- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
191-192

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hay ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

191

Haüy—Hearn

192

muutamissa ratkaisevissa taisteluissa; osoitti
säälimätöntä julmuutta voitetuita kohtaan
mestauttaen useita kapinan johtajia ja sai siitä nimen
„Unkarin pyöveli"; määrättiin kapinan tultua
kukistetuksi 1849 Unkarin käskynhaltijaksi ja
hallitsi maata täydellä sotilasvallalla, mutta
riitaantui hallituksen kanssa ]a sai eron virastansa
jo 1850. [Sehöuhals, „H."j J. F.

Haüy [ayV], R e u é Just (1743-1822), ransk.
mineralogi, rupesi aluksi hengelliseen säätyyn,
mutta opiskeli jo nuorena myös luonnontieteitä
ja antautui sitten kokonaan mineralogian
jakris-tallografian tutkimuksiin. Näissä tieteissä H:lla
on uranaukaiseva merkitys. Hän nimittäin on
keksinyt sen peruslain, että saman mineraalin
kiteiden eri muodot ovat toisiinsa määrätyssä
matemaattisessa suhteessa ja voidaan kaikki
johtaa yksinkertaisesta perusmuodosta, joka
on kullekin aineelle erikoinen ja sen
kemiallisesta kokoomuksesta riippuvainen. Tämän lain
hän esitti teoksessa „Essai d’uue théorie sur
la structure des cristaux" (1784). Tällä
perustalla H. sitten teki laajaperäisiä
erikoisminera-logisia tutkimuksia, julkaistut etupäässä
teoksissa „Traité de minéralogie" (1801, 2 p. 1822),
„Traité des caractères physiques des pierres
pré-cieuses" (1817) ja „Traité de cristallographie"
(1822). — V. 1802 H. nimitettiin Pariisin
luonnonhistoriallisen museon professoriksi, mutta
erotettiin virastaan Napoleonin kuoltua. P. E.

Haüyn (nimitetty R. J. Haüy’n liiuk.),
kivennäinen, läheisiä sukua sodaliitille (ks. t.).

Hazara
zä-/, mong. heimo, joka jo [-Timur-Lenkiu aikoina samansukuiseu a i m a k-heimon
kanssa asettui Pohjois-Afganistaniin. Molempien
heimojen yhteenlaskettu lukumäärä n. 650,000.
Hazarat ovat enimmäkseen omistaneet persian
kielen, aimakit ovat kielensä säilyttäneet. Elävät
lampaanhoidolla, harjoittaen myös vähäistä
käsiteollisuutta. E. E. K.

Hazelius [hatsë’-]. Artur Immanuel
(1833-1901), ruots. kansa- ja kielitieteilijä,
Pohjoismaisen museon
(„Nordiska museet"in)
perustaja. Eräällä
matkalla
Taalainmaassa 1872 H:n mieli
kiintyi vanhaan,
häviävään talonpoikaiskulttuuriin, jota
edustavien esineiden
keräämiseen hän heti
ryhtyi suurella
innolla: jo seuraavana
vuonna hän avasi
kokoelmansa yleisölle.
Aluksi hän kiinnitti

huomionsa
yksinomaan rahvaan
esineihin, joita
keräil-tiin koko Skandinaaviasta, mutta vähitellen
kaikki yhteiskunnan luokat tulivat museossa
edustetuiksi. Saadakseen museoesineiden
käytännön havainnolliseksi H. järjesti
kuva-interiö-öörejä ja maisemakuvia ihmiskuvineen
(mane-kiineineen), mikä järjestelmä suuresti miellytti
yleisöä. V. 1880 H. lahjoitti kokoelmansa
Ruotsin kansalle ja antoi niille silloin nimen
„Nordiska nmseet" (alkujaan: „Skandinavisk-etno-

A. Hazelius.

grafiska museet"). H:n ajatus „ulkomuseon"
aikaansaamisesta toteutui 1891, kun Skansenilla
Tukholman Eläintarhassa avattiin Pohjoismaisen
museon uusi osasto, missä alusta pitäin olivat
edustettuina niin sivistyshistoriallinen kuin
luonnontieteellinenkin puoli. Sinne hän kokosi
Ruotsin eri seuduilta tupia ja kokonaisia taloja,
iotka vanhanaikuisine sisustuksineen paljoa
havainnollisemmin kuin museosalit kuvasivat
menneitä aikoja. Vieläpä H. pani vanhat
kansantanssit ja sävelmät, leikit ja pilanlvönnit
uudelleen elämään Skansenin tuvissa, tanssilavoilla
ja juhlissa. H:n suuruus olikin siinä, että hän
sai muutkin innostumaan työhönsä. Nykyään
tuskin vielä voidaan saada täyttä käsitystä siitä,
miten suuresti H. todellakin elämäntyöllään on
edistänyt ruotsalaista kulttuuria. — H:n
toimittamina ilmestyivät kaikki museon julkaisut
„Minnen från Nordiska museet" (2 n., 1879-92),
„Bidrag tili vår odlings häfden"(5 vihk. 1881-92),
„Meddelanden från Nordiska museet" (1881-98)
y. m. H. otti myös tehokkaasti osaa ruots.
oikeinkirjoitusta koskevien kysymysten
pohtimiseen (m. m. ,,Om svensk rättstafning", 1870-71)
sekä toimitti useita lukukirjoja nuorisoa ja
kansaa varten. U. T. S.

H-duur, sävellaji,
jonka perussävelenä
on h, perussointuna
h dis fis, ja
etu-merkintönä 5 ristiä:
1. K.

h. e., lyh. = hoc e st (lat.), „tämä on", s. o.

Hearn [hän], Lafcadio (1850-1904), engl.
kirjailija, synt. Leukas-saarella, kuoli Tokiossa;
äiti oli kreikatar, isä irlantilainen. H. siirtyi jo
nuorena Ameriikkaan, jossa hän eri aloja
koe-teltuaan vihdoin antautui sauomalehtimieheksi;
ryhtyi sitten tutkimaan kirjaili-uutta ja
varsinkin kansanrunoutta. Hänen ensimäiuen kirjansa
...One of Cleopatra^ nights" (1882) on
Gautier-käänuöksiä; „Strav leaves from stränge
litera-ture" (1884) on kokoelma satuja eri maista ; siinä
on m. m. kolme selittävillä johdannoilla
varustettua näytettä Kalevalasta, käännös
suorasanainen, suoritettu Léouzon le Ducin
ranskankielisestä käännöksestä. Nähtävästi hän oli
tutustunut Kalevalaan tarkemminkin, koskapa hän sen
aiheita eräälle säveltäjälle suositteli oopperassa
käsiteltäviksi, samalla tehden selkoa sen
kauneudesta. Sitten seurasi kokoelma kreolilaisia
sananlaskuja „Gombo Zliébes" (1885) ja „Soine Chinese
ghosts" (1886). Tutustuessaan itämaiseen
sadus-toon hänestä tuli buddhalaisuuden harras ihailija ;
myöskin hän omaksui Spencerin kehitysopin ja
myöhemmissä teoksissa ilmeneekin
buddhalaisuuden ja kehitysopin yhteensulattelua. „Two vears in
the french West-Indies" sisältää loistavia
kuvauksia tropiikeista. Aikakauslehti „Harper’s
maga-zine"n lähettinä H. matkusti Japaniin
kirjoittaakseen sieltä kuvauksia tähän aikakauskirjaan.
Katkaistuaau välinsä lähettäjäinsä kanssa H. jäi
Japaniin, meni naimisiin erään köyhän
samurai-naisen kanssa ja tuli Japanin kansalaiseksi.
V. 1896 hän astui professorina Tokion yliopiston
palvelukseen. H. on kirjoittanut useita pieniä
tutkimuksia, suorasanaisia, tavallisesti
metafyy-sillisiä ongelmoita sisältäviä runoelmia
erilaisista aiheista, mutta suurempi merkitys on hänen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0114.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free