Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hedberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19!)
Hedelmä-essenssit
— H edel mättömy vs
200
Hedelmistö 1. kerrottu hedelmä on
kokonaisesta kukinnosta syntynyt hedelmäryhmä,
joka ulkonaisesti muistuttaa hedelmää (takiainen,
viikuna, ananas), ks. myös Epähedelmä ja
Hedelmänviljelys. J. A. W.
Hedelmä-essenssit ks. Essenssi t.
Hedelmähapot, orgaanisia, hiiltä, vetyä ja
happea sisältäviä happoja, joita tavataan
hedelmissä. Sellaisia ovat omenahappo, sitruunahappo
ja viinihappo (ks. n.).
Hedelmäkehto (cupula), kukkapohjuksesta ja
yhteenkasvaneista ylälehdistä syntynyt suojus,
joka esim. tammessa (ks. t.) ja pyökissä ympäröi
hedelmän tyveä.
Hedelmänviljelys. Pohjoismaiden
hedelmän-viljelys käsittää seuraavat tärkeimmät
taivasalla viljellyt puuhedelmät: omenan, päärynän,
kirsimarjan, luumun ja tavallisen pähkinän, sekä
marjoista viini- ja karviaismarjan, vaapukan ja
mansikan. Lasin alla viljellyistä ovat
huomattavimmat persikka, aprikoosi ja viinirypäle.
Hedelmä-puutarhan paikan valinnassa on
päähuomio kiinnitettävä siihen, että se koko
päivän on avoinna auringolle, mutta samalla
suojattu, mieluimmin kaikilta kauempaa tulevilta ja
varsinkin pohjoistuulilta. Länteen, lounaiseen tai
mieluimmin etelään viettävä maa 011 edullisin.
Mitä maaperään tulee, on helposti mureneva
savi tai savensekainen hiekkasora, multamaa tai
rapakivipohja paras. Kova savijankko, kuiva
kangashiekka ja mutamaa ovat epäedullisia,
mutta voidaan järkiperäisen lannoituksen ja
maanparannuksen kautta saada tyydyttävään
kuntoon. Semmoinen ravintorikas, ennen viljelty
maa, jossa on syvä ruokamultakerros, kelpaa
ilman muuta hedelmäpuutarhaksi. Muussa
tapauksessa on maa raivattava, ojitettava ja
kynnettävä syvään tai lapiolla muokattava,
lannoitettava ja tarpeen mukaan parannettava,
mieluimmin väkimaalla (kompostilla), mutta ei
tuoreella lannalla. Ojitus toimitetaan samoin
kuin peltomaan, mutta sillä erotuksella, että
ojat sijoitetaan noin puolta tiheämpään ja
kaivetaan */s syvemmät. Paras istutusaika on
keväällä maan lämmittyä. Vioittuneet
juuren-päät leikataan veitsellä tasaisesti poikki ja
juuret asetetaan vuorokaudeksi tai puoleksi veteen
likoamaan. Istutettaessa on varottava, että
juuret jäävät luonnolliseen asentoon ja että kaikki
aukot täyttyvät maalla. — Hoito. Maa on
pidettävä ainakin ulompien oksien kohdalle saakka
avonaisena ja rikkaruohoista vapaana.
Leikkauksen avulla pidetään oksat niin harvassa, että
valo pääsee kaikkialle tunkeutumaan. Lannoitus
toimitetaan syksyisin, mieluimmin semmoisella
hyvin multuneella tunkio- eli sekalannalla,
johon sisältyy runsaasti puuntuhkaa ja kalkkia.
Hedelmänviljelyksen onnistumisen
välttämättömimpiä ehtoja on, että ryhdytään tehokkaisiin
toimenpiteisiin lukuisien tuhohyönteisten ja
-sienien torjumiseksi. — Hedelmien korjuu.
Hedelmiä on käsiteltävä yhtä varovasti kuin
munia. Kesäomenat ja päärynät noukitaan
puusta vähää ennen niiden kypsymistä,
taivi-omenain annettakoon olla puussa niin kauan kuin
suinkin mahdollista. Hedelmät säilyvät
parhaiten hyllyillä, mieluimmin ei päälletysten, noin
+ 4°:stä -f 2°:deu C° lämmössä. Omenia ja
päärynöitä on sopivin lähettää noin 60 cm:n pi-
tuisissa, 40 cm:n levyisissä ja yhtä korkeissa
puulaatikoissa; kirsikoille, luumuille ja raaoille
karviaismarjoille sopivat parhaiten noin 5-10
kg:n vetoiset, lujat pärevasut. [B. W. Heikel,
„Hedelmä- ja marjaviljelyn opas".] B. TT. H.
Hedelmäpohjus ks. K u k k a p o h j u s.
Hedelmäpuu ks. Hedelmänviljelys.
Hedelmäpuu-lumimittari ks. C h e i m a t
o-b i a b r u m a t a.
Hedelmäpuutarha ks.
Hedelmänvilje-1 y s.
Hedelmärupi, muutamien kasvitautien
nimitys. Eräs rupimuoto, joka tunnetaan k i v i t a
u-d i n (litliiasis) nimellä, syntyy siten, että
päärynän hedelmämallon valopuolella olevat solukot
kuivina kesinä veden puutteen takia muuttuvat
paksuseinäisiksi kivisoluryhmiksi, joiden
yläpuolella hedelmän pinta käy rosoiseksi. Näiden
rupi-laikkujeu jyrkät rajaviivat ovat hedelmän
pinnasta hieman kohonevia. Toisen rupimuodon,
joka meillä suuressa määrässä alentaa omenien
ja päärynöiden arvoa ja kestävyyttä,
synnyttävät Verciwrta-sukuun kuuluvat loissienet.
Ventu-ria pirinä hävittää päärynöitä ja V. inæqualis
turmelee omenia. Elävien hedelmien pinnalla
esiintyvät ainoastaan vastamainittujen sienien
alemmat, kuromilla lisääntyvät kehitysmuodot,
jotka aikaisemmin luettiin erityiseen sukuun
Fusicladium. Sienien täysin kehittyneet
koteloasteet esiintyvät keväällä kuolleilla kasvinosilla.
Omenilla elävä kuroma-muoto tunnetaan
yleisesti nimellä Fusicladium dendriticum ja
päärynöillä esiintyvä nimellä F. pirinum. Molemmat
muodot synnyttävät hedelmien pinnalle
tummanruskeita, melkein samettimaisia, jauheisia
laikkuja, joiden ympärillä pinta repeytyy rikki.
Kuroma-muodot elävät myöskin hedelmäpuiden
lehdissä ja nuorissa oksissa, joissa sienirihmat
talvehtivat. Erinomaisena vastustuskeinona
käytetään bordeaux-liuosta. Ensimäinen
ruiskutus 2%:in vahvuisena toimitetaan ennen
kukkimista, toinen 1 %:in vahvuisena tapahtuu
kohta kukkimisen jälkeen ja kolmas, yhtä vahva,
kolme viikkoa myöhemmin. Myöskin neljäs ja
viides ruiskutus voidaan toimittaa. Sienen
hävittämiseksi kootaan syksyllä varisevat lehdet
ja nuoret, kuroma-asteen peittävät oksat kokoon
ja kuopataan syvälle maahan, ks. liitekuvaa
Kasvitauteja. J. I. L.
Hedelmäsokeri, 1 e v u 1 o o s i, kuuluu
yksinkertaisiin sokerilajeihin (glykooseihin), ColI^O,,
tavataan kasveissa rypälesokerin yhteydessä.
Hunaja on seos näistä molemmista sokerilajeista.
Ne syntyvät myöskin tavallisesta ruokosokerista
mietojen happojen vaikutuksesta (i ii
vertti-sokeri). H. on siirappimainen aine, joka
vaikeasti kiteytyy. Se käy, samoinkuin
rypälesokeri, hiivasienen vaikutuksesta, mutta
hitaammin. Nimensä levuloosi (lat. levus = vasen) se
on saanut siitä, että sen liuos vääntää
polarisat-sionitason vasemmalle. Edv. Ej.
Hedelmät ks. Hedelmä.
Hedelmättömyys (lat. sterilitas),
siitoskyvyt-tömyys. Miehessä h. perustuu si jmeneliöiden
puutteeseen (vrt. Epididymitis) tai
sukupuoliseen kykenemättömyyteen (vrt.
Impotenssi); naisessa h. perustuu emä- ja
muna-sarjatauteihin ynnä joihinkin muihin tiloihin,
jotka tekevät sukupuolisen yhtymisen mahdotto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
