- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
231-232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heinähanko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

231

Heinänkääntämiskone— Heisimadot

232

Heinänkääntämiskone ks.
Heinänpöy-h i j ä.

Heinänpuristin 1.
heinänpuristus-k o n e. H:lla puristetaan kuiva heinä paaluun,
90 à 100 kg, kelvatakseen pitempimatkaiseen
kuljetukseen, ks. O 1 j e n p u r i s t i n. (I. A. S.)

Heinänpöyhijä 1. heiuänkääntökone
kääntää ja pöyhii niitettyä ja kuivamaan
levitettyä heinää kuivumisen edistämiseksi. Kulkee
pyörillä; kaksi päämuotoa: hankopöyhijä ja
haravapövhijä. Työmäärä päivässä yhteen
kertaan ajettaessa 5 à 7 ha, joten hevonen ja mies
lasketaan sillä työskentelevän yhtä paljon kuin
16 henkeä (à 0,«’lia). I. A. 8.

Heinänsiemenkylvökone on tavallisimmin
noin 3.» m pituinen laatikko, jota kuljetetaan
yksipyöräisten kärryjen avulla. Siemenen
lakaisevat pienet harjat laatikon alareunassa olevien
kylvöaukkojen kautta ulos.
Ileinänsiemenen-kylvölaitos yhdistetään joskus kiekkojyrään,
jonka avulla siemenen multaus samalla saadaan
aikaan. /. A. S.

Heinänviljelysjärjestelmä ks. P e 11 o v i
1-jelvs järjestelmät.

Heinän vuoroviljelys ks. Peltoviljely
s-järjestelmät.

Heinäpuu ks. Xanthorrhæa.

Heinäruoste ks. Ruostesienet.

Heinäseiväs, heinän kuivattamista varten
maahan pystytettävä seiväs, jonka yläkärki on
sileäksi teroitettu, joskus irtiotettavalla
rauta-kärjellä varustettu, ja jonka kyljessä on reikiä
puutappien kiinnittämiseksi siihen heinien
kannattamista varten. I. A. S.

Heinäsenmaa, saari Laatokassa Kurkijoesta
itäänpäin. Majakka. K. S.

Heinäsirkat (Acridiidae), hyppyjalkaisiin
(Saltatoria) kuuluvia suorasiipisiä hyönteisiä

(Orthoptera),
joiden
tuntosarvet ovat
lyhyet, korkeintaan puolen
ruumiin pituiset,
takakoivet
vahvoja hyppyjal-koja, nilkat
3-niveliset. Etu-siivet kapeat,
nahkeat,
taka-siivet, joilla
eläin lentää,
kaivomaiset, leveät, viuhkamaisesti kokoon
poi-muutuvia; lepotilassa siivet ovat
kattolaskui-sesti asettuneet. Koirakset soittavat kukin
laji omalla tavallaan, hieromalla takareisihän,
joiden sisäpinnassa on liainmasrivi,
peitinsii-pien suonia vastaan. Molemmin puolin
takaruumiin ensimäistä niveltä omituiset kuuloelimet.
Naaraan takaruumiissa 4 vä’änmuotoista
lisäkettä, joiden avulla se kaivaa maalian kuopan,
mihin laskee munansa. Muodonvaihdos
vähittäinen. Toukat eroavat täysimuotoisista
hyönteisistä epämääräisten värien, puuttuvien siipien
ja lyhyempien tuntosarvien kautta. Jotkut lajit
ovat suurimmaksi osaksi vihreitä, mutta
useimpien lajien väri on sangen vähän huomiota
herättävä, harmaa tai ruskea. Toisinaan on
taka-siivissä helakau siniset tai punaiset värit, jotka

Kulkusirkka toukkineen (vas.).

loistavat hyönteisen lentäessä, mutta joutuvat
etusiipien alle kätköön sen laskeutuessa maahan.
— Heinäsirkat ovat levinneet yli suurimman
osan maapalloa. Ne esiintyvät lämpimien maiden
aroseuduilla usein suunnattomin joukoin ja
tekevät tavatonta vahinkoa tunkeutumalla
viljelysmaille ja hävittämällä kaiken vihreän
puutarhoista, pelloilta ja laitumilta. Kuuluisimpia
näistä on kulkusirkka (Pachytylus
migra-torius) Välimeren maista. Suomessa 20 lajia,
m. m. Psophus stridulus, jonka lenninsiivet ovat
tulipunaiset. [Tümpel, „Die Geradflügler
Mitteleuropas" (1901), Nyberg, „Suomen
suorasiipi-set" (Luonnon ystävä 1901, s. 99).] U. S-s.

Heinäsisilisko ks. Sisiliskot.

Heinäsorsa ks. Sinisorsa.

Heinäsuo ks. Suo.

Heinätavi ks. Tav i.

Heinävesi. 1. Kunta, Mikkelin 1.,
Rantasalmen khlak., ITeinäveden nimismiesp.; kirkolle
Kuopiosta, Joensuusta ja Savonlinnasta,
kustakin n. 85 km. 1,089,» km1, joista viljeltyä maata
6,114 ha (1901); 50,»ss» manttaalia, talonsavuja
366, torpansavuja 318 ja muita savuja 136;
8,486 as. (1907), joista jotenkin kaikki
suomenkielisiä; 938 hevosta, 5,005 lehmää (1908). —
Kansakouluja 6. Kunnanlääkäri. Apteekki. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Savonlinnan tuomiorovastik.;
rukoushuonekunta 1744, kappeli 1810, itsen,
khrakun-naksi 1857 (K. k. "/,„ 1852) Rantasalmesta.
Kirkko puinen (rak. 1890-91). [A. Pelkonen,
„Entisajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta"
(Suom. muin.-muistoyhd. aikak. XXII).]

K. 8.

Heisimadot (Cestodes) ovat loisina eläviä
laakamatoja. Ruumis pitkä, useimmiten
nauhamainen; siinä voi erottaa pienen emänivelen 1.
pään ja joukon yhtäjaksoisessa jonossa päähän
liittyneitä suku niveliä 1. proglottideja. PääD
tehtävänä on kiinnittää mato suolen seinään,
jota varten siinä on, eri lajeilla erimuotoisia,
kiinnityselimiä. Sukunivelet syntyvät
silmikoitumalla pään juuresta, jonka takia ovat sitä
vanhempia ja kehittyneempiä, kuta kauempana
päästä ovat. Vanhimmat irtautuvat tavallisesti
jonosta, elävät jonkun aikaa itsenäisesti, vieläpä
voivat hiukan kehittyäkkin. TT:illa ei ole suuta,
suolistoa, ruumiinonteloa eikä aistimia.
Ravinto imeytyy ihon läpi suorastaan
ruumiiseen. Läpi koko nivelketjun kulkevat
hermo-rungot sekä erityseliniet. Etenkin sukuelimet
ovat valtavasti kehittyneet, kuten loiseläimillä
ainakin. Kussakin nivelessä on oma
kaksineuvoinen sukuelimistönsä monine rauhasilleen ja
tie-hveineen. Vanhemmissa nivelissä voi nähdä
munien täyttämän munasäiliön siintävän
tummahkona kuviona. Munien luku saattaa olla aivan
tavaton, joten lajin elossapysyminen on taattu
epäsuotuisissakin oloissa. Kehitys on pitkällinen
ja mutkikas sukupolvenvuorottelu eri asteineen
ja isäntineen. — Korkeampienkin luurankoisten
sekä ihmisen loisina, näiden ohutsuolessa, elää
etupäässä Dibothriocephalidæ- ja
Topnttdce-heimo-jen matoja.

Leveä heisi mato (Bothriocephalus latus),
joka Suomessa tunnetaan lapa-, alve-, lettimadon
y. m. eri nimillä, on 2-9 m pitkä. Siinä on
3,000-4,200 lyhyttä (3-5 mm), mutta leveää (10-12 mm)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0138.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free