- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
197-198

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hedberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

197

Hedberg—Hedelmä

19S

se ou yhä vielä vaikuttavimpia ja enimmin
levinneitä sekä v. 1873 perustetun „Luterilaisen
evankeliumiyhdistyksen" johdon alaisena
lujim-min järjestäytyneitä uskonnollisia suuntia meillä.
— Myöskin Ruotsin uskonnollisiin liikkeisiin H.
vaikutti huomattavasti 1840- ja 1850-luvuilla.
Hänen kirjoituksensa ja kirjansa levisivät hänen
hengenheimolaisensa Tukholmassa vaikuttavan
maallikkosaarnaajan C. O. Roseniukseu
kannat-tajapiiriin ja varsinkin Pohjois-Ruotsin n. s.
„läsarien" keskuuteen, joitten taistelua uusia
kirkollisia kirjoja vastaan, joita he pitivät
luterilaisesta opista poikkeavina, hän tehokkaasti
tuki m. m. Tukholmassa 1849-50 julkaisemassaan
„Evangelisten" lehdessä. [L. Wennerström,
„Fredrik Gabriel Hedbergin elämä ja vaikutus".]

M. R.

2. Juuso H. (s. 1851), pappi ja kirjailija;
toimittuaan aikaisemmin koulumielienä
(Jyväskylässä) H. nimitettiin 1896 Savonlinnan ja 1908
Turun tuomiorovastiksi. H. on suomentanut
Merle d’Aubignén „Uskonpuhdistuksen
historian" I-III, 1885-87, ja sitäpaitsi toimittanut
uuden suomennoksen luterilaisen kirkon
tunnustuskirjoista 1897; on myöskin julkaissut ,,U:n
T:n kreikkalais-suomalaisen sanakirjan" (1890).
Papiston edustajana viimeisillä
säätyvaltiopäi-villä H. otti paljon osaa valtiolliseen elämään,
asettuen perustuslaillissuomenmieliselle kannalle.

Hedberg [hëdbärjj. 1. Frans Teodor H.
(1828-1908), ruots. draamallinen kirjailija, tuli
1862 Tukholman kunink. teatterin palvelukseen,
josta siirtyi 1881 Gööteporin suuren teatterin
johtajaksi. Teatterin taloudellisten vaikeuksien
vuoksi H. luopui tästä toimestaan asettuen
kirjailijana asumaan Tukholmaan. Hän on
kirjoittanut satakunta omaa kappaletta ja tehnyt pari
sataa käännöstä ja mukailua. Yleisimmin
tunnettu hänen kappaleistaan on „Brollopet på
Ulfåsa". — 2. T o r H a r a 1 d H. (s. 1862), ruots.
kirjailija, edellisen poika, osoitti jo ensimäisellä
kirjallaan „Högre uppgifter" (1884) liittyneensä
realismin kannattajiiu, mutta kertomuksessa
„Johannes Karr" (1885) hän jo osoittaa
mieltymystä syventyä kuvailemaan sielun himmeitä ja
itsetiedottomia liikkeitä. Hänen runsaasta
tuotannostaan mainittakoon „Judas. En
passions-historia" (1886), „Noveller och skizzer" (1889),
huvinäytelmä „Guld och gröna skogar", „Dikter"

(1896), draamallinen runo „Gerhard Grim"

(1897), näytelmät „Amor och Hymen" (1905),
„Ett hems drama" (1906), „Johan Ulfstierna"
(1907), johon aihe on lainattu meidän
sortovuo-siemme tapahtumista, sekä „Mikael" (1908).

Hedbergiläisyys ks. Luterilainen
evankeliumiyhdistys.

Hedborn [-e-], Samuel Johan (1783-1849),
ruots. pappi ja runoilija, toimi v:sta 1820
kirkkoherrana Askervdissa ja Bredestadissa. Julkaisi
1812-13 kaksi vihkosta virsiä, joista sai
Lund-bladin palkinnon, 1819 v:n virsikirjassa 6 virttä,
„Minne och poesi" (1835) ja ,,Predikningar och
andeliga tai" (1848). Kallistui fosforistiseen
suuntaan. H:n „Samlade skrifter" toimitti
julkisuuteen Atterbom 1853. E. II.

Hede, lat. anthera, kasvin uroselimenä
toimiva kukkalehti. H:n latvassa 011 tav. 2
siitepölyä sisältävää lokeroa, jotka lokeroside
(connectivum) erottaa toisistaan, useimmin siinä

myös voidaan erottaa rihmamainen tyviosa,
palho. S i s ä 1 u o m a i s e n (introrsisen)
ponnen lokerot aukeavat sisään, s. o. emiinpäin,
ulkoluomaisen (ekstrorsisen) ulospäin,
kehänpuolelle. Palhoilla on usein
lisäkemuodos-tuksia, esim. kannuksia; eräillä kasveilla, esim.
Ricinuksella, ne ovat haaraisia, toisilla saattavat
hedelehdet päinvastoin olla palhoistaan
johteen-kasvaneita yhdeksi tai useammaksi kimpuksi
(1-, 2-, 3-kuntainen, mon-, di-, t r i a d e
1-finen hetiö); milloin heteet ponsistaan
kasvavat yhteen sanotaan hetiötä yhdispontiseksi,
syngeneesiseksi. H:itä, joiden ponsissa ei
ensinkään synny siitepölyä tai joilta ponnet
puuttuvat, nimitetään jouto- 1. vajaheteiksi
(staminodeiksi). Nämä ovat joko surkastuneita
h:itä tai ovat ne kadottaneet alkuperäisen
tarkoituksensa ja muuttuneet mettä erittäviksi
elimiksi (Parnassia palustris). — Kukan heteet
yhteensä = hetiö (andræceum). J. A. W.

Hedelmistö ks. Hedelmä.

Hedelmä (fructus) on siitoksen johdosta
edelleen kehittynyt emi, tai, kun luotti ja vartalo
useimmin surkastuvat, emin sikiäin,
siemeu-aiheet ja istukka siihen luettuina. Sikiäimen
kypsyessä hedelmäksi saattaa yhden tai
useamman siemenaiheen kehittyminen siemeneksi
keskeytyä, joten alkuaan monilokeroisesta, useita
siemenaiheita sisältävästä sikiäimestä saattaa
valmistua 1-lokeroinen ja 1-siemeninen hedelmä
(lehmus). Eräiden viljelyskasvien (banaanin,
eräiden viinirypälelaatujen y. m.) hedelmiin ei
synny ensinkään siemeniä. Seinänsä laadun
perusteella, jossa erotetaan 3 kerrosta: uiko-, keski- ja
sisäkerros (epi-, meso-, endocarpium), h:t voidaan
ryhmittää seuraavalla tavalla. A.
Kuivaseinäi-siä h:iä. 1) Aukeavia 1. kimmois-h:iä, aukeavat
kypsyessään ja varistavat siemenensä hedelmän
kuoren jäädessä emokasviin kiinni: t u p p i 1 o,
1-lokeroinen, l:stä lehdestä muodostunut, aukee
pitkin emilehden reunojen liitesaumaa (Caltha);
p a 1 k o = tuppilo, mutta aukee sekä liitesaumaa
että emilehden selkäsuonta pitkin (hernekasvit) ;
litu, muodostunut 2:sta emilehdestä, jo
sikiäi-menä valeseinän jakama 2:teen lokeroon
(ristikukkaiset) ; kota, kaikkien muiden aukeavain
liedelmämuotojen yhteisnimi. 2) Aukeamattomia
hedelmiä: pähkinä, 1-siemeninen, varisee
emo-kasvista kokonaisuudessaan; pähkylä on
pieni pähkinä (Ranunculus); heinäkasvien jyvä
on pähkylä, missä siemen- ja hedelmäkuori
erottamattomasti ovat kasvaneet yhteen.
Muutamilla lajeilla ovat helpeet vielä 3:ntena
kerroksena kasvaneet kiinni hedelmäkuoreen (ohra).
3) Lohkoh:t lohkeavat kypsyessään 2:ksi tai
useammaksi 1-siemeniseksi osaksi, hedelmykseksi,
siemenen kuitenkaan pääsemättä vapaaksi.
Lohkeaminen tapahtuu joko pitkittäin (Gaiium) tai
poikittain (Raphanvs). R. Hedelmän seinä
ainakin osaksi mehevä: m a r j a, seinän ulkokerros
kaivomainen, sisemmät kerrokset mehevät,
varisee kokonaisuudessaan (mustikka, appelsiini,
kurkku) ; luumarja, eroaa marjasta
hedelmä-seinän kovan, luumaisen sisäkerroksen kautta;
varisee kokonaisuudessaan (luumu). E r i k o
p-p i n e n h. on hedelmäryhmä, joka syntyy saman
kukan useista yksilelitisistä emeistä; se voi olla
kokoonpantu useasta eri pähkylästäftfan«ncM7«s,J,
tuppilosta (Caltha) tai luumarjasta (Rubus).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0121.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free