- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
219-220

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heikinmessut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

219

Heilige Aa—Heimo

220

— Monipuolinen teollisuus, suolakaivoksia
(vuodessa 70,000 tonnia), viininviljelystä, vilkasta
kauppaa. — Vv. 1360-1802 H. oli vapaakaupunki,
joutuen viimem. v. Württembergille. — H:n
liitto. Kustaa II:n. Aadolfin kuoleman jälkeen
Axel Oxenstjerna teki H:ssa Ruotsin valtion
puolesta liiton Lounais-Saksan evankelisten säätyjen
kanssa huhtik. 1633 Saksan uskonsodan
tehokasta jatkamista varten. Hän tuli itse liiton
johtajaksi. Nördlingeniu tappio seur. v. sai pian
aikaan H:n liiton hajoamisen. (E. E. K.)

Heilige Aa [häi-J 1. Kurländisehe Aa,
joki Kuurinmaalla, laskee Riian-lahteen; nimi
(„Pyhäjoki") ilmeisesti viittaa siihen, että se
pakanuuden aikana on ollut uhripaikkaua.

Heilimöiminen, heinä-, etenkin viljakasvien
kukkiminen.

Heilmann, Jo su a (1796-1848), saks.-ransk.
keksijä, synt. Mühlhausenissa; alkoi 1816
työskennellä oppilaana puuvillakehräämössä
Pariisissa. H. oli lahjakas keksijä teollisuuden eri
aloilla. V. 1828 hän keksi 20 neulalla toimivan
kuvio-ompelukoneen, joka oli eusimäisiä
alallaan. Palkkioksi tästä hän sai 1834 kultamitalin
ja nimitettiin Kunnialegioonan ritariksi. Seur.
vuosina hän rakenteli erilaisia koneita, m. m.
1841 kaksinkertaisen sametinkutomakoneen.
Työskenneltyään johtajana perustamissaan
silkki-kutomoissa Mühlhausenissa ja Avignon’issa hän
omisti koko harrastuksensa v:sta 1844 alkaen
kampakoneiden parantamiseen. E. J. S.

Heilsberg [häi-J, Itä-Preussissa,
Königsber-gistä 67 km etel. oleva kaupunki, jossa 10/« 1807
Napoleon I:n johtamat ranskalaiset
(65,000)voittivat kenr. v. Bennigsenin komentamat
venäläiset ja preussilaiset (95,000). Voittajain
mies-hukka 19,» %, voitettujen 10,« %; taktillinen
arvo 1,3«. -Iskm

Heiluri. Puhutaan yksinkertaisesta 1.
matemaattisesta ja yhdistetystä 1. fyysillisestä h:sta.

Yksinkertainen h. puhtaasti
matemaattisessa merkityksessä ou aineellinen piste,
joka on pakotettu
liikkumaan edestakaisin
määrätyssä radassa. Siten esittää
painava piste, jota painoton
lanka tahi tanko yhdistää
kiinteään pisteeseen ja joka
siten on pakotettu
liikkumaan pystysuoratasossa
olevassa ympyräkaaressa,
ym-pyräheiluria. Jos (kuva 1) etäisyys kiinteään
pisteeseen eli pendelin pituus on 1,
saadaan, jos heilahduskulma a on pieni,
heilahdusaika (ks. Heilahdus) t kaavasta

t = 7i y

1

n on luku 3,14..., g painovoiman kiihtyväisyys
= 9,81 m /sek.

Yhdistetty 1. fyysillinen h. on
kiinteä kappale, joka heiluu tavallisesti
vaakasuoran akselin ympäri, joka ei käy kappaleen paino
pisteen kautta. Sitä voidaan pitää sellaisten
yksinkertaisten heilurien yhdistelmänä, joilla on
yhdistetyn h:n molekylit painavina pisteinä ja
etäisyydet akselista pituuksina. Jokaisella näistä
lneista on siis vaihteleva, niiden pituuksista
riippuva heilahdusaika. Kappaleen kohesioni
pakottaa ne kaikki heilahtamaan sam illa tavalla.

Kuva 3.

Joka pystysuorapinnassa on molekylejä, jotka
heilahtavat samoin, kuin jos ne pääsisivät
vapaasti heilumaan akselin ympäri.
Sitä niistä, joka heilurin
tasapainoasennossa on pystysuorasti akselin
alapuolella nimitetään
heilahdus-pisteeksi. Sen etäisyys akselista
on h:n sovellettu 1.
redusee-rattu pituus. Heilahduspiste ja
h: n painopiste eivät yhdy. Jos
heilahduspiste otetaan
kiinnityspis-teeksi, niin siten .saadun h:n
heilahdusaika on sama kuin
alkuperäisen (kääntöheiluri). — H:ia
käytetään maapallon muodon ja tiheyden
sekä painovoiman kiihtyväisyyden
määräämiseksi.

Käytännössä h. tulee kysymykseen etupäässä
seinäkelloissa, jolloin sen yksinkertaisin muoto
on metallilevystä tahi -langasta tehty varsi ja
tämän alipäässä tarpeen mukaan siirrettävä
metallilevy (kuva 2). Tällaisen h:n pituus, ja
siis myöskin heilahdusaika kuitenkin vaihtelevat
jonkunverran lämpötilan mukaan, ja siitä syystä
käytetään, kun tarkempaa käyntiä vaaditaan,
eri metalleista kokoonpantua arina-h:a, jonka
pituus ei muutu lämpötilan mukaan.
Arina-h:eita voidaan tehdä esim. kuv. 3 esittämän
periaatteen mukaan. Terästangot T laajenevat
kasvavan lämpötilan vaikutuksesta, laskien
poikki-kappaleen P, vähän alemmaksi; tästä ylöspäin
kulkevat sinkkitangot Z, joiden
lämpölaajennus-kertoin on 2 kertaa niin suuri kuin
terästankojen, siirtävät taasen poikkikappaleen P2 niin
paljon ylöspäin, että koko h:n pituus jää
muuttumattomaksi. E. S-a. (U. S:n.)

Heilurikoje, vaakituslaitos, jolla
diopterivii-vottimen tähtäysviiva heilurin avulla asetetaan
vaakasuoraksi.

Heilurisaha ks. Sah a.

Heilurivaaka ks. H o r i s o n t a a 1 i h e i-

1 u r i.

Heim [häimj, Albert (s. 1849), sveits.
geologi, v:sta 1873 professori Zürichissä, tunuettu
ennen kaikkea alppitutkimuksen ja yleensä
vuorijonojen muodostumisia koskevien
kysymysten alalla. H:n monilukuisista teoksista
mainittakoon: „Untersuchungen über den
Mechanismus der Gebirgsbildung" (1878), „Handbuch der
Gletscherkunde" (1885), „Die Dislokation der
Erdrinde" (1888), „Geologie der Hochalpen
zwischen Reuss und Rhein" (1891), „Die
Sän-tisgebirge" (1905). F. E.

Heimdali, „yli maailman loistava",
skandi-naavilaisissa runoissa esiintyvä jumaluusolento,
joka miekka kädessä vahtii taivaansillau luona.
Maailman lopun edellä hän puhaltaa torveensa
ja lähtee sitten taisteluun itse Lokia vastaan.
Mitään jälkiä hänen palveluksestaan
pakanallisella ajalla ei löydy. Kristillinen vaikutus tässä
runollisessa muodostumassa on ilmeinen, kun
siihen vertaa paratiisia, miekka kädessä
vartioivaa enkeliä, viimeisellä tuomiolla pasuunaan
puhaltavia enkeleitä ynnä Mikaelin taistelua
lohikäärmettä vastaan. K. K.

Heimo, yhteisistä esivanhemmista
polveutuvien sukujen muodostama yhteys. Perhe
laajenee kasvaessaan suvuksi; kun tämä
elinehtojen pakottamana haariantuu eri tahoille, syn-

Kuva l. Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0132.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free