Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heikinmessut ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
217
Heikinmessut — Heilbronn
218
miehenä. Monessa komiteassa. Julkaissut m. m.
„Finlands Bank- och Penningeväsen" (1888).
7. Axel Olai H. (s. 1851),
kansatieteilijä, edellisen serkku. Filos. Iis. 1887, suom.
kansatieteen dosentti 1889, arkeologisen toimiston
intendentti 1893. Ollut useilla kansatieteellisillä
tutkimusmatkoilla Venäjällä asuvien
suomensukuisten kansojen (etup. mordvalaisten,
tseremissien ja votjaakkien) keskuudessa, josta
suuri-arvoisina tuloksina on julkaissut m. m.
„Rakennukset Tsheremisseillä, Mordvalaisilla,
Virolaisilla ja Suomalaisilla", (1887, myös saks. 1888),
„Mordvalaisten pukuja ja kuoseja" (1899, myös
saks.). „Die Volkstrachten in den
Ostseeprovinzen und in Setukesien" (1909). Vv. 1889-93 H.
teki neljä muinaistieteellistä tutkimusmatkaa
Siperiaan, m. m. etsiäkseen Mongoliassa
tavattavia kalliokirjoituksia; julkaissut myös
Länsi-Siperian muinaisjäännöksistä teoksen „Antiquités
de la Sibérie occidentale" (1894) sekä
„Inscrip-tions de 1’Orkhon" teoksen
historiallis-muinais-tieteellisen osan. — Seurasaaren ulkomuseon
perustaja.
8. Ivar August H. (s. 1861), filologi ja
yliopistomies, edellisen serkku, ylioppilas 1878,
fil. kand. 1883, fil. Iis. 1885 ja tohtori 1886.
Nimitettiin 1885 klassillisen filologian dosentiksi ja
1888 Kreikan kirjallisuuden professoriksi
Helsingin yliopistoon; yliopiston rehtori v:sta 1907.
Otti osaa 1904-05 ja 1905-06 v:ien valtiopäiviin.
H:n julkaisuista mainittakoon: „De
participio-rum apud Herodotum usu" (1884), „De
Præpa-rationis evangelicæ Eusebii edendæ ratione"
(1888), „Ignatii Diaconi Vita Tarasii" (18S9),
„Eusebius Werke", I osa (1902) y. m.
kielitiedettä, tekstikritiikkiä ja muinaisajan historiaa
käsitteleviä tutkimuksia. H:n kulttuurihistoriaa
koskevista julkaisuista mainittakoon „Filologins
Studium vid Åbo universitet" (1894). Sitäpaitsi
H. on sepittänyt oppikirjoja sekä suuren joukon
kasvatusopillisia, yhteiskunnallisia ja
valtiollisia kirjoitelmia ynnä yleistajuisia esityksiä
edustamansa tieteen alalta.
Heikinmessut, Pyhän Henrikin muistojuhlat,
joista toista „P. H:n syntymäpäivää" (ks. Dies
nativitatis sancti Henrici) vietettiin
tammikuun 19 p:nä (sittemmin 20 p:nä) ja toista
„P. H:n muuttojuhlaa" (festum translationis
sancti Henrici) kesäkuun 18 p:nä muistoksi
siitä kun pyhimyksen luut muutettiin
Nousiaisista Turun tuomiokirkkoon. Henrikin juhlien
ajaksi kokoontui Turkuun paljon väkeä kaikilta
Suomen ääriltä. Juhlamessun päätyttyä
pidettiin markkinat. Heikinmessut olivat keskiajalla
ja kauan jälkeenkin maamme tärkeimmät
kauppakokoukset. K. ö.
Heikko, mus. Heikoksi sanotaan niitä
tahdinosia, jotka ovat joko aivan iskuttomia taikka
saavat keveämmän iskun kuin joku muu
(„vahva") tahdinosa.
Heikko aste ks. Astevaihtelu.
Heikkohermoisuus (neurastlienia, nervositas)
on joko pääasiallisesti hankittu tai
synnynnäinen, riippuen siitä, ovatko ulkonaiset vai sisäiset
syyt etupäässä olleet vaikuttamassa.
Ulkonaisista syistä ovat tärkeimmät: henkinen ja
ruumiillinen liikarasitus, huolet, epäsäännöllinen
elämä kiihotuksineen, kuumetaudit ja
loukkau-tumiset. Nykyaikana hyvin yleisen, hankitun
h:n oireista mainittakoon: raukeus, haluttomuus
työhön, päänsärky, huimaus, unettomuus,
ais-tinhermojen liika tunteellisuus, sydämen ja
vatsan toiminnan häiriöt. — Synnynnäisen h:n
merkkejä huomataan jo lapsuudessa, mutta
vaikeimpina ne esiintyvät tavallisesti vasta
mies-kuntoiseksi tullessa tai silloin, kun henkilön on
ryhtyminen johonkin rasittavaan toimintaan.
Paitsi yllälueteltuja oireita on sille ominaista
myös pimeänpelko, ärtyisyys, tuskakohtaukset,
pakko-ajatukset, luuloittelut, sukupuolivietin
ennenaikainen ja liiallinen kiihottuvaisuus sekä
siitä johtuva onania. E. Th-n.
Heikkokykyisyys ks. Apukoulu.
Idiotismi. Imbesilliteetti.
Heikkomielinen, henkisesti vajavainen eli
puutteellinen.
Heikkomielisyys, henkisen kehityksen
lapsuudessa tapahtuvasta pysähtymisestä johtuva
(imbecillitas) tai myöhemmällä iällä
mielisairaudesta aiheutuva (dementia) henkisten kykyjen
puutteellisuus. E. Th-n.
Heikkonäköisyys (amblyopia), syystä tai
toisesta heikontuneen näkökyvyn yleinen
nimitys; erittäinkin käsitetään h:llä sellaista
näkökyvyn supistumista, mikä aiheutuu
tietämättömistä tai vähemmän tarkkaan määrättävistä
syistä. (vrt. Likinäköisyys,
Pitkänäkö isyys.) (M. O-B.)
Heikkoverisyys ks. Verenvähyys.
Heikkovirtatekniikka. Sähkötekn. H:n ja
vahvavirtatekniikan välillä ei sähkötekniikan
yhä kehittyessä ole enää jyrkkää ja selvää rajaa.
Nimitykset on aiheuttanut sellainen jako, että
heikkovirtatekniikkaan on aluksi luettu ne
sovitukset, joissa virranvoima (amperimäärä) on
kovin pieni, tavallisesti vain pieni osa
amperi-yksiköstä. Nykyään tapaa kumminkin
vahva-virtalaitoksissa jo usein osia, jotka toimivat
paljoa pienemmällä virranvoimalla kuin monet
nykyisistä uusista n. s. heikkovirtalaitteista.
Paremman jakoperusteen antaa kummankin
ryhmän käyttöala. Tällöin voidaan sanoa, että
vahvavirtatekniikan tehtävänä on sähkövoiman
siirto ja jako konevoimana käytettäväksi tai
kemiallisia ja valaistustarkoituksia varten.
Heikko-virtatekniikan tehtäviin sitävastoin kuuluu
tahdonilmausten siirto (merkinanto) pitkien
välimatkojen päähän ja ajatustenvaihdon välitys
(sähkölennätin, puhelin) etäisten paikkoien
välillä. B. W.
Heilahdus, heilurin liike toisesta äärimäisestä
asemastaan toiseen. (Toisten mukaan on heiluri
vasta tehnyt täyden h:n palattuaan takaisin
ensinmainittuun käännekohtaansa.) H:een
kulunut aika on heilahdusaika.
Heilahduskulma on kulma, jonka matemaattisen heilurin
painavan pisteen ja tukipisteen välinen suora
tasapainotilassa muodostaa saman viivan kanssa
käännekohdassaan. (Toisten mukaan
kaksinkertainen kulma.) U. S:n.
Heilbronn fhäil-J, kaupunki Württembergissä,
Neckarin varrella; 40,004 as. (1905). Keskusta
vanha, keskiaikainen, sen ympärillä on
uudenaikaisia kortteleita. Historiallisista
rakennuksista ansaitsevat huomiota goottilnistyylinen
Pyhän Kilianin kirkko(raken. 1013-1529),
Saksalaisen ritarikunnan talo, raatihuone, arkisto,
Götzenthurm (Götz von Berlichingenin vankila) y. m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
