- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
243-244

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hekate ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

243

Heksateukki—Helavalkea

244

konaan unohduksiin. V. 1896 toht. Mercati keksi
eräästä Milanon Ambrosiana-kokoelmassa
olevasta palimpsesti-käsikirjoituksesta
Heksapla-katkelman Psalmeista. Kaikki aikaisemmin
tunnetut otteet ovat julkaistut Fr. Fieldin
teoksessa „Origenis Hexaplorum quæ supersuui"
(1875). Ar. B.

Heksateukki (kreik., „kuusikääröinen kirja"),
viiden Mooseksen kirjan ynnä Josuan kirjan
yhteinen nimitys; ks. Pentateukki. Ar. H.

Hektiikkä (ks. Hektinen kuume) ks.
Keuhkotaudinkuume.

Hektinen kuume (kreik. hektiko’s = jnkn
laatuinen) ks. Keuhkotaudinkuume.

Hektografi ks. H e k t o g r a f i a.

Hektografia (kreik. lielcato’n = sata, ja
gra-pliein = kirjoittaa), kirjoitusten ja
yksinkertaisempien piirrosten j. n. e. monistusmenettely.
Tarkoituksenmukaiselle, aniliiniväristä
valmistetulla musteella aikaansaatu kirjoitus tai piirros
asetetaan, kirjoitus alaspäin, erityiselle liimasta
ja glyseriinistä valmistetulle laatalle (h e k t
o-grafilaatalle), joka silloin imee itseensä
niin paljon tehoisaa aniliiniväriä, että sitä
vastaan paperiliuskaa painamalla voidaan saada
joukko jäljennöksiä (noin 100, josta nimi). —
Kiertokirjeitä, luentoja y. m. monistettiin
aikaisemmin usein hektografoimalla, mutta nyt
kirjoituskoneet jäljentämis- ja monistuskoueiueen
ovat syrjäyttäneet tämän menettelytavan, vrt.
M i m e o g r a f i a. V*. V-la.

Hektor [-tör], troialaistarustossa Priamoksen
ja Hekaben poika, Andromakhen puoliso,
Astya-naksin isä, troialaisten ylin päällikkö ja urhein
esitaistelija. Iliadissa kerrotaan kuinka H.,
Akhilleuksen pysyessä sodasta erillään, voittaa
kreikkalaisten sankarit ja joukkoineen
tunkeutuu heidän leiriinsä sekä jo on vähällä sytyttää
heidän laivastonsa tuleen, kun Akhilleus,
pelastaakseen kansalaisensa, suostuu lähettämään
Patrokloksen Myrmidoneineeu taisteluun.
Troialaisten täytyy peräytyä, mutta taistelussa
Pat-roklos saa H:u kädestä surmansa. Tästä
voitostaan H. ei saa kauan iloita; Akhilleus ryhtyy
taisteluun kostaaksensa ystävänsä kuoleman.
H. ei voi pitää puoliaan raivoisaa Akhilleusta
vastaan; hän pakenee, mutta Akhilleus
saavuttaa hänet ja hän ryhtyy viimeiseen taisteluunsa.
Zeus punnitsee vaa’allaan taistelijain
kuolon-kohtalot, ja H:n kohtalo painuu alas. Apollon,
H:n suojelusjumala, luopuu hänestä ja hän
kaatuu, Troiau muureilta katselevien omaistensa
kauhuksi ja suruksi. Akhilleus laahaa hänen
ruumiinsa sotavaukkuriensa perässä
kreikkalais-leiriin; sielläkin hiin joka päivä laahaa sitä
kolme kertaa Patrokloksen hautakummun
ympäri, kunnes H:n vanha isä Priamos, Hermes
jumalan saattamana, menee yöllä vihollisensa luo
ja lunastaa poikansa ruumiin. Hekaben ja
Andromakhen itkuihin ja H:n hautakummun luomiseen
Iliadi päättyy. — Ei yhtäkään muuta sankaria,
ei kreikkalaisten eikä troialaisten puolella, ole
eepoksessa kuvattu niin jaloksi, puhtaaksi,
epäitsekkääksi kansansa esitaistelijaksi kuin
H. Hänen ja Andromakhen hyvästijättö (II. VI)
on Homeroksen sankarirunojen ihanimpia
kohtia. O. E. T.

Hei, naispuolinen manalan haltija
skaudinaavi-laisissa ruuoissa. Tämä persoonallinen merkitys

on myöhemmin kehittynyt alkuperäisemmästä
paikallisesta manalan merkityksestä, joka
ilmenee vielä ruotsalaisessa lausetavassa sld i hjel
(in jäi) = lyödä kuoliaaksi sekä kristillisen
rangaistuspaikan värittämänä sanassa „helvetti"
< muinaisskand. helviti sanan jälkiosa
merkitsee rangaistus, vrt. ruots. vite = uhkasakko).

E. K.

Hela (1. Putziger Nehrung), Danzigin
mutkaan pistäytyvä 36 km pitkä, 1-3 km leveä
niemi; eteläkärjellä on kylpylä H., kaksi
valotornia ja pelastusasema. E. E. K.

Hela, helat, yleinen nimitys niille
metalliosille, joita rakennus- ja puusepäntöissä käyte-

Heloilla varustettu kirstu v:lta 1808, Helsingin pitäjästä
nyk. Kansallismuseossa. Kirstun pituus 85 cm.

tään ovien, ikkunain, huonekalujen y. m.
lujenta-miscksi ja suojaamiseksi (varsinkin kulmissa)
tai koristamiseksi (myös taideteollisuusesineissä).
Suurimman käytännön ja koristeellisen
rikkauden helat saivat keskiajalla romaanisessa ja
goottilaisessa tyylissä. Myös renesanssin aika
käytti niitä mielellään. Joitakin vuosia sitten
helat olivat meidän uusissa, keskiaikaisia aiheita
tapailevissa huonekaluissamme sangen yleiset.
Kansanomaisessa taideteollisuudessa, kuten
kirstuissa, puukoissa (Kauhavan), vöissä y. m.
tapaamme heloista hyviä esimerkkejä. K. S. K.

Helatorstai, kristillinen juhla, jota vietetään
40:ntenä päivänä pääsiäisen jälkeen muistoksi
Kristuksen taivaaseenastumisesta; vietetty
4:n-neltä vuosis. aikain. A. F. P.

Helavalkea. Kevättulien polttaminen ylävillä
paikoilla on vanha tapa, joka tavataan hyvin
monilla kansoilla. Tulenpolttoaika on
etelämpänä aikaisempi (laskiaisen ja pääsiäisen aika),
mutta pohjoisempana myöhempi, helluntain ja
juhannuksen tienoo. Päämenon helluutaijuhlan
vietossa on muodostanut n. s. helavalkea n
polttaminen, mikä näkyy olleen yleinen tapa
Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Hämeessä,
Etelä-Savossa ja Inkerissä; samalla on siihen
kaikkialla liittynyt nuorisonleikkejä. Helavalkean
polttoaika on joskus vaihdellut; muutamin
paikoin mainitaan helavalkeoita poltetun
helatorstain ja juhannuksen välisenä aikana.
Helavalkean vanhuutta todistanee se seikka, että tämän
tulen sytyttämisessä on käytetty n. s. kitkatulta.
Sääksmäen Ritvalassa on helavalkean
polttaminen liittynyt kirkolliseen juhlakulkueeseen ja
saanut siellä ominaisen muodostuksen. ks.
Helkavirret. [Waronen,
„Vainajainpalve-lus muinaisilla suomalaisilla", siv. 307-315.]

U. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0144.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free