- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
203-204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hedelmäviini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2 (Jo Hedman

ruots. sauomalehtimies, fil. kand. 1845,
toimittuaan jo sitä ennen sanomalehtialalla tuli 1852
„Göteborgs händels- och sjöfartstidning"in
päätoimittajaksi ja saavutti aikaa myöten yhä
huomattavamman aseman Ruotsin
sanomalehtimiesten joukossa. H. kannatti lehdessään pontevasti
kaikkia vapaamielisiä uudistuksia ja
sivistys-rientoja: elinkeinovapautta ja vapaakauppaa,
koulureformeja, naisasiaa, työväen aseman
parantamista j. n. e.; oli toisen kamarin jäsenenä
1S67-69 ja 1879-83 ja ensimäisen kamarin
jäsenenä 1875-76 ia 1886-89. H. oli Gööteporin
järjestelmän alkuunpanijoita, Gööteporin museon
varsinainen perustaja, sikäläisen korkeakoulun
aikaansaajia y. m. H. on myöskin yksi niitä
harvoja ruotsalaisia, jotka ovat ymmärtäneet ja
puolueettomasti arvostelleet suomalaisuuden
liikettä. J. F.

Hedman [-ë-], Claudius (1680-1765), pappi,
kotoisin Ruotsista, missä 1709 vihittiin papiksi;
tuli 1712 Tukholman Klaran seurakunnan
kappalaiseksi ja siirrettiin 1720 Vaasan ja
Mustasaaren kirkkoherraksi; oli sen ohessa
lääninrovastina Suupohjassa ja Vaasan koulun
tarkastajana ; hoiti virkaansa erinomaisella innolla
ja oli 1726-51 viidesti valtiopäivillä, 1751
myöskin sekreettivaliokunnassa; tunnettu myöskin
suomenkielen-harrastuksestaan: oppi, saatuaan
nimityksen Suomeen, hyvin lyhyessä ajassa
suomen kielen ja keräsi suomalaisen sanakokoelman,
jota Daniel Juslenius lienee käyttänyt
sanakirjaansa varten. H: n leski perusti kaksi stipendiä,
toisen Upsalan, toisen Turun yliopistoon.
Jälkimäinen, Hedmanin stipendi, on tätä
nykyä 520 mk lukukaudessa ja annetaan, ellei joku
H:n sukulainen ole sitä hakenut, kolmen vuoden
ajaksi jollekin nuorelle kirjailijalle yliopistossa.

Hedmanin stipendi ks. Hedman,
Claudius.

Hedonismi (kreik. hèdonë’ = nautinto),
nautinto-oppi (ks. Aristippos), sen
siveysopil-lisen suunnan nimi, jonka mukaan mielihyvän
tunnetila, tyydytys 1. nautinto on siveellisenkin
toiminnan varsinainen tarkoitusperä. Ei ole
asianmukaista katsoa, niinkuin joskus tehdään,
h:ksi vain sitä oppia, joka asettaa aistilliset
nautinnot henkisten edelle, sillä on myöskin
sellaista h:ia, jonka mukaan henkisiä (esim.
tieteen ja taiteen viljelemisestä aiheutuvia)
nautintoja pidetään suuremmassa arvossa
erittäinkin siitä syystä, että ne ovat „puhtaampia"
(= nautintoihin liittyvistä ikävistä seurauksista
vapaampia) taikka siitä, että ne ovat myöskin
muistin ja toivon avulla saavutettavissa ja niin
ollen vapaammin hallittavissa, ihmisolemusta
lähempinä kuin ruumiilliset nautinnot, jotka
kohdistuvat hetkeen ja vaativat nautittavan
esineen aistittavaa läsnäoloa. H. kallistuu usein
arvostelemaan tekoja itsekkyyden kannalta, sillä
sen mukaan siveellinen toiminta varsinaisesti
tarkoittaa sitä tyydytystä, jonka toimiva yksilö
itse toiminnallaan saavuttaa (ks. E u d a i m
o-nismi ja Siveysoppi). — Hedonisti,
hedonismin kannattaja, hedonistiseen suuntaan
kuuluva. Hedonisteja sanan laajassa
merkityksessä eivät ole ainoastaan n. s. hedonistiseen 1.
kyreneläiseen koulukuntaan (ks. t.) kuuluvat
ajattelijat, vaan myöskin joku määrä filosofeja, jotka
eri aikoina ovat toisessa tai toisessa muodossa

-Hedwig 204

esittäneet hedonismin mukaisia oppeja. Niinpä
epikurolaiset (ks. t.), muutamat ranskalaiset
ajattelijat 18:nnella vuosis., kuten Helvetius
(ks. t.) y. m. Z. C.

Hedonistinen koulukunta on ahtaampi
käsite kuin hedonistinen suunta (ks.
Hedonismi), se kun näet on sama kuin A r i s t i
p-p o k s e n (ks. t.) perustama kyreneläinen
oppikunta, joka alkaen n. v:sta 400 e. Kr. pysyi
vaikutusvoimaisena vanhan Kreikan
sivistyselämässä n. 100 vuotta. Hyve on ihmisen
kykene-väisyys järjellisesti nauttimaan nykyisestä
hetkestä; menneisyys ja tulevaisuus eivät näet ole
kenenkään vallassa. Tätä A:n oppia
kehittivät hänen myöhemmät seuraajansa eri tavoin.
Theodoros ei tahtonut pauna pääpainoa
hetkellisiin tyydytyksiin, vaan kestävään
iloisuuden mielialaan. Annikeris antoi etusijan
henkisille tyydytyksille, sellaisille, jotka
johtuvat esim. ystävyydestä tai rakkaudesta
perheeseen. H e g e s i a s taas johtui siihen
lohduttomaan käsitykseen, ettei todellista onnentilaa
voida saavuttaa, tuskinpa edes vapautta
kärsimyksistä. Onnettomuuteen joutuneen on parasta
vapaasti luopua elämästä. Liikanimi „kuolemaan
houkuttelija" annettiin tälle itsemurhan
saarnaajalle ja hänen opetuksensa huomattiiu
yhteiskunnalle vaarallisiksi. Koulukuntaan luetaan
myöskin Euemeros (ks. t.), joka tahtoi enentää
onnentunteita selittämällä, ettei tarvitse pelolla
ajatella jumalia, sillä nämä ovat vain
entisaikoina eläneitä eteviä ihmisiä. Z. C.

Hédouin [eduä’J, Edmond (1820-89), rausk.
taidemaalari ja kaivertaja. C. Nanteuil’in ja
Delarochen oppilas. Maalannut Ranskasta,
Espanjasta y. m. yksinkertaisia, realistisia
maisema- ja kansankuvauksia (esim. „Tähkäpäiden
poimijattaret", 1857 Luxembourg-museossa) sekä
koristeellisia maalauksia 18:nnen vuosis. siroon
tyyliin. E. R-r.

Hedvig (puol. Jadwiga) (1370-99), Puolan
kuningatar, Puolan ja LTnkarin kuninkaan
Lud-vik Suuren tytär; tuli isänsä kuoltua 1382
Puolan hallitsijaksi; meni 1386 naimisiin Liettuan
suurherttuan Jagellon kanssa ja tuli Puolan
Ja sello-suvun kanta-äidiksi.

Hedvig Eleonoora (1636-1715), Ruotsin ja
Suomen kuningatar, oli Holstein-Gottorpin
herttuan Fredrik III:n tytär ja tuli 1654 Kaarle X
Kustaan puolisoksi. Miehensä kuoltua H. E. oli
poikansa, samoin kuin sittemmin pojanpoikansa
holhoojahallituksen jäsenenä. Suuria tulojansa
hän käytti linnojen, kuten esim. Strömsholmin
ja Drottningholmin rakentamiseen sekä
taiteilijain kannattamiseen.

Hedvig Elisabeth Charlotta ks. C h a
r-1 o 11 a, Hedvig Elisabeth.

Hedvig Sofia (1681-1708), Holstein-Gottorpin
herttuatar, Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n ja
Ulrika Eleonooran tytär, meni 1698 naimisiin
serkkunsa, Holstein-Gottorpin herttuan
Fredri-kin kanssa. Hänen veljensä, Kaarle XII, häntä
suuresti rakasti; oleskeli puolisoineen
enimmäkseen Ruotsissa. Miehensä kaaduttua Klissovin
tappelussa 1702 H. S. oli poikansa Kaarle
Fredri-kin holhoojia. G. R.

Hedwig f-ih], Johannes (1730-99), saks.
kasvitieteilijä, 1786 lääketieteen, 1789
kasvitieteen professori Leipzigissä, oli erikoisesti sam-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0124.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free