Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hekate ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
241
Hekate
Heksapla
242
sia kahdessa teoksessa, joista ainoastaan
katkelmia on jälkimaailmalle säilynyt (pain. Müller,
„Fragmenta historicorum græcorum" I).
Hekate [-ka’té], kreik. kansanuskossa ylen
mahtava jumalatar, jolle varsinkin ulos- ja
si-sääukäytävät sekä tiet, enuen kaikkea
tienhaarat olivat pyhitetyt. H. oli yön haltijoita; hän
pitää tulisoihtua; usein häntä kuvataan
kolmi-päiseksi, taikka kolmeksi selitysten seisovaksi
naiseksi. Tätä kolminaisuutta on koetettu
selittää joko sillä, että H. oli kuun jumalatar ja
että hänen hahmonsa kolmijako siis edusti kuun
kolmea vaihetta (kuukausi ajateltu 3 dekadiin
jaettuna), tai sillä, että H. edusti olemisen
3 valtakuntaa, taivasta, maata, manalaa (tai
merta). Hänen valtapiiriinsä kuuluivat m. m.
yön peikot (vainajain henget), ja hänen
palvelukseensa liittyi kaikenlaista loihtimista, henkien
manaamista ja muuta (myös lommennosto-)
taikaa. Hänet on asetettu läheiseen yhteyteen
Ar-terniin kanssa; esiintyypä H. joskus Artemiin
liikanimenäkin. Toiselta puolen hän liittyy myös
vainajainpalveluksesta syntyneisiin maanalaisiin
valtoihin. * O. E. T.
Hekatombi (kreik liekato’mbe = sadan härän
uhri), muinaisessa Kreikassa ylimalkain suuri
teurasuhri, johon liittyi juhla-ateria ja
saapuvilla olevan yleisön kestitseminen; siitä: H e k
a-t o m b a i o n, attikalaisen vuoden ensimäinen
kuukausi (hei näk.-elok.), jolloin varsinkin h:eja
pantiin toimeen. E. R-n.
Hekatonkheirit, kreik. tarustossa kolme
viisi-kymmenpäistä, satakätistä hirviötä, Uranoksen
ja Gaian lapsia, nimeltään Briareos eli Obriareos
(jonka ihmiset sanovat Aigaioniksi), Gyes ja
Kottos; taistellen olympolaisten jumalten
puolella titaaneja vastaan he kukistivat nämät ja
telkesivät heidät Tartaroksen syviin onkaloihin.
Toisen tarun mukaan Briareos-Aigaion oli
Zeuksen auttaja, kun muut jumalat yrittivät häntä
kukistaa. O. E. T.
Hekla, tulivuori Islannissa, 112 km
Reykjavikista, koillisesta lounaiseen kulkevalla
selänteellä, autiossa, laavan laajalti hävittämässä
seudussa ; sen viisikraaterinen huippu kohoaa 1,557
m korkealle. Purkauksia on v:sta 1104 ollut 13,
useat hyvin tuhoisia. — Kansantaruissa, vieläpä
varhaisemmassa oikeuskäsitvksessäkin n. on
kammottava paikka, horna, ITekkenfjæld, minne
noidat ja velhot saapuivat kokouksiaan ja
juhliaan pitämään, (ks. liitekuv. Islanti.)
E. E. K.
Heksaedri, polyedri 1. monitaso
(monitaho-kas), jota rajoittaa kuusi tasanneskuviota.
Säännöllistä h:a 1. kuutiota rajoittaa kuusi neliötä.
Heksaemeron (kreik.), „kuuden päivän työ",
maailman luomistyö, joka 1 Moos. 1 esitetään
suoritetuksi kuutena päivänä. Keskiajalla
julkaistiin lukuisia Heksaemeron-teoksia, joilla on
huomattava sivistyshistoriallinen merkitys, niissä
kun on koottuna sen ajan kosmologinen tieto.
Luomishistoriaa selitysopillisissa teoksissaan
käsitelleistä kirkkoisistä mainittakoon Origenes,
Augustinus, Lactantius, Hieronymus, Basilius
Suuri, Gregorius Nyssalainen, Procopius, Efrem
Syyrialainen ja Jaakob Edessalainen. TO-
Zöck-ler, „Geschichte der Beziehungen zwischen
Theologie u. Naturwissenschaft" I, II (1877-79) ; K.
Kretschmer, „Die physische Erdkunde im christ-
lichen Mittelalter" (1889) ; Arthur Hjelt,
„"Étu-des sur l’Hexaemeron de Jacques d’Édesse"
(1892).] Ar. II.
Heksagoninen järjestelmä (kreik. heks =
kuusi, ja (]ovy = kulma) ks. Kide.
Heksakisoktaedri (kreik. hcksakis = kuusi
kertaa, ja oktaedri), regulaariseen
kidejär-jestelniään kuuluva kidemuoto, ks. Kide.
Heksakistetraedri (kreik. heksakis = kuusi
kertaa, ja tetraedri), regulaariseen
kide-järjestelmään kuuluva kidemuoto, ks. Kide.
Heksakordi (kreik. heks = kuusi, ja khordff =
jänne, kieli), mus., 6-sävelinen asteikko, joka
11: miellä vuosis. otettiin perustaksi
sävelen-tapaamisessa ja myös musiikin teoriassa, entisen
muinaiskreikkalaisesta teoriasta periytyneen
4-sävelisen (tetrakordin) asemesta;
sävelentapaa-misessa sitä on käytetty 18:nteen vuosis. saakka.
II. lasketaan duur-asteikon toonikasta tahi
dominantista ylöspäin ja on kumpaisessakin
tapauksessa asteiltaan yhtäläinen. I. K.
Heksametri (kreik. heks = kuusi, ja metron =
mitta, tahti, runojalka), kuusimittasäe,
varsinkin daktylinen. Daktylinen h. oli kreikkalaisten
tärkeimpiä runomittoja; esiintyi jo Homeroksen
kertomarunoissa täysin kehittyneenä; py.-yi
sittemmin varsinkin kertomarunouden (eepoksen)
runomittana. Vanhastaan sitä käytettiin myös
liturgisissa lauluissa (n o m o s) ja oraakkeleissa.
Sitä paitsi sitä viljeltiin opettavaisen runouden
ja bukplisen runouden runomittana. Elegisissä
kaksoissäkeissä (ks. Elegia) toisena aineksena
oli h., toisena u. s. pentametri. n. oli
muodostettu daktyleista, joiden sijasta sai esiintyä
spou-deita. Viimeinen tahti (runojalka) oli aina
kaksitavuinen (spondee tai trokee) ; viidennessä
tahdissa spondee oli verrattain harvinainen. Lähellä
h:n keskikohtaa oli tavallisesti runojalkaa jakava
sananloppu (säkeen pää-cæsura) ; siten säe
jakaantui kahteen puoliskoon, joista toisella oli
laskeva, toisella nouseva rytmi; täten h. sai sekä
pontta että vaihtelevaisuutta. H:n perusmuoto
oli siis
tai
Myöhemmässä runoudessa, varsinkin bukolisessa,
esiintyy pää-cæsurana n. s. bukolinen cæsura:
Kreikkalaisilta roomalaiset lainasivat h:n, ja
heidän runoudestaan se sitten on periytynyt
nykyajan runouteen. Vaikka h.
perusluonteeltaan on uusille kielille vieras, se kun on
rakennettu tavujen laajuuteen eikä, kuten yleensä
uudempien kielien runomuoto, korkoon, ovat
runoilijat sellaiset kuin esim. Goethe ja Runeberg
tällä runomitalla luoneet iki-ihania teoksia.
O. E. T.
Heksapla (kreik., „kuudenkertainen"),
kirkkoisä Origeneen suuren tekstikriitillisen
teoksen nimi, jossa V:u T:n teksti olisi esitettynä
rinnakkaisissa sarekkeissa, ensiksi hepreaksi
heprealaisilla kirjaimilla, sitten hepreaksi
kreikkalaisilla kirjaimilla sekä vihdoin neljässä eri
kreikkalaisessa käännöksessä. Muutamiin V:n
T:n kirjoihin sisälsi teos kahdeksan, jopa
yh-deksänkin sareketta. Hieronymus sai
tilaisuuden käyttää tätä teosta Kesareassa, jossa oli
Origeneen kirjasto; sen jälkeen teos joutui ko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
