- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
205-206

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hedysarum ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

205

H edysarum — H effter

206

maltentutkija, uudenaikaisen bryologian
perustaja. Kirjoitti: „Fundamenta historiæ naturalis
muscorum frondosorum" (1783), „Species
mus-corum frondosorum" (1801). (J. A. W.)

Hedysarum ks. D e s m o d i u m.

Hedzra (arab. = „lähtö"), Muhammedin lähtö
1. pako Mekasta Jathribiin (Medinaan). Sen
arvellaan tapahtuneen 15 p. heinäk. 622 j. Kr.,
joka on muhamettilaisen ajanlaskun lähtökohta.
Muhamettilaisten päivänmäärien vastineita
kristillisessä ajanlaskussa esittävät F. Wüstenfeldin
ja E. Mahlerin (1844, 1887) toimittamat
vertailu-tabellit. • K. T-t.

Heem, Jan Davidsz de (1606-n. 83),
alankoni, taidemaalari, kuului taiteilijasukuun,
joka on maalannut erinomaisia ,,stilleben"-kuvia.
H. työskenteli Antverpenissä, Leidenissä ja
Utrechtissa. Hänen hienosti sommitellut,
hämmästyttävän luonnontarkat, ehjästi ja elävästi
vaikuttavat sekä kauniin kullanhohteiset
kukka-ja hedelmätaulunsa, joihin myös on kuvattu
kallisarvoisia pöytäastioita, hyönteisiä v. m., ovat
laatuaan voittamattomat koko Alankomaiden
taiteessa. E. Il-r.

Heemskerk, Maerten Jacobsz van
(1498-1574), alankom. taidemaalari, työskenteli
Haarlemissa. Italialaista maalaussuuntaa
noudattavan Jan vau Scorelin oppilas. Joutui
Italiassa käydessään Michelangelon vaikutuksen
alaiseksi, jonka tyyliä hän karkealla tavalla
matki aikoinaan hyvin suosituissa
uskonnollisissa, historiallisissa ja mytologisissa
maalauksissaan. E. R-r.

Heer, Oswald (1809-83), sveits. paleontologi,
v:sta 1852 kasvitieteen ja entomologian
professori Ziirichissä. Kasvipaleontologian alalla H.
epäilemättä oli aikansa etevin tutkija ja julkaisi
suuren joukon arvokkaita teoksia, joista
useimmat käsittelevät tertiääri- ja jurakausien
kasvullisuutta. Tunnetuimmat niistä ovat: „Flora
tertiaria Helvetiæ" (1855-59), „Die Urwelt der
Schweiz" (2 p. 1879), „Contributions ä la flore
fossile du Portugal" (1881) ja „Flora fossilis
arctica" (7 nid. 1868-83), joka viimemainittu
suureksi osaksi perustuu A. E. Nordenskiöldin
keräämiin aineksiin. Tertiääristä
hyönteismaail-maa käsittelee teos „Die Insektenfauna der
Tertiärgebilde von Oeningen und Radoboj in
Kroatien" (1847-53). (P. E.)

Heerbann ks. Ban n.

Heeren, Arnold Hermann Ludwig
(1760-1842), saks. historioitsija, filosofian
professori 1794 ja historian professori 1801
Göt-tingenin yliopistossa. Julkaisi m. m. „Idéen
tiber Politik, den Verkehr und den Handel der
vornehmsten Völker der Alten Welt" (2 os.,
1793-96), „Geschichte des Studiums der
klassischen Literatur seit dem Wiederaufleben der
Wissenschaften" (2 os. 1797-1802), „Geschichte
der Staaten des Altertums" (1799), „Geschichte
des europäischen Staatensystems" (1800),
„Versuch einer Entwickelung der Folgen der
Kreuzzüge" (1808). — H. ja Ukert (ks. t.) perustivat
1829 suuren julkaisusarjan „Geschichte der
europäischen Staaten", johon m. m. Schybergsonin
Suomen historian saksannos sisältyy. -Iskm-.

Heettiläiset 1. hetiitit, alkuperältään vielä
tuntematon kansa tai kansaryhmä, jolla
valtiollisessa ja sivistyksellisessä suhteessa on erit-

täin tärkeä sija Etu-Aasian vanhassa historiassa.
II. mainitaan usein sekä hieroglyfi- ja
nuolenpääkirjoituksissa että Raamatussa ja
Elamarna-kirjeissä. K h-t a nimellä he esiintyvät jo
Tliot-mes I:n kirjoituksissa (n. 1600 e. Kr.), joista
päättäen he asuskelivat Orontes- ja
Eufrat-virtojen välisessä maassa. Thotmes III:n ajalla
(n. 1500 e. Kr.) heidän pääpaikkojansa
Syyriassa oli Kedes linna. Muihin kansoihin
liittoutuneina he tunkeutuivat Megiddon tienoille
saakka. Elamarna kirjeissä Tusrattan hallitsema
Mitaui niminen heettiläinen valtakunta esiintyy
yhdenvertaisena Babylonian ja Egyptin kanssa
ja Ramses II:n oli pakko tehdä liitto
heettiläisen kuninkaan Khattusilin kanssa.
Nuolenpääkirjoitusten mukaan assyrialaiset Tiglatpileser
I:u ajoilta (n. 1100) alkaen kävivät alituisia
sotia heettiläisiä (K h a 11 i) vastaan, kunnes
Sar-gon 717 e. Kr. valloitti heidän viimeisen tukensa
Syyriassa, Karkemisin. Raamatun mukaan oli
heettiläisiä (K hitti m, Bne K h e t) jo
esi-israelilaisella ajalla levinnyt Kanaaniin aina
Hebronin ja Beerseban tienoille saakka (1 Moos.
23j 27*3 y. m.). Salomon oli nainut heettiläisen
prinsessan, mikä on ymmärrettävä niin, että
hän oli liitossa heettiläisen valtakunnan kanssa.
Sekä säilyneet kirjoitukset että heettiläisten
muistomerkit, joita on löydetty paitsi
Pohjois-Syyriasta koko Vähästä-Aasiasta Smyruaan
saakka ja Armeeniasta, osoittavat, että
heetti-läisvallan keskusta on etsittävä Etu-Aasian
pohjoisosasta. Nyttemmin Wincklerin 1906
toimittamien tutkimusten nojalla voitanee pitää
varmana, että heettiläisen valtakunnan pääkaupunki
oli Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Boghas-köi’ssä
viiden päivän matkan päässä Angoran
kaupungista Kisil-irmakin itäpuolella. —
Heettiläisten sivistyksestä ovat todisteina monenmoiset
muistomerkit ja kuvat sekä suuri joukko
kirjoituksia. Näissä esiintyy hieroglyfien tapainen
kuvakirjoitus, joka lähinnä muistuttaa
Kypros-saarelta löydettyä kuvakirjoitusta ja ehkä on
samaa syntyä kuin se. Heettiläistä
kuvakirjoitusta ovat varsinkin Sayce, Peiser, Halévy ja
Jensen yrittäneet selittää, mutta varmaa tulosta
ei ole saavutettu. Jensen kumminkin luulee
todistaneensa, että heettiläisten kieli on
pidettävä armeenian perikielenä.
Heettiläiskysymyk-sen koko muinaisajan historialle erittäin
tärkeätä selvitystä sopii toivoa Wincklerin löydöistä.
Hän näet Boghas-köi’stä löysi suuren joukon
nuolenpääkirjoitustauluja, joista toiset sisältävät
assyrian kieltä, jota heettiläiset samoin kuiti
muut Etu-Aasian kansat n. 1400-luvulla
käyttivät kansainvälisessä kirjeenvaihdossaan, toiset
taasen sisältävät vierasta kieltä, joka
epäilemättä on heettiläisten oma kieli ja ehkä sama
kuin heidän kuvakirjoituksissaan tavattava.
[Jensen, „Hittiter und Armenier" (1898),
Messerschmidt, „Corpus inscriptionum Hettiticarum"
(1900-1902), „Die Hettiter" (1903), Turajew,
„Zur Geschichte der Hettiter-Frage" (1900),
Sayce, „The Hittites" (1903).] K. T-t.

Hefaistion ks. II e p h a i s t i o n.

Hefaistos ks. H e p h a i s t o s.

Heffter, August Wilhelm (1796-1880),
saks. lainoppinut ja lainopin professori, ensin
Bonnissa, sitten Haliessa ja v:sta 1833
Berliinissä, missä hän myöskin tuli ylitribunaalin jäse-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0125.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free