- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
229-230

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heinähanko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

229

Heinähanko

—Heinämato

230

jotka sitten on kannettu erityisillä
kantosei-päillä (s a p i 1 a i 11 a) tai selkätakkoina p i
e-leksiin 1. suoviin talven varalle
säilytettäviksi. Verrattain paljon on levinnyt se
korjaustapa, jossa keinä, oltuaan jonkun aikaa esim.
päivän tai puolet niitoksellaan, haravoidaan
puolikuivana rukoihin, jossa se saa olla siksi,
kunnes siinä alkaa lievä käyminen, joka lisää
eräiden aineiden sulavaisuutta ja tekee
heinän tuoksulleen miellyttäväksi ja maukkaaksi.
Ruoista korjataan heinä latoon tai kekoon
(aumaan), joko sellaisenaan tai useimmiten
sen-jälkeen kuin se on levitetty hetkiseksi
kuivahtamaan. Useilla seuduilla Suomea on vanhastaan
käytetty kuivausta varten erityisiä telineitä,
h aasi oi ta (ks. t.). Myöhemmän ajan
kui-vauslaitoksia ovat kuivauspylväät 1.
sik-kaattorit (kärväs, häryke), useampine
viistossa olevine, oksamaisine tappeineeu sekä
yksinkertaiset, ehkä enimmän levinneet r u k o- 1.
heinäseipäät, joissa on joko vain yksi ohut
tappi (poikkipiena) lähellä maata, estämässä
heinän maahan painumista, tai sen lisäksi vielä
toinen piena keskellä seivästä. Haasioilla ja
seipäillä kuivuu on voittanut alaa yhtärinnan
niittokoneiden ja hevosharavain leviämisen
kanssa tehden mahdolliseksi työn yhtämittaisen
suorittamisen ja joutumisen. Pienemmässä
ladossa painaa kuutiometri painunutta heinää noin
50-60 kg, suuremmassa 60-80 kg. Pellossa
viljeltynä voidaan heinää saada hehtaarin alalta 2,500
-4,000 kg, yleensä noin 3,000 kg; kohtalaisilta
luonnonniityiltä saadaan noin 1,000-1,500 kg
(vrt. Rehu, Vihantarehu, Painorehu).

U. B.

Heinähanko, heinän nostamiseen käytettävä
työase, tehtiin aikaisemmin puusta; nykyään
tavallisimmin käytännössä olevat ovat
teräs-kärkisiä (varsi puusta).

Heinäharpuuni, suuremman heinämäärän
nostamiseen sovitettu työase, jolla, kun se
yhdistetään sopivaan nostolaitokseen, voidaan heiniä
helposti nostaa korkealle noin 100 à 150 kg:n
kimpuissa. (I. A. S.)

Heinähäkki, rekeen tai kärryihin sijoitettava
irtonainen, harvapuolainen häkki, johon mahtuu
noin 150 à 400 kg heiniä.

Heinäkangas, Eero Juhani (1799-1884),
kuuluisa hauholainen karhunkaataja, jonka
saaliina suistui kaikkiaan 73 mesikämmentä.

L. P.

Heinäkasvit (Graminaceæ), yksisirkkaisheimo,
johon kuuluu n. 3,500 lajia kaikissa maanosissa.
Varsi ontto, nivelikäs „korsi", lehdet kahdessa
vastakkaisessa rivissä, niiden tyvi muodostunut
pitkäksi tupeksi, jonka alin pää on paisunut
„solmuksi". Tämä ja myös sen sisäpuolella oleva
korren osa, jotka ovat ohutseinäistä,
alkuliinan-pitoista solukkoa, muodostavat kasvukykyisen
vyöhykkeen, jonka avulla alas taivutettu korsi
saattaa uudelleen nousta pystyyn. Tupen suun
sulkee kaivomainen kieleke. Kukat
kehättö-mät, useimmin 3-lukuiset, 2-neuvoiset, pienissä
tähkylä nimisissä (ks. Kukinto)
kukinnoissa. Heteitä tav. 3, palho kiinnittynyt
ponnen selkäpuoleen, 1-lehtinen emi kantaa kahta
pitkää, sulkamaisesti karvaista luottia.
Tähky-lät järjestyneet kerrotuiksi tähkiksi tai
röyhyiksi (ks. Kukinto), joiden haarat useilla

lajeilla yhtyvät sekä toisiinsa että päärankaan
tähkän näköiseksi kukiutoryhmäksi. Hedelmä
pähkylä, „jyvä" (ks. Hedelmä), siemenessä
iso valkuainen, alkio tämän ja siemeukuoren
välissä vinosti siemenen toisessa päässä. Alkiolehti
leveä, kilpimäinen sirkkakilpi (scutellum),
joka itäessä imee valkuaisessa olevan ravinnon
itukasviin. Miltei kaikki h:t ovat
tuulensuosi-joita ja aikaisheteisiä, eräiden lajien helpeet
sulkevat kuitenkin luotit niin tarkkaan sisäänsä,
että itsesiitos tapahtuu. H:lla on usein pitkät
maanalaiset rönsyt, joiden avulla laajat
heinä-kasvustot syntyvät, tahi kasvavat ne
mätästävinä, milloin maanalaiset varret ovat lyhyet;
tropiikeissa tavataan joukko puumaisia muotoja
(esim. bambu), jotka haarautuvat
latvapuolel-taa n. H. lisääntyvät siemenistä, rönsyjen ja,
etenkin arktisissa ja alppiseuduissa, iiusilmuiksi
muuttuneiden tähkylöidcn avulla. Taloudellinen
merkitys on mitä tärkein, niihin kun m. m.
vilja-ja tärkeimmät rehukasvit kuuluvat, ks.
erikois-artikkeleita sukujen kohdalla, vrt. n e i n ä.

(J. A. W.J

Heinäkaura ks. Kaura.

Heinäkurppa ks. Taivaanvuohi.

Heinäkuu, muinaisroomalaisten Quiniilis
(viides kuukausi), Julius Oæsarin
kalenteriparau-nuksen jälkeen vuoden seitsemäs kuukausi,
Julius, 31 päivää. Päivän pituus on Helsingissä
kuun alussa 18 3/< ja lopussa 17 tuntia, Oulussa
vast. £1 ’/a ja 18 1\i tuntia. Ilman lämpötila
nousee Etelä-Suomessa yli 17°, on suurimmassa
osassa maata noin 15° à 17°, Lapissa alempi
(pohjoisimmassa osassa noin 12°). Sademäärä
on jokseenkin suuri, 60 à 70 mm, muutamissa
paikoin sisämaata tämä kuu on sateisin
kuukausi koko vuodessa. Ukkosta kuuluu
heinäkuussa keskimäärin 26 p:nä jossakin osassa
maatamme. Myrskyjä ja kovia tuulia on tässä kuussa
vähemmän kuin muissa. 77. R.

Heinäkuume (catarrhus cestivus), eräs
kuumeen ja hengenahdistuksen seuraama katarri
nenän ja keuhkojen limakalvossa ynnä silmien
sidekalvossa, mikä katarri esiintyy kesällä
heinän kukkimisen aikana (siitä nimi) ja
tavallisesti on heinäkasvien siitepölyn, joskus myöskin
muun pölyn aiheuttama. Joillakuilla
heikkohermoisilla henkilöillä näyttää olevan erityinen
taipumus sairastua tähän tautiin, jonka
todellisesta luonteesta ei toistaiseksi olla paljoa
selvillä. M. O-B.

Heinäkuun-monarkkia Ranskassa (1830-48)
syntyi heinäkuun-vallankumouksen (ks. t.)
johdosta 1830; Bourbon’in sukuun kuuluva kuningas
Kaarle X karkoitettiin ja Orléans’in herttua
Ludvik Filip tuli kuninkaaksi. Vaalioikeutta
ja painovapautta laajennettiin; porvaristolla oli
suuri vaikutus. Pian ilmaantui tyytymättömyyttä
tätäkin hallitusta vastaan; tahdottiin laajempaa
vaalioikeutta. V. 1848 Pariisissa syntynyt
helmikuun-vallankumous teki lopun
heinäkuun-monarkiasta (ks. Ranska). K. O. L.

Heinäkuun vallankumous, nimi, jota
käytetään Pariisissa 27-29 p:inä heinäkuuta 1830
tapahtuneesta kapinasta, josta oli seurauksena
Kaarle X:n kukistuminen ja Ludvik Filipin,
Orléans’in herttuan, asettaminen Ranskan
valtaistuimelle. ks. R a n s k a.

Heinämato ks. Niittyperhouen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0137.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free