Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heisimadot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
233
Heisimadot
234
sukuniveltä. Pää 2-3 mm pitkä, mantelin
muotoinen, molemmissa kyljissä rakomaiuen
imu-lava. Mikroskooppisen pienistä, soikeista
munista kehittyy vedessä pieni, värekarvapeitteisen
kotelon verhoama ripsitoukka, joka uiskentelee
vapaana. Tämä joutuu sitten, nykyisin vielä
tuntemattomalla tavalla, johonkin kalaan ja
esiintyy siinä n. s. pleroserkoidiua 1.
lihastouk-kana, joka on 1-2,85 cm pitkä, 2-3 mm paksu,
matomainen. Kaloja, joiden sisälmvksissä ja
lihastossa mainittu toukka on tavattu, ovat
hanki, made, ahven, lohi- ja taimenlajit, harjus,
siika, muikku, kiiski sekä eräs japanilainen kala.
Jos ihminen syö kalaa, jossa lihastoukat ovat
Leveän heisimadon
pää rakomaisine
imulavoineen.
o 9uuren., b
luon-noll. koossa.
T. snginntan pää
ja nuorimmat
sukunivelet
kutistuneessa tilassa.
Tænia soliumin
pää.
! f»
Leveän
heisi-madon suku-niveliä.
T. saginatan kypsä
sukunivel;
muna-säiliö täynnä munia.
Tænia solhimm
kaksi kypsää
sukuniveltä.
vielä elossa, saa hän madon loisekseen. Tämän
kasvu ihmissuolessa on verrattain nopea. Malo
elää myös koirassa, kissassa ja ketussa. Sitä
tavataan varsinkin Länsi-Sveitsissä ja sen
naapurimaissa sekä Itämerenmaakunnissa ja Itä- ja
Pohjanmeren rannikkoseuduissa. Harvinaisen
yleinen se on Suomessa, etenkin itä- ja
keskiosissa. — Sileäpäinen kapea
heisi-mato (Tænia saginata 1. T. mediocanellata)
on noin 7-8 m pitkä. Pää kuutiomaiuen, noin 2
mm läpimittainen, siinä 4 puolipallon muotoista,
usein mustaa, voimakasta imulavaa.
Sukunive-liä yli 1,000, niiden pituus 5-20 mm, leveys 4-14
mm. Munan sisässä pieni pallomainen
alku-toukka, jonka ympärillä säteet täisen juovikas
kuori. Näiden jouduttua nautaeläinten vatsaan
toukan kuori sulaa ja sikiö kaivautuu suolen
sei-Dämän läpi, josta sitten joutuu isänläeläimen
lihastoon. Siellä se muuttuu soikeaksi rakkulaksi,
jonka voi hyvin nähdä. Rakkulan seinämästä
pistää rakon sisustaan päänaihe imulavoineen.
Jos ihminen syö naudanlihaa, missä tällaiset
rakkomadot (Cysticercus bovis) vielä ovat elossa,
saa hän madon suoleensa. Täysikasvuisena mato
elää yksistään ihmisessä. Sen maantieteellinen
levinneisyys on jokseenkin laaja; yleinen etenkin
Abessiiuiassa. Leveän heisimadon jälkeen
ihmisen tavallisin lieisimato Suomessa. — V ä k
ä-päinen kapea heisimato (Tænia solium)
on täysinkehittyneenä 2-3 m pitkä, sukuniveliä
800-900, niiden pituus korkeintaan 10-12 mm,
leveys 5-6 mm. Pallomainen pää neulannupin
kokoinen, siinä kaksinkertainen väkäskiehkura
ja tämän ympärillä 4 vahvaa, pyöreää imulavaa.
Munat ja kehitys samanlaiset kuin edellisellä,
paitsi että tämän toukka-aste asustaa sian
lihastossa, sydämessä, aivoissa v. m. elimissä — sian
rakkomato (Cysticrrcus cellulosæ). Elää
täysikasvuisena yksinomaan, rakkomatona toisinaan,
ihmisen loisena. Enimmin tavataan loista
Puolassa, eräissä Balkanin maissa sekä Pohjois- ja
Itä-Saksassa. Suomessa hyvin harvinainen. —
Toisin ajoin heisimadot eivät aiheuta ihmiselle
minkäänlaisia vaivoja, toisin ajoin taas
saattavat käydä hyvinkin vaarallisiksi. Etupäässä
johtuu niistä erilaisia vatsavaivoja sekä
yleishäi-riöitä, joista laihtuminen, heikkous ja
vähäveri-syys ovat huomattavimmat. Etenkin leveän
heisimadon on todistettu voivan synnyttää
vähä-verisyyttä, mistä kuolemakin saattaa seurata.
Matojen karkoittamiseksi käytetään pääasiassa
filisiini-valmisteita. Karkoitus on onnistunut,
jos pää on lähtenyt, koska siitä muutoin syntyy
uusia niveliä, vrt. M a t o 1 ä ä k k e e t.
Lukuisia heisimatola jeja elää myös
kotieläimissä, joista ne saattavat siirtyä ihmiseenkin.
Tärkein sellaisista on ekinokokkimato
(Tænia ecliinococcus). Täysinkehittyneenä se on
2,5-6 mm pitkä ja asustaa koiran suolessa.
Rakko-mato elää useiden nisäkkäiden (lampaiden,
nautaeläinten ja sian) usein myös ihmisen sisäelimissä
hyvin isoinakin kasvannaisina ja tuottaa helposti
kuoleman. Ihminen saa tarttuman koirista.
Madon maantieteellinen levinneisyys laaja,
runsaimmin tavataan sitä Islannissa sekä
Pohjois-ja Itä-Saksassa. Havaittu muutamia kertoja
Suomessakin. — Suuri merkitys on myös koiran
suolessa elävällä T. cætitirus madolla siitä syystä,
ottä sen rakkomato asustaa lampaiden ja
nauta-fläinten aivoissa synnyttäen vaikean taudin.
Koirien tavallisin heisimato oti T. serrala, jonka
toukkamuoto elää jäniksessä ja kaniinissa.
Koirissa ja susissa on tavattu myös T. murginata,
tämän rakkomato märehtijöiden ja sikojen
sisäl-myksissä. Yleinen koirissa on vielä 15-30 cm
pitkä Dipylidium caninum, joka joutuu joskus
ihmiseenkin; toukka eliiä kirpuissa ja koiran
täissä. Kissoissa esiintyvän T. crassicollis madon
toukka elää hiiressä. 60:kin m pitkä T. expunsa
asustaa lampaiden ja vuohien suolessa;
synnyttää usein vaikean ruton karitsoissa; kehitys
tuntematon. Nautaeläimissä elää yksi, hevosen
suolessa kolme Teenia-Iajia; näiden kehitys
tuntematon. Hiirissä ja rotissa elävä 77i/menolepis
diminula on joskus nähty ihmisessäkin.
[K. M. Levander, „Ihmisen sisälmysmadoista"
(Oma maa TTI) ; A. Ruotsalainen, „Ihmisen
eläin-loiset" (1909) ; Sama, „Sisälmysmadoista
terveytemme häiritsijöinä" (1910).] A. R:nen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
