- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
201-202

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hedelmäviini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

201

Hedelmäviini—Hedlund

202

maksi tai vaillinaiseksi.
Fakultatiivi-seksi 1. ehdolliseksi h:ksi sanotaan
erityisiä keinoja käyttämällä määrätyssä
tarkoituksessa tahallisesti aikaansaatua h:tä. M. O-B.

Hedelmäviini, c i d e r (ransk. cidre, saks.
Cider), käynyt hedelmämehu; tavallisimmin
valmistetaan hedelmäviiniä omenoista ja
päärynöistä; hyvin yleisiä ovat n. s. marjaviinit, esim.
vaapukka-, viinimarja- ja karviaismarjaviini.
Hedelmäviiniä valmistettaessa muserretaan
valikoidut ja pestyt hedelmät tai marjat erikoisessa
myllyssä taikinaksi; tämä puristetaan, jolloin
saadun mehun annetaan käydä. H. on
kokoonpanoltaan rypäleviinin kaltaista, mutta sisältää
viinihapon asemesta omena- ja sitruunahappoa.
Sen laatu riippuu etupäässä hedelmälaatujen,
mutta myös suuressa määrin oikean käytteen
valinnasta. S. V. II.

Hedelmöittäminen ja hedelmöittää ks.
Siitos.

Hedelmöitys ks. Siitos.

Hedemarken [he-], amti Etelä-Norjassa,
Ruotsin rajalla, Glommen-virran molemmin puolin;
27,450 ’km2, 119,234 as.; 46% metsämaata
(metsää on kuitenkin jo laajalti kaadettu) ;
viljelysmaata 1,5 %. Vuorityö tuottaa 1,25 milj. mk:n
arvosta (1905), etupäässä rikkikiisua; puu- ja
koneteollisuuslaitoksissa työskentelee 2,033
henkeä. — Pääkaupunki: H a m a r. E. E. K.

Hedemora [hcdemüra], kaupunki Ruotsissa
Taalainmaassa Kopparbergin lääniä; 2,571 as.
(1908). Mainitaan kaupungiksi jo 1414.
Rautatien varrella. Teollisuuslaitoksia 11 (1906),
joiden tuotantoarvoa n. l,is milj. mk. E. E. K.

Hedenbergiitti, mustanvärinen
pyrokseeni-mineraali. ks. P y r o k s e e n i.

Hedenstierna [hëdensarna], Karl Josef
Alfred (1852-1907), maanviljelijä, humoristi
ja novellinkirjoittaja, tunnettu
kirjailijanimel-tään Sigurd, v:sta 1890 „Smålandspostenin"
päätoimittaja, joka viikkokronikkainsa kautta
sai lehtensä laajalle leviämään. Julkaisi v:sta
1884 alkaen vuosittain kirjan, m. m.
„Kaleidoskop, qväden och oqväden" (1884), „I svenska
bondehem", „Fru Vestbergs inackorderingar",
„Patron Jönssons memoarer", „Svenskt
hvardags-lif", „Svenssons", „Ungt herrskap", „Petterssons
Lina" (1906). Niillä ei ole suurtakaan
taiteellista arvoa, mutta ne ovat raikkautensa ja
huumorinsa takia olleet suositut. E. E.

Hedera ks. Muratti.

Hedeselskab [hëöeselskab], Det danske,
„Tanskan nummiseura", perustettiin 1866
Jyllannin nummien saattamiseksi viljelyskelpoisiksi.
Seura on perustanut 25 viljelyskenttää, joilla
yhteensä on 6,200 ha istutettua maata, mutta
samalla se on johtanut 1,800 viljelyskentän
perustamista (40,000 ha) ja ohjaa yhä näiden
hoitoa. Aluksi istutettiin vaivaismäntyjä ja
kuusia ; nämä hakataan vähitellen pois ja poltetaan
hiiliksi ja tervaksi. Lisäksi seura on kaivattanut
375 km kanavia kastelutarkoituksia varten ja
avannut täten 6,700 ha niittymaata ja
parantanut suurilla aloilla maan kasvuvoimaa. Myöskin
on aloitettu tarkoin suunniteltu suoviljelys.
Sitäpaitsi seura julkaisee kirjallisuutta ja sillä
on oma aikakauskirja. Vuotuinen valtioapu
nousee 300,000 kruunuun.

Hedin [-l’n], 1. Sven Adolf H. (Adolf

Sven Hedin.

H.) (1834-1905), ruots. politikko ja
sanomalehtimies; toimitti „Aftoubladef’ia ja „Dagens
Nyheteriä. V:sta 1870 kuolemaansa asti, paria
vuotta lukuunottamatta, hän oli edustajana
toisessa kamarissa, sen kenties huomattavimpana
jäsenenä. H. oli uudistusmielinen,
kansanvaltainen, teki m. m. aloitteen työväenvakuutuksen
käytäntöönottamiseksi Ruotsissa; yleisen
asevelvollisuuden kannattaja, koulujen
latinauopetuk-sen vastustaja, puolsi lähentymistä Ranskaan;
asettui unioniriidassa Ruotsin yleisestä
mielipiteestä poikkeavalle, norjalaisten vaatimuksia
ymmärtävälle kannalle, vastusti kuninkaan
oikeuksien laajentamista eduskunnan
kustannuksella. — 2. Sven Anders H. (Sven II.)
(s. 1865), ruots. tutkimusmatkailija. Opiskeli
Tukholmassa, Upsalassa ja Haliessa, filos. toht.
1892; teki 1885-86 ja
1890-91 kaksi retkeä
Iraaniin ja Turkestaniin.
Kolmannella
matkallaan v:sta 1893 H. tutki
Pamiria, Itä-Turkestanin
jokialueita, taivalsi
pariin kertaan läpi Takia
Makanin erämaan, jolloin
kerran oli retkikuntineen
nääntymäisillään janoon,
löysi matkalla Ta r imin
tienoilla kahden, Tarimin
kulkusuunnan muutoksen
takia ’ autioksi jääneen
muinaiskaupungin
rauniot. Kääntyi Kuen-lunin
yli Tiibetiin, kulkien sen

halki lännestä itään, mittaillen, kartoittaen ja
havaintoja tehden; löysi m. m. 23 tuntematonta
järveä. Painautui Kuku-norin ja Hoanghon
ylitse Kiinaan, saapuen Pekingiin 1897. —
Neljännen retkensä hän aloitti 1899, laski
Jar-kend Darjaa ja Tarimia lautalla alas,
kartoittaen ja tutkien tätä sokkeloista vesistöä; löysi
Lop-norin alueella ikivanhan kiinalaisen
kaupungin rauniot. Samoili Gobia Lop-norin
tienoilta, oltuaan välillä Tiibetissä
Arka-tag-vuo-ristoa tutkimassa. Kääntyi uudelleen Tiibetiin,
pyrkien valepukuisena pyhään Lhassaan, mutta
onnistumatta. Palasi 1902 kotimaahansa, jolloin
hän korotettiin aatelissäätyyn. — Viidennen
matkansa H. teki 1905-0S. Tällä kertaa hän
asetti päämääräkseen Brahmaputran ja Induksen
lähteiden tutkimisen. Nämä tähän asti
enimmäkseen tuntemattomat alueet hän matkasikin,
ratkaisten monta maantieteellistä kysymystä. Kävi
pyhällä Mansarovar-järvellä, jonka kartoitti ja
mittasi, tutki Brahmaputran mahtavan
vedenjakajan pohjoisessa ja nimitti sen
Trans-himalajaksi. Palattuansa tältä
vaivaloiselta ja tulosrikkaalta retkeltään
vastaanotettiin H. kaikkialla suurilla kunnianosoituksilla,
kutsuttiin m. m. useiden, mainehikkaiden
tieteellisten seurojen jäseneksi. — Kaikista
tutkimusmatkoistaan H. on julkaissut lukuisia
tieteellisiä ja yleistajuisia teoksia; viimeinen,
nimeltä „Transhimalaya", ilmestyy paraikaa (1910)
myös suomeksi. Aikaisemmin on suomeksi
käännetty „Seikkailuja Tibetissä" ja „Aasian
erämaissa". E. E. K.

Hedlund [-ë-], Sven Adolf (1821-1900),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0123.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free