Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hegelundin-lypsytapa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
211
Hehn —Heidelbergin katekismus
212
erityinen liekin yli asetettu „sukka", joka on
valmistettu n. s. harvinaisten maalajien
zirkoniumin, thoriumin ja ceriumin oksidein
(hapet-tumain) avulla. b.
Hehn [hën], Victor (1813-90), saks.
kulttuurihistorioitsija, synt. Tartossa, opettajana
Tarton yliopistossa, 1851-55 karkoitettuna
Tukissa, 1856-73 keisarill. kirjaston
ylikirjastonhoitajana Pietarissa; asettui sittemmiu
Berliiniin; kirjoittanut merkille pantavia
sivistys-historiallisia teoksia: „Die Physiognomie der
italienischen Landschaft" (1844), „Italien.
Ansichten und Streiflichter" (1867), „Das Salz. Eine
kulturhistorische Studie" (1873) sekä tärkeä
„Kulturpflanzen und Haustiere in ihrem
Übergang aus Asien nach Griechenland und Italien
sowie in das übrige Europa" (1870), joka
menetelmänsä puolesta on käänteentekevä teos;
oivallisina pidetään myöskin H:u
Goethe-tutki-muksia: „Gedanken über Goethe" (1887) ja
„Über Goethes Hermann und Dorothea" (1893).
H:n teoksista mainittakoon vielä: „De moribus
ruthenorum, zur Charakteristik der russischen
Volksseele" (1892), „Reisebilder aus Italien und
Frankreich" (1894). H. oli 19:nnen vuosis.
nerokkaimpia saks. tutkijoita, vrt. „H:s Briefe
an H. Wichmann" (1890). [Schraderin,
Schie-mannin elämäkerrat ja Meyerin „Deutsche
Charaktere".] * j. f.
Hehtaari, pintamitta, 100 aaria = 10,000 m2,
vrt. Metrijärjestelmä.
Hehto 1. hehtolitra, astiamitta, 100 litraa,
vrt. Metrijärjestelmä.
Hehtogramma, painomitta, 100 grammaa, vrt.
Metrijärjestelmä.
Hehtoli ks. Hehtolitra.
Hehtolitra, astiamitta, 100 litraa, vrt.
Metrijärjestelmä.
Hehtometri, pituusmitta, 100 metriä. vrt.
Metrijärjestelmä.
Heiberg, Gunnar (s. 1857), norj. kirjailija,
on läheinen hengenheimolainen Norjan
nuorimmalle kirjailijapolvelle, asettuen oppositsioniin
vanhempaa vastaan. H. on dramatikkoua
osoittanut rohkeaa aineidenvalintaa ja huomattavaa
draamallista voimaa. Hänen ensimäinen
näytelmänsä on „Tante Ulrikke" (1884), mutta
kuuluisaksi tuli hän vasta julkaistuaan „Kong
Mi-das" (1889), joka oli hyökkäys Ibseniä ja
varsinkin Björnsonia vastaan. Senjälkeen ovat
ilmestyneet „Kunstnere" (1893), „Balkonen"
(1894)’, „Gerts liave" (sam. v.), „Det store Lod"
(1895), „Folkeraadet" (1897), „Haus Svans mor"
(1899), „Kjærlighed til nædsten" (1903) v. m.
E.’ n.
Heiberg, Johan Ludvig (1791-1860),
tansk. kirjailija, P. A. Heibergin ja Thomasille
Gyllembourgin poika, pääpiirteiltään
romantikko, erosi kuitenkin suuresti muista sen ajan
romantikoista kriitillisyytensä ja mietiskelevän
luonteensa vuoksi. Hänen ensim. tekeleensä on
„Marionetthoateret" (1814), jota seurasi hänen
ensimäinen varsinainen draamansa „Dristig vovet,
halv er vundet" (1817). Seuraavilla
näytelmillänsä H. perusti Tanskassa siihen asti
tuntemattoman näytelmälajin, vaudevillen, joka II:n
kirjalliselle tuotannolle on ominaisinta. Eniten
tunnetuiksi ovat tulleet „Kong Salomon og
Jørgen Hattemager", „Recensenten og dyret"
ja „De uadskillelige". Koska silloinen kritiikki
ei oivaltanut tämän taidelajin arvoa, kirjoitti
hän tutkielman ,,Om Vaudevillen som dramatisk
kunstart". Arvostelijana ja esteetikkona hän on
jättänyt syvimmät jäljet isänmaansa
kulttuurielämään. Hänen aikakauskirjansa „Den
fly-vende post" (1827-, 29-30), „Intelligensblade"
(1835-37) y. m. ovat oikeastaan luoneet
kirjallisen ja esteettisen maun Tanskassa, samalla kuin
hänen maailmankatsomuksensa, johon Hegelin
filosofia oli lyönyt leimansa, niiden kautta tuli
tekijäksi Tanskan sivistyselämässä. Sen ohessa
H. oli läheisessä suhteessa teatteriin toimien sekä
teatteriarvostelijana että johtajana (1849-56).
Hän kirjoitti myös suurempia draamoja m. m.
„Elverhøi", „Syvsoverdag", lyyrillisiä runoja,
m. m. romanssisarjan „De nygifte", ja
runokokoelmassaan „Nye digte" hän painatti
„aristo-fanisen" komedian „En sjæl efter døden". Hänen
kotinsa oli hyvin kauan tieteellisen, taiteellisen
ja kirjallisen maailman keskipisteenä
Kööpenhaminassa. — H:n puoliso Johanne Luise
Pætges (1812-90) oli etevä näyttelijä; hän on
myös kirjoittanut muutamia kaunokirjallisia
teoksia ja muistelmia elämästään, „Et liv
gen-oplevet i erindringer" (4 os., 1891-92). E. H.
Heidelberg [hai-], kaupunki Badeuissa,
luon-nonihanassa seudussa, 566 m korkean
Königs-stuhlin ja Neckar-virran välissä, siinä missä
tämä murtautuu Odenwaldin vuoristosta Reinin
laaksoon; 49,527 as. (1905). — Huomattavista
rakennuksista mainittakoon kirkot (yhteensä 10):
Heilige Geist (1400-1544), St. Peter, Provideuz
V. m., yliopisto, raatihuone sekä muistorikas
H: n linna, „Saksan Alhambra", 100 m Neckarin
yli kohoavalla kalliolla. Siinä huomataan eri
aikain tyyliä, ll:nnen sataluvun loppupuolelta
16:nnen alkuun; 1689 ja 1693 sen hävittivät
ranskalaiset. Seu osista ansaitsevat erityisesti
mainitsemista koilliskulman
„Otto-Heinrichs-Bau" (rak. 1556-63) kokoelmineen, sekä
luoteisosan „Friedrichsbau" (rak. 1601-07). Kellarissa
säilytetään kuulua H:n tynnyriä, mihin
mahtuu 2,370 hl viiniä. — Toinen H:n kuuluisuus on
sen yliopisto „Ruperto-Carola", Saksan vanhin,
avattu 1386. Uskonpuhdistuksen aikana se
kukoisti, ollen Kalvinin opin pesäpaikkoja. Kärsi
suuresti 30-vuotisessa sodassa, alkaen vasta
1800-luvulla jälleen voimistua (1908 2,036
ylioppilasta) . Sen laitoksista mainittakoon varsinkin
kallisarvoinen kirjasto (m. m. 400,000 nidettä.
2,000 käsikirjoitusta ja 2,000
pergamenttiasia-kirjaa). — Kaupungin päätulolähteenä on
matkaili jaliikenne: teollisuus mitätön, kauppa
vilkkaampi, käsittää kirjoja, viiniä, tupakkaa,
humalaa. Tärkeiden rautateiden risteys. —
Luonnonkauniita paikkoja ympäristössä on
Mol-kenkur, Königstuhl, Philosophenweg,
Heiligenberg y. m. — H. lienee alkuaan roomalaisten
perustama sotilassiirtola. Oli v:teen 1720 Reinin
pfalzkreivien asuinpaikkana, 30-vuotisessa
sodassa milloin ruotsalaisten milloin katolilaisten
miehittämänä. Pfalzin perimyssodassa
ranskalaisten valloittama. Joutui 1803 Badenille.
V. 1848 pidettiin täällä H:n kokous, jossa
tehtiin päätös Saksan parlamentin
kokoonkutsumisesta. e. e. K.
Heidelbergin katekismus 1. P f a 1 z i n
katekismus, reformeeratun kirkon ensimäinen us-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
