- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
223-224

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heimokunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

223

Heine—Heinola

224

1 scniMHflRi

2 KÄhSflKGuLU

3 Kycfyi-fliTos

"f KflflTIMUDNE

5 ALKEISKOULU

6 KIRKKO

7 Lifll\lflTELflKKfl

8 afllRflflMHÜITrtJOTflR-

TEN KESflflSUfiTO

Heinolan kaupungin asemakaava.

Gesellschaft, 1891) ; Legras,
„Henri H. poète" (1897) ;
G. Brandes, „Das junge
Deutschland" (1891).] " J. H-l.

Heine [häi-J, Thomas
Theodor (s. 1867), saks.
piirustaja ja taidemaalari.
1890-luvun alkupuolella H. asetti
näytteille enimmäkseen
koris-teellis-satiirisia maalauksia,
mutta antautui ennenpitkää
miltei yksinomaan
piirusta-jaksi. Paitsi
kirjankoristamis-töitä H. on tehnyt valtiollisia
ja yhteiskunnallisia, etenkin
poroporvarillisia oloja
katkeran terävästi ruoskivia
pilakuvia. Avustettuaan ensin
„Fliegende Blätter"iä H. on
„Simplicissimus" pilalehden
perustamisesta saakka (1896) ollut Münchenissä
sen vakinaisena ja luonnesävyä määräävänä
piirustajana. Hänen pilakuviaan on ilmestynyt
albumienkin muodossa, esim. „Bilder aus dein
Familienleben" (1898) ja „Torheiten" (1901).
fE. Hermann (1904).] E. R-r.

Heinicke [liäinike], Samuel (1727-90),
Saksan kuuromykkäinopetuksen perustaja;
palveltuaan sotamiehenä ja kotiopettajana H. tuli 1769
kanttoriksi ja kansakoulunopettajaksi
Eppen-dorffiin; rupesi menestyksellä antamaan
opetusta kuuromykille ja perusti 1778 Leipzigiin
Saksan ensimäisen kuuromykkäin opiston ; käytti
opetuksessaan aluksi kirjoitus- sittemmin
puhe-metodia. [Stötznerin kirj. elämäkerta (1870).]
Heinjoki. 1. Kunta, Viipurin 1., Äyräpään
khlak., Muola-Heinjoen nimismiesp.; kirkolle
Galitsinan asemalta 20 km, Viipurista 32 km;
310 kms, joista viljeltyä maata 3,507 lia (1901) ;
12,59 manttaalia, talonsavuja 334, torpansavuja
14 ja muita savuja 252; 3,408 as. (1907), joista
jotenkin kaikki suomenkielisiä; 466 hevosta,
1,531 lehmää (1908). — Kansakouluja 4. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
liiip-pak., Viipurin rovastik.; kappelina ainakin 1728,
itsen, khrakunnaksi 1890 (K. k. "/, 1868)
Muo-laasta. Kirkko tiilestä (rak. 1881). K. S. .

Heinola, kaupunki Mikkelin lääniin kuuluvassa
itäise-sä Hämeessä, 61° 12’0,o" pohj lev. ja 26° 2’
17,4" it. pit. Greenw., sijaitsee luonnonihanalla
paikalla Kymin-joessa olevan Jyrängön-virran
partaalla. Kaupunki on säännöllisesti
rakennettu, kadut suorat, leveät, mutta kiveämättömät.
Sen asuntoalueeseen kuuluvat kylät
„Makasiini-mäki", „Suppi" 1. „Supiukuppi" ja „Plaani".
Kaupungilla on laaja maa hallussaan, mutta se ei
ole omaa, vaan lahjoitusmaata.
Kun näet maaherranvirasto
1776 siirrettiin Loviisasta
Heinolaan, niin valtio lahjoitti
ostamansa Tommola nimisen
ratsutilan Jyrängön kylässä
tonttialueeksi, jonne myöskin
sallittiin
elinkeinonharjoitta-jain ja ammattilaisten asettua
ammattiaan harjoittamaan.
Näin alkoi „Kyminkartanon
läänin" maaherran talon
ympärille muodostua kylä, joka

26 p. jouluk. 1839 annetulla käskykirjeellä
muodostettiin kaupungiksi. Kaupungin koko
asema-alue on 41,i ha sekä sen hallussa metsämaita
2,332 ha, viljelysmaita 135,si ha, ja loput
joutomaita eli yhteensä 2,837,11 ha. Järvenrantoja
on 50 km, joiden luona kaupungilla on omassa
hallussaan kalavesiä 48 km:n pituudelta.
Asukkaita 1,715 (v:n 1909 lopussa), joista n. 100
ruotsinkielistä; kaikki luterilaisia. —
Rakennuksista ovat mainittavimmat: kirkko, puinen (rak.
1811), eri kellotapuli (rak. 1843 C. L. Engel),
pappila, residenssitalo, alkeiskoulutalo, seminaari,
harjoituskoulu, sairaala (rak. v. 1900),
kylpylaitos (1891). — Satamassa on 2 laivasiltaa,
uudestaan rakennetut 1907. Lahden ja Heinolan
välistä säännöllistä matkustajaliikettä ylläpitää
yksi höyrylaiva. Puistoja: rantapuisto,
espla-nadi ja „Harju", jolla on paviljonki (1901)
laajoine ja ihanine näköaloineen. Siltoja: suuren
virran yli rauta- ja pienen yli puusilta. —
Kaupungin tulo- ja menoarvio v:lle 1910 nousee
53,040 mk:aau, taksoitus 20,000 mk:aan (1909:
tulot 42,270:07 ja taksoitus 18,281:60).
Huomattavimmat menoerät (1910): kaupungin
virastojen ja kunnallishallinnon palkat: 14,180:
— ja kustannukset 9,500: —, opetustoimi 3,040:
—, vaivaishoito 6,000:—, palotoimi
2,850:—yleiset rakennukset 2,850: —, terveydenhoito 2,800:
—, katujen ja teiden hoito 1,468: — ja
katuvalaistus 1,000: —. Kaupungin osuus
anniskelu-yhtiön voittovaroista 1909 oli 28,152: 80. Lah-

Jyr.’lngön silta.

Heinolan vaakuna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0134.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free