithedale
romance" (1852), Englannissa julkaistu „The
marble faun or romance of Monte Beni" (1860,
Englantia varten aiotun painoksen nimi on „The

Transformation"), „Our old home" (1863), y. m.
[Conway, „Life of H." (1890) ; Woodberry,
„N. H." (1902).] J. H-l.

Havukirvat ks. Kirvat.

Havukylpy, ammekylpy, jonka veteen
sekoitetaan männyn- ja katajanhavuista keitettyä
mehua tai myöskin vastaavaa ekstraktia 1. uudetta,
n. s. havuöljyä. H:yä käytetään tavallisesti
jotenkin lämpöisenä (noin 36-40 C astetta) leiniä,
reumatismia, hermokipuja y. m. vastaan, vrt. K y
1-vyt. ’ (M. O-B.J

Havupuut (Coniferce), luokka
paljassienienis-ten kasvien (Gymnospermæ) kaaressa,
käpy-palmujen (Cycadeæ),
saniaismänty-jen (GinkgoeceJ ja gnetumkasvien
(Gne-teæj rinnakkaisryhmä. Puita ja pensaita, n.
370 lajia (joista Suomen alueella 4) kaikissa
maanosissa, missä sekä vuoristoissa että napoja
kohden tunkeutuvat puurajaan asti, esiintyen
runsaimmin pohjoisen lauhkean ja subtroopillisen
vyöhykkeen metsäalueissa sekä näille läheisissä
kuuman vyöhykkeen vuoristoissa. Suurin
lajirikkaus tavataan Isoa-valtamerta ympäröivissä
osissa Itä-Aasian ja Pohj.-Ameriikan mantereita,
jotavastoin havupuukasvullisuus muualla,
huolimatta siitä että se esiintyy erinomaisen
yksilö-rikkaana, painaen laajoihin maisemiin omituisen
leimansa, on harvalajista. Kivettyneinä
tavataan h:ita runsaasti hiilikerrostumista uusimpiin
saakka.

H:illa on säännöllisesti, varsijatkoisesti
haarautuva varsi, jonka sisärakenne lähenee
kaksi-sirkkaisia puita: paksuuskasvu tapahtuu
jälsi-renkaan toiminnan kautta, vuosilustot ovat
selviä, itse puu kuitenkin muodostunut pelkistä
rengashuokosilla varustetuista putkisoluista
varsinaisten putkiloiden puuttuessa. Useilla lajeilla
on solujen välissä pitkittäin kulkevia
pihkatie-hyeitä. Lehdet useimmin kapeita, neulamaisia,
joskus suomumaisia. Yksi- tai kaksikotisia,
kukat kehättömiä. Norkkomaisissa, useimmin
keltaisissa hedekukissa pitkähkö pohjus, johon
lukuisat kilpimäiset, alapinnallaan kahdella tai
useammalla pölypesäkkeellä varustetut heteet
ovat kiinnittyneet. Emikukat usein käpymäisiä.
Litteiden emilehtien yläpinnassa kaksi tai
useampia paljaita siemenaiheita. Tuulen avulla
tapahtuvan pölyytvksen jälkeen hedekukat varisevat,
mutta emilehdet kovenevat ja liittyvät
kiinteämmin yhteen muodostaen kävyn tahi paisuvat
meheviksi muodostaen marja- tai luumarjamaisen
„hedelmän". H:n luokassa erotetaan kaksi
heimoa Pinaceæ ja Taxaceæ.

Metsänhoidollisesta
merkityksestä ks. erikoisartikkeleita. (J. J.. W.)

Havupuuvyöhyke ks. Kasvimaantiede.

Havuöljy, havuista valmistettu haihtuvan
öljyn-tapainen neste; havuöljyä käytetään m. m.
havukylpyjen valmistamiseen.

Haxthausen [hakst-J, August Franz
Ludwig Maria, vapaaherra von H.
(1792-1866), saks. kansantaloudellinen kirjailija, tutki
Preussin hallituksen toimesta Preussin
maakuntain maalaisoloja ja teki 1843-44 keisari Nikolain
toivomuksesta samassa tarkoituksessa matkan
Venäjällä; teoksia: „Die ländliche Verfassung in
der Provinz Preussen" (1839), „Studien über die
innern Zustände, das Volksleben und
insbesondere die ländlichen Einrichtungen Russlands"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0110.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free