- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
189-190

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hay ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

189

Hay—Haynau

190

(1847-52), „Transkaukasia" .1856 . „Die
ländliche Verfassung Russlands" (1866). H. oli 1847-43
Preussin yhdistyneitten maapäivien ja sittemmin
Preussin ensimäisea kamarin jäsen. ./. F.

Hay [hei], John (1838-1905), amer.
valtiomies ja kirjailija, oli 1861-65 Lincolnin
yksityissihteerinä ja otti myöskin osaa sisälliseen
sotuun: 1865-70 lähetystöä sihteerinä Euroo’ assa:
1871-75 „New York tribune"n toimittajia ; 1879-81
ulkoasiain alivaltiosihteerinä: 1897-98
lähettiläänä Lontoossa, missä varsinkin koetti
vahvistaa Englannin ja Yhdysvaltain ystävyyttä:
oli 1898-1905 ulkoasiainministerinä," johti " 1S9S
rauhanneuvotteluja Espanjan kanssa, teki 1901
Englannin kanssa Keski-Ameriikkaa koskevan
n. s. H a y-P auncefot e-sopimuksen, joka jätti
Panaman kanavan rakentamisen Yhdysvaltain
haltuun: Kiinassa hän boksari-kapinan jälkeen
ajoi n. s. avoimen oven politiikkaa; sai 1903
Englannin kanssa aikaan välipuheen Alaskaa
rajan määräämisestä sovinto-oikeudessa, joka
tuomitsi Yhdysvaltain eduksi: teki uuden Panaman
tasavallan kanssa kanavanrakennusta koskevan
sopimuksen 1903: julkaissut suosittuja
runoelmia (m. m. „Pike county ballads") ja yhde.ssä
Nicolayn kanssa oivallisen A. Lincolnin
elämäkerran (1890). H. oli Yhdysvaltain
älykkäimpiä diplomaatteja. J. F.

Hayasi [-aja-], T a d a s u. krevi (s. 1850),
japan. valtiomies, opiskeli Englannissa, ottanut
tehokkaasti osaa Japanin
eurcoppalaistuttamis-työhön. oli 1891-95 ulkoasiainministerin
apulaisena, lähettiläänä 1895-96 Pekingissä. 1897-99
Pietarissa, 1900-06 Lontoossa, mis-ä teki
engl.-jap. liittosopimukset tammik. 1902 ja elok. 1905,
ulkoasiainministerinä 1906-08.

Haydn [haidn]. 1. Franz Joseph H.
(1732-1809), itäv. säveltäjä, uranaukaisija
sinfonian, oratorin ja
kamarimusiikin alalla:
jouhi-kvartettityylin hän on
suorastaan perustanut.
Hän syntyi köyhästä,
lapsirikkaasta perheestä
Rohraun kylässä
Ala-Itä-vallassa 1 p. huhtik. 1732.
V. 1740 hän joutui
kuoropojaksi Wienin
Stephan-kirkkoon. Siellä hänellä
oli kuultavana ja
laulettavana paljoa arvokasta
musiikkia. Kuoropoikia
varten järjestetyssä
sisä-oppilaslaitoksessa hän sai
opetusta laulussa.
soitossa sekä yleisissä
sivis-tysaineissa, mutta ei sävellysopissa.
Aäuenmur-ros-iässä hänen täytyi jättää paikkansa, ja
silloin alkoi nuorukaiselle kova kamppailu
toimeentulosta. Saadakseen sävellysopetusta hän rupesi
laulunopettaja Porporan palvelukseen,
välittämättä sellaisen aseman aiheuttamista
nöyryytyksistä. Sitä tietä hän pääsi myös Gluckin ja
muitten säveltäjien tuttavuuteen. Kaikissa
vaikeuksissa terästyi hänen työtarmonsa, ja hänen
herttainen ja leikillinen luonteensa säilyi
samentumatta. Seumukainen on myös hänen
sävellys-tensä sävy. Vakavuudessakin hän pysyy hyvällä
tuulella ja leikissäkin miehekkäänä, aina hän

F. J. Havdn.

on kekseliäs ja yllyttäviin sutkauksiin valmis,
samalla aina taiteellisen arvonsa täydellä tasolla.
Ensimäisen jouhikvartettinsa hän sävelsi 1755
erään soitantoa harrastavan aatelismiehen
tilauksesta, joka sitten (1759) toimitti hänet
orkesterinjohtajaksi kreivi Morzin’ia hoviin Böömissä.
^ . 1761 hän sai samanlaisen tehtävän
unkarilaisen ruhtinassuvun Eszterhäzyn palveluksessa,
jossa hän pysyi v:een 1790 saakka. Maaseudun
yksinäisyys vaikutti edullisesti hänen
kehityksensä omintakeisuuteen; sen ohessa hänellä oli
runsaat ja monipuoliset tilaisuudet musiikin
kuulemiseen ja omien teostensa esittämiseen, sillä
ruhtinaan hovissa ylläpidettiin vakinaisesti sekä
soittokuntaa että laulukuoroa. H:n sävellykset
.sillävälin levittivät hänen mainettaan yli
Euroopan. Englannissa hän kävi 1790-92 ja 1794-95,
tutustuen siellä Händelin oratorcihin; muuten
hän ei liikkunut Itävallan ulkopuolella.
Palatessaan hän 1792 tutustui Bonnissa Beethoveniin,
josta sittemmin tuli hänen oppilaansa. Mozart
oli aina hänen lähimpiä ystäviään. —
Loppu-iällään H. sävelsi ihanat suuret oratorinsa
..Luomisen" (1795-98) ja „Vuodenajat" (1799-1800).
Muuten hänen paras kykyusä ilmeni
soitinmusiikin alalla. Hänen ansionaan on soittimien
yksilöllinen, kunkin eri luonteen mukainen käyttö
orkesterissa, ja säveliysmuodou kehittämisessä
hän on aikakautensa lähimpänä välittäjänä
Beethoveniin. Sitävastoin hän ei soololaulun,
oopperan eikä kirkkomusiikin alalla päässyt aikansa
yleistä tasoa edemmäksi. Hänen teostensa
lukumäärä on hämmästyttävän suuri: 125 sinfoniaa,
66 keveämpää orkesterisarjaa (Cass azioneja
y. m.), 51 konserttoa eri soittimille, 77
jouhi-kvartettia, 30 trioa, 175 sävellystä
barytoniviu-’ lulle, 33 sonaattia y. m. pianolle, 13 messua, 24
! oopperaa, j. n. e. H. kuoli Wienissä 31 p. toukok.
1809. — 2. Michael H. (1737-1S06). edellisen
veli. säveltäjä, etenkin kirkkomusiikin alalla:
toimi v:sta 1762 kapellimestarina Salzburgissa.

I. K.

Haye, L a [la ë’], Haagin kaupungin ransk.

nimi.

Hayes [heiz], Rutherford Birchard

I (1822-93), Yhdysvaltain presidentti, toimi
asianajajana. kunnostautui si-=ällisess§ sodassa ja ylen:
kenraalimajuriksi, valittiin 1S64 kongressiin ja
oli sittemmin Ohion valtion kuvernöörinä;
va-| Iittiin 1S76 tasavaltalaisten ehdokkaana
presi-) dentiksi ja tunnustettiin siksi, vaikka vaalissa
oli tapahtunut säännöttömyyksiä. Presidenttinä
1877-81) H. oli erinomaisen puolueeton ja
oikeutta harrastava. Hän kohteli sovinnollisesti
etelävaltioita, sai aikaan että uudelta vuodelta
1S79 maksujen suoritus jälleeu tapahtui kullassa
; ja koetti saada virkamiesoloihin juurtuneita
epäkohtia poistetuiksi. [Stoddard, ..Lives of H.,
Garfield and Arthur".] J. F.

Haynau [hai-], Julius Jakob von
(17S6-1853), vapaaherra, itäv. soiap’ällikkö,
Hessen-K a «selin vaaliruhtinaan Wilhelm I:n
avioton poika, otti nuorena osaa Itävallan sotiin
Napoleonia vastaan, tuli 1844
sotamarsalkka-luutnantiksi, osoitti erinomaista kuntoa Italian
sodassa 1848-49 ja kukisti m. m. Brescian kapinan
niin ankarasti, että sai liikanimen „Brescian
hyeena": tuli 1S49 Itävallan Unkarissa olevien
sotajoukkojen ylipäälliköksi ja voitti unkarilaiset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0113.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free